Takinkääntö (ja pieni vilaus menneisyyteen)

Äitini (kiitos!) matkusti pohjoisesta tänne flunssaperhettä auttelemaan – ja tapana tällä 73-vuotiaalla eläkeläisellä on roudata rinkassaan mukana aina jotain ”tärkeää ja olennaista”, jota ajattelee meidän tarvitsevan. Esimerkiksi kerran tuli lumilapio ja uuninpelti; ei ihme, että oli aika painava rinkka.

Tällä kertaa tuli mm. kansion verran vanhoja todistuksiani. Kiltti ja ahkera koululainen olen näköjään ollut ala-asteella, kymppien rivit ovat vakuuttavia – kröhöm mutta miksi huolellisuus on kasi?! Hehe. Uimakoulussakin on käyty, harrastuskilpailussa lausuttu runoja, ja jumppailtu musiikkiliikuntatapahtumissa.

Hih ja sitten löytyi muovitasku, johon äiti on kerännyt eri lehtijuttuja ja -kuvia, joihin olen syystä tai toisesta päätynyt. Ja: ei voi olla totta – silmiin osui heti ensimmäiseksi tällainen:

yhteishyvän juttu019.jpg

Juttu Yhteishyvästä 2/2007, toimittaja Elina Karemo ja kuva Outi Montonen. Koko versio jutusta löytyy myös netistä täältä.

 

Eikä!?! Tuossa se nyt nimittäin komeilee Punavuoren-kodin pöydällä: se vaatehuoneen hyllyllä pölyä kerännyt megalomaaninen kahvipömpeli, josta juuri pari päivää sitten kerroin. Se, jonka kesällä myin kierrätysryhmässä kympillä ja retostelin, että eipä tule ikävä.

Vuonna 2007 olen näköjään sanonut lehdessä, että ”Yhdestä en luovu”. Jaahas. Taisinpa sitten muuttaa mieleni.

*******

Kuvan taustalla myös Punavuoren-kotini keittiö. Oih, noita tummia puutasoja on kyllä ikävä!

…ai joo ja kuvassa myös minä vuosimallia 2007. Jos ette muuten huomanneet.

Kommentit (14)
  1. Mun äiti toi viime käyntikerrallaan seuraavat supertärkeät esineet (meilläkin kiitettävästi välimatkaa):

    – (saunan) kattoon ripustettava kiuaspannu
    – mun yläasteen kaikki monistetut nuotit (n. 200 x A4)
    – viulun jousen 25 vuotta vanha, puoliksi käytetty hartsi (viuluahan olen viimeksi soittanut…12 vuotta sitten?)
    – nuottiteline
    – ala-asteaikana kirjoitetut päiväkirjat
    – puoli vuosikertaa nimeltä mainitsematonta naistenlehteä 

    …Ja kyllä se matkalaukku taas painoi… 😀 

  2. Siis vitsi sul on vanha äiti :O aika hyvin se jaksaa teitä autella silti! Minun Mummi on 76 eikä se kyllä ikimaailmassa jaksaisi hoitaa mun lapsia 😛 kyllähän me kylässä käydään mut ei se silti koskaan jää yksin niitten kanssa.. Oma äiti (54) auttaa tietysti mut on vielä vuosia työelämässä..
    Mä oon joskus miettinyt et miten toisten vanhemmat ehtivät auttaa niin paljon lastenlastensa hoidossa mutta hitsi nyt vasta älysin et monet niistä on varmaan ELÄKKEELLÄ hups eipä oo tullu mieleen aikaisemmin..

    1. Jaksaapa hyvinkin – varsinainen tehopakkaus! 🙂 Sen oma äiti eli 100-vuotiaaksi asti, että silläkin on ehkä tuon 30 vuotta toimeliasta aikaa vielä edessä 🙂 Se ei kyllä näytäkään yhtään tuon ikäiseltä (kuva näkyy muuten mm. täällä), toivottavasti oon perinyt omat geenini tuolta!

      Joo, työelämässä olevilla mummeilla on kyllä paljon rajallisemmin aikaa autella. Meillä haastetta tuo vähän tuo välimatka, mutta onneksi junat kulkee 🙂

      1. Onko sulla muuten sisaruksia? Se ei sitten halua muuttaa lähemmäs teitä? 🙂
        Yksi hieno juttu on että meidän lapsilla on isovanhemmat molemmilta puolilta ja sitten vielä isvanhempien vanhmmat minun puolelta 🙂 <3 se on hauskaa että neljä sukupolvea voi viettää pyhiä yhdessä!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *