Tämän olisin halunnut tietää vauvanvaatteista

Niisk, minibaby ei ole enää niin mini, ja nyt on kai jo pakko luopua ensimmäisistä pieneksi jääneistä vaatteista.

Silvan ensimmäiset vaatteet hankittiin oi-hitsi-tää-vois-olla-kiva -periaatteella. Eli täysin ilman logiikkaa saatikka tietoa vauvan pukemisesta.

Nyt ensimmäisen kahden (oih ja niisk) kuukauden jälkeen tajuaa jo monia asioita, joita olisi ollut kiva tajuta vähän aikaisemmin. Olisi voinut välttää aika monet virheostokset.

  • Aivan vastasyntyneelle/keskoselle EI pään yli vedettäviä bodyja! Joidenkin vaatteiden päänaukot ovat aivan mahdottoman pieniä – etenkin jos muutenkin pienen ja hennon ihmisalun nosteleminen hirvittää. Itse asiassa välttelisin mielellään pään yli vedettäviä bodyja muutenkin – ks. selkäkakka. Mutta jostain ihme syystä melkein kaikki ihanimmat bodyt ovat tällaisia… Ehdottomasti kaikkein näppärimpiä ovat kuitenkin kietaistavat vaatteet!
     
  • Kietaisuvaatteissa nepparit rules – nauhat ovat usein liian lyhyitä, ainakin isän nakkisormilla nyherrettäviksi. Ei kuitenkaan neppareita selän alle.
     
  • ”Umpihihat” ovat hyviä, estävät vauvaa raapimasta itseään.
     
  • Näppärä harvinaisuus: body, jossa on ”pidentyvä” haaraosa eli nepparivaihtoehdot kahdessa koossa.

taydellinen_body.jpg

Täydellinen body! Kietaistava, nepparillinen, umpinaiset hihat ja jatkettava haarakiila. Niin ja nätti myös. (Ciraf, Prismasta varmaan)

  • Potkuhousuissa haaranepparit ovat ihan parhautta vaipanvaihdon kannalta. Harmittavan harvoin sellaisia näkee.

potkarit.jpg

Liian valkoista äidin makuun, mutta haarojen neppareista paljon paljon plussaa. (50-koon Name it:t mummi osti Stokkalta, oikeanpuoleiset kirppikseltä)

  • Jotkut bodyt ovat lyhyitä ja leveitä – ei hyvä. Menevät nopeasti pieneksi, kun bodyn haaranepparit/potkisten olkanepparit eivät enää yllä kiinni – leveyttä sen sijaan riittäisi vaikka kuinka pitkään… Ainakin meidän babyn ruumiinrakenteella näin.
    LISÄYS LUKIJALTA: Bodyn haarakiilojen jatkopaloilla bodyn käyttöikää saa pidennettyä usealla kuukaudella. Jatkopaloja voi tilata esim. http://www.pientenparhaaksi.fi/product_details.php?p=393. Sellaisia voi tehdä myös itse vanhoista bodyistä. (Mindekan & Kirppulin vinkit)
     

liian_leveat.jpg

Liian leveät ja lyhyet = aina vääränkokoiset. Näitä ehdittiin harmi kyllä käyttää vain pari kertaa. (kaikki kirppareilta)

  • Legginsit vastasyntyneelle – ei, ei ja ei. Kiristävät ikävästi vatsavaivaisen pömppämahaa. Muutenkin pöksyjen vyötärön on hyvä olla riittävän löysä, mielellään kiristysnauhalla kiristettävä.

leggins.jpg

Kokoa 62? Tuskin. Keskosenkin mahaa kiristää.

  • 60 asteessa pestäviä vaatteita, kiitos! Pari ihanaa kirkasta vaatetta meni heti eka käytön jälkeen ihan paskaksi. Kirjaimellisesti.

kulahtanut.jpg

Näin kävi lempparivaatteeksi kuvitellulle, alunperin kirkkaan oranssille pyjamalle. Ensimmäisen käyttötunnin jälkeen lorahti selkäkakat, ja 60-asteisen pesun jälkeen väri haalistui ja pinta nukkaantui. Lisäksi omituinen pussimainen leveä muoto; leikkasin lahkeet varpaista auki, että voisi edes muutaman kerran pitää.
(itse asiassa samaa Ciraf-merkkiä kuin lempparibody – ilmeisesti laatu ei ole vakio)

  • Fleecehaalarit ovat näppäriä vaunu/turvakaukalovaatteita ainakin tällaisilla alkukesän säillä. Riittää yksi lisäkerros normaalien sisävaatteiden päälle.
     
  • Äitiyspakkauksen vaatteet ovat ISOJA. Esim. talvivaatteet näyttävät (ainakin keskosvauvavanhemman mielestä) valtavilta. Joitain pieniä vaatteita kannattaa siis hankkia.
     
  • Koot eivät pidä paikkansa. Tai ainakin vaihtelevat ihan älyttömästi. Lisäksi monet vaatteet kutistuvat jo käyttöönottopesussa – jostain syystä ilmeisesti useimmiten pituussuuntaisesti, siltä ainakin tuntuu. Kannattaa siis ostaa vähän liian isoa. (on myös helpompi pukea varsinkin vastasyntyneelle)
    LISÄYS LUKIJALTA: Koska kokomerkinnät vaihtelevat niin paljon, vaatteet kannattaa lajitella omaan kaappiin hartia-haarapituuden mukaan, ei kokonumeron perusteella. (Liisan vinkki).
     
  • Erilaiset viltit ja huovat ovat ainakin meillä kovassa käytössä. Eniten on käytetty itseneulottuja vilttejä, etenkin hupullista sellaista.

viltit.jpg

Keltainen huppuviitta on ollut kapalo- ja peittokäytössä alusta alkaen. Harmaa torkkupeite oli kudottu alun perin aikuisille, mutta osoittautui ihanan lämpimäksi peitoksi vauvalle. Kutimella vastaava mutta pienempi ärtsyn aniliininpunainen. Ällövaaleanpunainen puuvillapeitto on ollut myös yllättävän paljon käytössä – plussaa siitä, että sen voi surutta heittää pesukoneeseen. (neulotut itse tehtyjä, puuvillapeitto Sotkamon-tuliaisia mummilta)

  • Ja ystäväpariskunnalta saatu hyvä pyykkivinkki: hoitopöydän viereen kaksi koria, toiseen 60 asteen pesuun menevät (kakkavaatteet ja pyyhkeet & harsot), toiseen 40 asteessa pestävät. Hoitopöydältä voi sitten vaan boheemisti heitellä tavaraa oikeisiin koreihin ja sopivin väliajoin kipata korien sisällöt pesukoneeseen.

pyykkikorit.jpg

Oho, tajusin juuri laittaneeni blogiini kuvia babyn likaisista vaatteista… 🙂

Oletteko huomanneet samanlaista? …tai olisiko teillä muita näppäriä vinkkejä babypukeutumiseen?

 

LISÄVINKKEJÄ LUKIJOILTA:

  • Umpikärkiset potkupuvut/housut ovat kätevämpiä kuin avoinkärkiset pöksyt – pienten jalkojen vispatessa kun sukat eivät pysy mukana, varsinkaan öisin. (Sarppa & Hanna K.)
     
  • Kun ”kuolausikä” alkaa, kannattaa ostaa pieniä ruokalappuja, vaikka jokaiselle viikonpäivälle oma. Ei tarvitse vaihtaa paitaa 15 minuutin välein. (Sarppa) Nepparillisia kuolarättejä, kivoilla kuoseilla ja kohtuuhintaisia (n.8€), saa esim. Babyshop.comista. Ne on turvallisempiakin kuin solmittavat, siinä vaiheessa kun vauva alkaa liikkumaan. (Mindeka)
     
  • Harsot ovat monikäyttöisiä ja hyviä investointeja: toimivat niin puklurätteinä, nenäliinoina, aurinkosuojina, leluna, unikamuna jne. (Neenee)
     
  • Hyviä yökkäreitä etenkin alussa ovat pussimaiset yöpaidat, joissa on helmassa naru  tai nepparit. Vaipanvaihto on näillä helppoa. Jos peitto ei pysy päällä, kannattaa hankkia peiton sijaan unipussi. (Hanna K.)
     
  • Nukkuvan vauvan vaipan saa vaihdettua helpoiten nepparimallisessa yöpaidassa, jossa ei ole pakko avata ja riisua koko yökkäriä. Vetoketjulliset yöpaidat ovat vaikeampia vaipanvaihdon kannalta. (Mindeka)
Kommentit (37)
  1. Voi rähmä! Tämän tekstin kun olis löytänyt ennen lapsen syntymää :D:D

  2. Voi tämä postaus oli kyllä pelastus…Itse kun odotan ensimmäistäni juuri parasta aikaa, ja elokuun alussa lomarahojen tultua olisi tarkoitus hankkia kaikki valmiiksi pienelle kirppuselle…Tämä oli kyllä varsin tarpeellinen ja ahaa elämyksiä tuottava postaus..Nyt säästyy ainakin suurelta osalta turhaostoksia, kiitos siitä sinulle 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *