Sopivasti sokea

”Miltä tuntuu saada blogiin sellaista negatiivista kommenttia?”, minulta kysyttiin.
”Ööö eeee”, minä vastasin.

Eihän täällä mitään negatiivista. Päinvastoin. Täällähän saa ihan huippuhyvää palautetta koko ajan…

”Ei kun onhan sulla paljon sitä negatiivista, tuntuu että enemmän kuin muilla bloggaajilla Lilyssä”, kysyjä jatkoi.
”Ai? Enks mä vaan huomaa?”

Tai sitten mä olen vaan niin tottunut siihen, että eri mieltä asioista saa olla. Olisihan se tylsää, jos kaikki maailman ihmiset olisivat ihan samanlaisia. Kiva, että blogin lukijoissa näkyy erilaiset ihmiset ja erilaiset elämäntilanteet. Se on tavallaan se rikkauskin.

Vai olenko vaan vihdoinkin oppinut sen jalon taidon, että onnistun jättämään muistikuvan vain niistä kivoista asioista ja ikävät unohtuvat saman tien. Siinä tapauksessa: Jee, hyvä minä!

On kai sitten hyvä olla sopivasti sokea.

PS. Lilyyyyyyyy, laittakaa mut takas siihen etusivulleeeee! Arvatkaas, oliko univelkaisella äidillä helppo päästä etusivulta omalle palstalle, kun ei tarvinnut muuta kuin klikata omaa lärviä. Nyt menee aina raks-raks-hetki miettiessä, että mitäs hemmettiä, missäs se mun naama nyt on…

Niin ja jos siihen banneriin tuli paljon klikkauksia, niin se olin siis   😀

Kommentit (23)
  1. Ihan älytöntä oikeesti! No mut ainaki oot takuuvarmasti hyvä äiti, tai ku mikä muka vois todistaa sen paremmin ku tää? 😀

    -E

  2. Hih joo mainitsin sen joskus ajat-ajat-sitten jossain sivulauseen sivulauseessa – uskomatonta, että sun alitajunta kaivoi sen jostain esiin! 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *