Elämäntapamuutos on prosessi (ja muita näkökulmia muutoksen tekemiseen)

BY RACHEL

Sain joku aikaa sitten maailman lämmittävimmän palautteen blogin lukijalta, joka kertoi saaneensa blogista paljon eväitä ja motivaatiota omaan elämäntapamuutokseen. Juteltiin siitä, miten kokonaivaltainen prosessi elämäntapamuutoksen tekeminen on. Miten monilla voi olla orastava halu muutokseen, mutta tieto, taito tai tarvittava tuki siihen puuttuu. Etenkin alkuvaiheessa, ympäriltä saatu tuki ja kannustus on tosi merkittävässä roolissa, jotta pääsee ylipäänsä liikkeelle. Että on joku osoittamassa oikeaan suuntaan ja antamassa sysäyksen matkaan, jotta saa itelle niitä onnistumisen tunteita ja edistyaskelia, joista on helpompi askeltaa eteenpäin. Oon kevään kursseilla myös tutustunut erilaisiin muutosmalleihin, sekä opiskellut motivoivaa haastattelua ja vaikuttavaa terveysneuvontaa, ja tämä psykologinen puoli onkin ollut ihan supermielenkiintoista. Oonkin pohtinut viime aikoina paljon elämäntapamuutoksen tekemistä ja siihen liittyvää prosessia, joiden pohjalta halusin tuoda muutaman näkökulman aiheeseen sekä siihen, miten onnistua omien muutosten tekemisessä.

Hyvä ruokkii hyvää. Lähettämässään viestissä lukija kiteyttikin erittäin hienosti elämäntapamuutosprosessin ydinajatuksen; "Mut ihmeesti sitä vaan huomaan miten hyvä ruokkii hyvää, ja hyvinvointia tuovilla asioilla saa taas valtavasti hyvää aikaan, huonot valinnat käy harvemmaksi ja kehitystä tapahtuu kokoajan." Kun alkaa tehdä pieniä hyvä valintoja päivän mittaan, sitä helpompaa on tehdä parempia valintoja. Mitä enemmän hyviä tekoja teet, sitä helpompaa on jatkaa niiden tekemistä. Ennen pitkään tulee huomaamaan muutoksia kehossa, mielessä ja voinnissa, jotka antaa taas lisäenergiaa jatkaa prosessia eteenpäin. Hyvistä valinnoista tulee pikkuhiljaa automaattisia.  

Aloita siitä, missä olet. Kun aloittaa elämäntapamuutoksen tulee muistaa, että me ollaan kaikki erilaisia. Jokainen aloittaa omista lähtökohdistaan käsin, erilaisilla taustoilla ja erilaisista tilanteista. Voi olla helppo verrata itseään muihin ja miettiä, ettei itestä ole samaan, ettei ite voisi ikinä päästä noin pitkälle. Tai että kun ite aloittaa ihan pohjalta, pelkkä ajatus edessä olevista muutoksista saa vaipumaan epätoivon partaalle. Voi hävettää se, miten itse joutuu aloittamaan ihan nollasta, kun muut tuntuu ohittaneen itsensä jo moneen kertaan. Mutta todellisuudessa sillä ei ole mitään väliä, mitä muut ympärillä tekevät, vaan ainoastaan sillä mitä itse teet :) Sillä ei myöskään ole väliä missä olit eilen, tai missä oot huomenna - vaan sillä, missä oot nyt ja mihin suuntaan aiot lähteä. Menneisyyteen ei kannata jäädä vellomaan, koska miksi keskittyä sellaiseen, jota ei voi muuttaa? Tähän hetkeen me voidaan kuitenkin vaikuttaa ja sen perusteella kirjoittaa myös tulevaisuutta. Aloita siis siitä, missä olet. Käytä sitä, mitä sinulla on ja tee se, minkä pystyt.

Etsi merkitys. Eli toisin sanoen, löydä sisäinen motivaatio haluamallesi muutokselle. Riippumatta siitä, mitä haluaa muuttaa, on muutoksen lähdettävä sisimmästä. Kestävät, kauaskantoiset ja todelliset muutokset lähtee aidosta motivaatiosta - ei ulkoisesta painostuksesta, hyväksytyksi tulemisesta tai koska pitäisi. Ulkoinen motivaatio voi toimia hetken aikaa ja ehkä olla sysäys muutosten tekemiselle, mutta pysyvä, pitkäjänteinen elämäntapamuutos vaatii ihmisen oman vapaaehtoisen halun muutokseen. Muutosten motiiveissa voi olla ihmisten välillä suuriakin eroja, eikä kaikkia motivoi samanlaiset asiat. Jokaisen tulee löytää omat syyt sille, miksi tekee mitä tekee. Asian on myös oltava itselleen tärkeä, jotta asian tekemiseen löytyy sisäistä paloa. Oleellista on kysyä itseltään mikä minua motivoi? Miksi haluan muutosta? Mikä on minun miksi?

Tee parhaasi. Kun alottaa elämäntapamuutoksen, joutuu mitä todennäköisimmin menemään omalle epämukavuusalueelle. Voi tuntea itsensä epävarmaksi ja turhautuneeksi, ihan hukassa olevaksi. Muista kuitenkin, ettei kukaan tule arvostelemaan sua tai sun tekemää muutosprosessia. (Ja jos tulee, niin iske heille silmää ja jatka matkaa. He tulevat nimittäin ennemmin tai myöhemmin perässä.) Me ollaan itsemme pahimpia kriitikkoja ja yleensä me ite luodaan itsellemme arvostuksia ja odotuksia.. Oli tilanne mikä hyvänsä, niin tee parhaasi omista lähtökodistasi käsin, sillä se riittää - pienikin askel on askel eteenpäin :) Pienet päätökset on pieniä askeleita, joita me tehdään joka päivä. Isot valinnat saa helposti paljon huomiota, mutta yhtä tärkeää on pienten valintojen summa. Pieni askel kerrallaan on paras keino saada aikaan pysyviä muutoksia. 

Elämäntapamuutos on kuin palapelin kokoamista; jokainen rakentaa sellaisen elämäntyylin, joka sopii juuri itselleen. Valitse siis sellainen palapeli ja sellaiset haasteet, joka voimaannuttavat. Toiselle sopii paljon haasteita, joten heidän palapelinsä voi olla 1000 palan Eiffel-tornista, toiselle taas sopii paremmin rauhallisempi eteneminen. Välillä kaikki palat tuntuu olevan hukassa ja tuntuu olevan jumissa koko typerän touhun kanssa. Jokaisen palapeli on myös erinäköinen; meille kaikille löytyy omanlainen kombinaatio asioita, jotka tuottaa meille mahdollisimman hyvää terveyttä ja hyvinvointia. Erilaisia tekoja, jotka auttaa pitämään kehon ja mielen terveenä, sekä elämän stressittömänä ja elämisen arvoisena. Palapelien ei ole siis tarkoituskaa näyttää tietynlaiselta vaan jokaisen tulee keskittyä siihen, että oma palapeli tuntuu itestä hyvälle. Lisää elämääsi niitä asioita, mitä tarviit tai kaipaat eniten.  

Hyvinvointi on prosessi - ei määränpää. Oon ehdottomasti sitä mieltä, ettei elämäntapamuutoksissa, terveydessä tai hyvinvoinnissa tule koskaan "valmiiksi", vaan kyse on pikemminkin prosessista. Terveyden ja hyvinvoinnin harjoittamisesta. Aina voi kehittyä, aina voi kokeilla uusia juttuja ja etsiä niitä omia tapoja edistää omaa hyvinvointia. Jokaisella on omanlainen polku kuljettavana, johon kuuluu haasteita, yllätyksiä ja takapakkeja. Mutkat matkassa kuuluu kuitenkin asiaan ja näihinkin tilanteisiin voi oppia varautumaan etukäteen. Oleellista on opetella sopeutumaan, sekä hyväksyä hyvät ja huonot hetket. Ja jatkaa eteenpäin. Terveellisen elämän muutosprosessi onkin yhdenlaista tasapainoilua, ja sitä tasapainoa joutuu hakemaan aina - erityisesti väsyneenä ja stressaantuneena. Yogagirlin mukaan tasapaino ei vain ilmesty elämäämme jäädäkseen, vaan on tulosta jatkuvasta työstä ja tietoisista valinnoista. Sen eteen pitää työskennellä jatkuvasti, oli sitten ihan vasta-alkaja tai kokenut joogi. Edistyneimmätkin hyvinvointigurut joutuu tekemään päivittäin töitä sen eteen, että säilyy sopiva balanssi. Hyvinvoinnissa ei ole kyse täydellisyydestä, vaan tasapainosta, jatkuvuudesta ja itsensä kuuntelemisesta.

Ja kun kuuntelee enemmän kehoaan niin huomaa, ettei olekaan niin vaikeaa valita salaatti, jättää kahvipulla syömättä, tai lähteä pienelle iltakävelylle. Kun tulee tietoiseksi omasta kehostaan ja alkaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, on paljon helpompi jättää karsia epäterveellisiä asioita pois. Elämäntapamuutoksen tavoitteena ei ole se, etteikö koskaan tekisi enää mieli jälkkäriä, vastapaistettuja korvapuusteja tai perjantaipizzaa (tai irttareita.. Kävin viikonloppuna Kärkkäisellä ja kyllä ne irttarit tuoksu edelleen niiiiiin hyviltä...) Ei niitä tarvitse lakata haluamasta vaan koska elämäntapamuutos. Mutta kun alkaa vaalimaan omaa kehoa ja hyvinvointia, tulee myös vastaanottavaisemmaksi kehon viesteille ja sille, mitä se oikeasti haluaa ja tarvitsee. Välillä se voi tarvita irttareita tai Fasun sinisen ja se on todellakin ihan okei. Tuttu armollisuus itseään kohtaan ei tarkoita sitä, että heitetään hanskat tiskiin repsahduksen sattuessa vaan sitä, että luodaan sellainen kestävä elämäntapa, johon mahtuu myös nautintoja. Voi antaa luvan itselleen maata välillä koko päivän sängyssä, syödä purkillisen benkkujenkkua tai jättää aamutreeni väliin, kunhan ne ei ota ylivaltaa elämästä. 

Käytöksen pysyvä muuttaminen edellyttää ajattelutapojen muuttamista. Usein ongelman taustalla ei välttämättä olekaan se, mitä me suuhun laitamme tai miksi jätämme salikortin pölyttymään vaan se, mitä me ajatellaan itestämme. Terveellisesti eläminen ja kehosta huolehtiminen alkaa ajattelutavasta, sisimmästä. Siihen ei kuulu itsensä tuomitseminen tai syyllisyyden tunteminen repsahduksista tai lipsumisista. Se on oman itsensä ja oman kehonsa rakastamista; ajattele jokaista terveysvalintaa rakkauden tekona itseäsi kohtaan - älä pakkona tai uhrauksena. Loppumuistutukseksi (ja -kevennykseksi) Yogagirlin lempeitä oivalluksia:

- Ole kärsivällinen kehoasi kohtaan

- Olet täydellinen juuri sellaisena kuin olet. Jos ajattelemme, että olisimme onnellisimpia, jos muokkaisimme vartalojamme, keskitymme pelkkään pintaremonttiin. Mitä on pinnan alla? Mikä todella tekee sinut onnelliseksi?

- Keskity siihen, mitä kehosi tekee puolestasi äläkä siihe, miltä se näyttää. 

- Syö hyvin ja kuntoile oikeista syistä.

- Terveys ja onni ovat tärkeitä. Ei se, miltä pyllysi näyttää farkuissa.

 

Ajattelemisen aihetta kirjasta Yogagirl.

Kommentoi