Värikäs mainosvälipala

Pakkausjuttua on pyydetty, ja tulossa on!

Mutta heh huomasin tätä asiaa miettiessäni, että onhan se pakkaaminen (merkityksessä: omien tavaroiden pakkaaminen) tietysti aika helppoa – meillä kun on mukana joka ikinen kerta lähes identtisesti samat kamat! Erityisesti vaatteet. Vuodesta toiseen samat lempparireissupaidat, kalastajanhousut ja mekkoset. Ne kun vetää päälle, niin heti tuntee itsensä jotenkin hipimmäksi.

Tästä havainnosta innostuneena aloin kaivaa vanhoja Facebook-reissukuva-albumejani (koska kröhöm eihän Toscanassa luonnollisesti ole parempaakaan tekemistä), ja niistä löydöksistä on varmasti tulossa bloggausta lähiaikoina.

Mutta ennen sitä: pling pling pling mainoskatko!

Hih eli muistatte varmaan sen viime kevään värjäilyinnostukseni ja sitä varten Dylonilta saamani valtavan väriröykkiön.

Nooh, sitten tapahtui se klassinen ”yksi asia johti toiseen” ja – tsih, onkohan kukaan sattumoisin nähnyt just tänään ilmestynyttä Kotivinkkiä…?

Okei ei tästä varmaan mikään mainosmallin ura (heko. heko.) urkene, mutta yritin kiltisti tehdä työtä käskettyä: hymyillä, yrittää näyttää luontevalta ja pitää silmiä auki. Oli muuten aika yllättävän vaikeaa.

Toivottavasti tulos on edes suht koht siedettävä – aika jännää! 🙂

*******

Ja nyt sen Kotivinkki-jutun ilmestymispäivän kunniaksi päätin, että enpä sitten kuitenkaan läväytkään tähän kaikkia vakioreissuvaatteitani vaan ensin pelkästään ne, jotka olen uudelleenvärjäillyt noilla Dyloneilla.

Niin ja siis ne, jotka nyt sattuvat olemaan täällä mukana ja ovat tallentuneet kameralle tässä ensimmäisten päivien aikana.

Eli pling pling pling mainossisältö jatkuu.

*******

Ekaksi se, josta olen niii-iii-iiin iloinen! Mietin jonkin aikaa, uskallanko laittaa tuon ihan yli-yli-ylivoimaisen lempparireissupaitani värjäykseen vai en… Mun turkoosi ihanan vilpoisa hippipaita oli muuttunut vuosien saatossa hailakan vaaleansiniseksi. Mutta jännitin, että mitä noille keinokuituraidoille tapahtuu.

No, onneksi uskalsin:

lempparipaita_haalistunut.jpg

Lempparireissupaita vuonna 2010 Tansaniassa – ja haaleaksi kulahtaneena.
(hih miltä me näytetään!)

potkupalloa_0.jpg

…ja vuonna 2013 Italiassa uudelleen alkuperäisen värinsä löytäneenä. Ihan kuin uusi mutta parempi –  sisältää nyt myös tunnearvon kaikista käymistään reissuista!

Näiden hippimarkkinavärikkäiden vaatteiden ongelmahan on (ainakin mulla) se, että nehän j*mankauta päästävät värinsä jo ensisateella. Tästä seuraavasta hamosesta en ennen-kuvaa löytänytkään. Se nimittäin menetti värinsä joskus ennen Facebook-aikakautta:

keltainen_hamonen.jpg

Tää on taas keltainen!

Ja mikä siinä onkaan: olen useamman kerran kuvitellut, että valkoisten puuvillavaatteiden ostaminen olisi jotenkin hyvä idea. Ne näyttävät ihanilta teoriassa, mutta…. Ei, ei, ei: Yöpaita. Läpinäkyvä. Heti likainen. Ja mitä niitä syitä nyt sitten onkaan.

No, sen viime kevään värjäyshuuman jälkeen meiltä ei valkoisia vaatteita löydykään.

joelin_paita_valkoisena.jpg

Joelin kurtha valkoisena Intiassa 2009 – ei muuten ollut tuon reissun jälkeen enää kovin valkoinen…

oranssi_paita.jpg

…elää tällä hetkellä uutta elämää oranssina Italiassa 2013!

Arvatkaa vaan, muistinko kysyä Joelilta lupaa ennen tämän värjäystä. Tai kysyin, mutta paita pyöri silloin pesukoneessa jo.

Tuossa kyljen kohdalla oli joku valtava likatahra, jonka takia Joel ei ollut käyttänyt paitaa sen Intian-reissun jälkeen. Virallisissa värjäyssuosituksissa kovasti varoitellaan, että tahrat eivät välttämättä peity – mutta itselläni on käynyt varmaan hyvä tsägä (ja olen yrittänyt valita järkevän värivaihtoehdon). Mutta siis ei välttämättä suositella, jos ei halua ottaa riskiä ja niin edelleen.

Ja sitten mun omat valkoiset haaremihousut:
(valkoiset housut reissuhousuina! jepjep)

haaremihousut_valkoiset.jpg

Haaremihousut Angkor Watilla 2010…
(vesipullossa Finrexinä, flunssa oli silloinkin – samaa tavaraa on mulla juomalasissa just nyt)

fillarointi.jpg

…ja turkoosiksi muuttuneena Italiassa 2013!

Ja sitten parit uudet potentiaaliset lempparit, jotka ennen lojuivat vaatehuoneen perukoilla käyttämättöminä:

keltainen_mekko.jpg

Oh, tervetuloa kesäaamut!

Tämä mekkonen oli ennen sellainen (kröhöm) kukertavankellertävän-batiikkivärjätty, pitsit olivat vaaleankeltaiset. Ja parin pesun jälkeen siitä tuli… no: kamala.

Mutta nyt: ihanan auringonkeltainen!
(mekon batiikkikuviot melkeinpeittyivät: ne voi nähdä jos oikein tarkkaan tihrustaa, mutta yleissilmäyksellä ei)

Ja viimeiseksi mä säästin tietysti oranssin!

oranssi_mekko.jpg

Ennen valkoinen ja aivan liian yöpaitamainen´- nyt selvää ensi kesän lempparimekkopotentiaalia.

*******

Pling pling pling, mainoskatko päättyy.

Nyt tuota Finrexiniä naamaan (tämä ei ole mainos). On muuten aika hemmetin kipeä kurkku, ei voi puhua. Onneksi aina voi blogata.

Kommentit (19)
  1. Tosi onnistuneita värjäyksiä 🙂 Mutta mistä noin ihania mekkosia löytäis? Tahtoisin! 🙂

  2. pire, mä värjäsin yhden bleiserin, jossa tilanne oli vähän tuon tyyppinen (paitsi että siinä ei tietty vuori näy). Värjäsin sen tummalla vihreällä, ja vuori siinä jäi vaaleaksi. Päällisestä tuli myös vähän vaaleampi kuin muista sillä kertaa värjätyistä, koska se kangas just oli osa puuvillaa, osa jotain keinokuitua… Mutta siis hyvä siitä tuli, mutta ei ihan sen näköinen kuin paketin kyljessä 🙂 

    Tossa mun keltaisessa mekossakin muuten pitsi on tummempi  kuin se kangas, eli joihinkin sellaisiin ylläreihin kyllä kannattaa aina varautua. Siinä on aina vähän sellainen jännitysmomentti 🙂 Mut itselleni ei ole (kop kop puuta) tullut mitään katastrofikamaluusyllätyksiä, mutta aina just pieniä materiaaleihin liittyviä yllätyksiä kyllä 🙂

    Hei sellainen yleisvinkki vielä, että huomasin että jos koneeseen laitetaan vain vähän pyykkiä, tulee hehkeämpi väri. 600g pyykkiä per paketti on se suositus, mutta itse päädyin laittamaan sitäkin pienempiä määriä silloin, kun halusin varmasti kirkkaan värin 🙂 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *