Tirpan suusta – osa enedestiedämikä

Nää tirpan toteamukset ovat kyllä ehtymätön tarinavarasto – tässä taas yksi tuoreimmista.

Silva leikki (kröhöm) aamupalapöydässä muumiukkeleilla.
”…ja sitten Viitta-täti antaa halin tälle Pikku-Myylle, ja…”

Olin siinä aika omissa ajatuksissani (kröhöm) ja juttelin silleen puolitietoisuustasolla:
”Aaaa, ai siellä on Riitta-täti myös leikkimässä Muumien kanssa?”

NO EIKÄ OLE. Se on ihan eri sana. Nämähän ovat MUUMEJA eikä mitään Titi-nalleja”, tirppa tokaisi ja jatkoi:
”Rrrrriitta-täti on Titi-nallessa, tämä on Vvvvviitta-täti.”

Okei, okei.

Napero oli kuitenkin edelleen sitä mieltä, että äiti ei luultavasti ihan tajua. Parempi siis vääntää rautalangasta:
”Tämän koko nimi on Viitta Orvokki Teletappi Sammallahti, tirppa sanoi painokkaasti.

Hetken hiljaisuus, ja sitten:
”Vaikka oikeasti tämä on kyllä vesimuki.”

20141126_151206.JPG

Saanko esitellä: muumiperhe ja Viitta Orvokki Teletappi Sammallahti aka. Vesimuki

Kommentit (26)
  1. Voi että, tosi suloista ja viisasta! Ihailen teidän sanataituri-Silvaa 😀 Täytyy kysyä noista Silvan jutteluista sulta Krista tää, mitä oon pohtinut aikaisempienkin juttujen pohjalta: kongruoiko Silvalla verbit aina noin hyvin? Siis että todellako sanoo aina esim. ”nämähän ovat muumeja” eikä että ”nämähän on muumeja”? Puhutteko te vanhemmat aina lapsille johdonmukaisesti noin yleiskielisesti ja puhekielisyyksiä vältellen? Ja jos puhutte, niin miten olette sellaiseen päätyneet? 🙂

  2. Nyt tuli kyllä kauan kaivattu hymy taas suupieliin. Voi lapset, elämän parhautta!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *