Yökastelija

Oi nämä ihanat ihanat iltahetket.

Tai yö.

Silva on nukahtanut, aika usein myös Joel. Mutta minulla on vielä tehtävää. Vedän pyjaman päälle pitkän pehmoisen neuleen ja paljaisiin jalkoihin kumisaappaat. Hipsin yksinäni hiljaiseen kesäyöhön.

yökastelija.jpg

Oma äitini on opettanut, että kukat kastellaan öisin. Tai aikaisin aamulla – mutta ehkä aavistatte, että ei meidän puutalossa. Jos kastelee kukat päivällä, vesi haihtuu  pois, pinta kovettuu ja pilaa koko mullan: vesi ei sen jälkeen enää imeydy niin hyvin. Ai ja toinenkin oppi: kukat kastellaan seisoneella vedellä. Koska viime aikoina ei ole satanut, käytän kasteluun vettä Silvan uima-altaasta.

En tiedä, onko näillä mitään totuuspohjaa. Mutta minä kuuntelen äitiäni ja kastelen kukat öisin.

kumisaappaat.jpg

Minulla on kahdet kumisaappaat – molemmat hankittu lastenosastolta.

 

Kastelemisen jälkeen kerään Silvan lelut ja puutarhavälineet pihamaalta ja istahdan hetkeksi puutarhakeinuun. Saatiin se pihalle pari päivää sitten. Minulla oli pari asiaa, jotka haluasin omalle pihalle: puutarhakeinu, punainen viinimarjapensas ja raparperi.

Niistä tulee mieleen koti.

Joku ilta tullaan Joelin kanssa vielä yöllä tähän keinumaan. Ehkä elokuussa, kun illat ovat pimeät. Kääriydytään paksuihin viltteihin ja ripustetaan lyhtyjä omenapuuhun.

Puutalon tervattu tumma pinta on varastoinut taas lämpöä itseensä koko päivän ajan. Se lämmittää ihanasti keinujan selkää.

Kommentit (27)
  1. Aika turha kommentti, mutta pakko päästä sanomaan: Ihana teksti, ihana hetki, ihanaa kaikki!

  2. Aah, ihanaa että osaat nauttia noista öisistä kasteluhetkistä! Itse olisin varmaan, että: ”No voi nyt hemmetti kun pitää täällä vielä kastella ja kerätä lasten leluja, kun voisin olla lukemassa kirjaa sohvalla tai nukkumassa!”

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *