Reissunapero Tallinnassa

Oh kiitos maailmankaikkeus, geenit ja karma: meillä on näköjään aivan mainio ja mukautuvainen reissunapero.

ravintolassa.jpg

Reissunapero lounaalla.

Pyörähdettiin siis ystävälapsiperheen kanssa viikonloppuna minilomalla Tallinnassa. Ja voi hitsi, että kesäinen kaupunki näytti parastaan! Muutaman vuoden Tallinnan-matkatauko oli selvästikin tehnyt minulle hyvää – koko kaupunki näytti taas uudelta ja kiinnostavalta. Ja Joel ensikertalaisena oli ihan yllättynyt: Tallinnan-matkakertomusten perusteella kuulemma on kuulostanut siltä, että siellä vain ryypätään ja remutaan. Mutta siellähän onkin vaikka mitä.

julisteita.jpg

No, rentona (kahden)lapsentahtisena reissuretkueena emme halunneet ottaa tekemisistä painetta – hengailimme vaan ja katsoimme, mihin mukulakivikadut meitä vievät. Ja veiväthän ne: keskustassa sattui olemaan juuri Tallinnan vanhankaupungin päivät (1.-8.6.), ja leikkipuiston läheltä löytyi myös Kansainvälinen kukkafestivaali (24.8. asti). Niinpä katselimme kukkia ja keskiaikameininkejä, kun puistoleikeiltämme ehdimme.

miesretkue.jpg

Reissuretkueemme isi-muksuosasto.

Minilomailu toisen lapsiperheen kanssa osoittautui aivan mahtavaksi ideaksi. Että ei tule väärää käsitystä: rakastamme myös lapsettomia ystäviämme. Mutta toisen lapsiperheen kanssa sitä on ikään kuin samalla aaltopituudella. Ei tarvitse huolehtia siitä, ärsyyntyvätkö muut, jos joudumme pysähtymään puolen korttelin välein jotain häseltämään. Tai jos kauppareissulle mennäänkin (”oho tää heräsi nälkäisenä!”) välipalan, leikkipuiston (”leikkiaika!”) ja kakkavaipanvaihdon (”oho!”) kautta.

20130602_112024.jpg

Reissunapero veteli päikkärinsä vaunuissa suht normaalisti ja oli muutenkin oma hyväntuulinen itsensä myös ulkomaanympäristössä. Mutta löytyy minimatkaajalta näköjään myös yksi matkailun ongelmakohta: yöt. Niin Italiassa kuin nyt Tallinnassakin Silva on heräillyt vähän väliä tarkistamaan, että onhan se äiti varmasti vielä tallella. Ja heräilyjen välinen unikin on levotonta ja pyöriskelevää.

Mutta päikkäriaikoihin: zzzzz. Niin ulkona, ravintoloissa kuin laivallakin. Hyvä Silva!

päikkäreillä.jpg

Pienellä rauhallisella kävelylenkillä lauantai-iltana huokailin (taas kerran), että miten voikin kaikki olla taas näin täydellistä.
”Voikohan se tarkoittaa sitä, että oman perheen kanssa ympäriinsä kävely on sun mielestä hauskempaa kuin baareissa remuaminen”, Joel vinoili.
”Voi!”

Ja sitä paitsi: riittää niissä leikkipuistoissa actionia äideillekin!

karuselli.jpg

Wheee!

hyppy.jpg

Woooo!

Kommentit (12)
  1. Miten tuo tyttö voi olla noin täynnä söpöyttä? Ihanan näköistä lomailua, kauniita iloisia ihmisiä. Alkoi juuri tehdä mieli Viroon…

    1. Hih kiitos! Ja nyt sit alkoi pyöriä mielessä tämä:

      <iframe width=”420″ height=”315″ src=”http://www.youtube.com/embed/iCQ0vDAbF7s” frameborder=”0″ allowfullscreen></iframe>

      1. Jaahas, en enää näköjään osaakaan lisätä videota 🙂 Eli tämä:
        http://www.youtube.com/watch?v=iCQ0vDAbF7s

        1. Tsihihihi osasin, kun lopetin yrittämästä 😀
          (tulee siis näköjään nykyisin pelkällä linkillä)

  2. En ole varma onko ihan sopivaa kommentoida bloggaajan ulkonäköä, mutta kun mainitsit aiemmin olevasi kiloklubissa: näytätpä tosi hyvältä ja sutjakkaalta noissa leikkipuistokuvissa!

    1. Ihan sopivaa se on – ainakin siinä tapauksessa, että kommentti on tällainen 🙂 Eli kiitos! Joo, olen nyt suunnilleen takaisin ”omissa” mitoissani, kevään ruokaremontti toimi siis 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *