My (self-care) day

IMG_1094.JPG

IMG_1102.JPG

Alottelin tätä postausta jo aiemmin tänään, kampaajan tuolissa istuessani. Ajattelin, että olisi ollu hauska tehdä ”livepostaus” tilanteesta ja ajatuksista, mitä mielen päällä liikkui odotellessani raitojen vaalenemista. Mukaan ostamani Pupun salaatti oli kuitenkin sen verran massiivinen, että mulla menikin lähes koko aika sen mussuttamiseen, joten postaaminen venyi iltaan. Mutta livepostauksia tuun vielä tekemään!

Mulla oli tänään kunnon self-care day, eli itseni hemmottelu -päivä. Olin buukannut kampaaja-ajan mun luottokampaajalle (Folkin Anjalle, jota voi suositella ihan täydestä sydämestäni. Anja tekee niiiin luonnollista ja kaunista jälkeä hiuksiin, etten oo ikinä aiemmin fanittanut omia hiuksiani niin paljon, kuin nyt), ja päätin käyttää Helsinkireissun hyödyksi ja hemmotella itseäni kaikilla aisteilla. Tässä tapauksessa se tarkoitti hiusten freesaamisen lisäksi hyvästä ruoasta nauttimista, shoppailua ja kaupungilla hengailua. Nautin 🙂

Self-caren merkityksestä on hyvinvointipiireissä puhuttu jo pitkään.. Siitä, miten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää itsestä huolehtimista ja sen priorisointia. Kun omat tarpeet on tyydytetty, pystymme olemaan parhaita versioita itsestämme ja antamaan itsestämme enemmän myös muille jne. 

Itsensä hoitamista voidaan lähestyä ja tulkita monin eri tavoin, jolloin luonnollisesti se vaihtelee ihmisestä toiseen. Kuuntelin toissa viikolla haastattelua, jossa todettiin itsensä hoitamisen/hemmotelun tarkoittavan paljon muuta, kuin kuumia vaahtokylpyjä ruusunlehtien seassa. Self-carella ei tarkoiteta kallista manikyyriä, spahoitoa tai edes uusia hiuksia, vaan itsensä hoitamista päivittäin kaikilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla. Somessa se ehkä näyttäytyy vaahtokylvyn tyyppisenä hemmotteluna, itsensä lahjomisena ja nautintona, mutta itse ajattelen sen olevan on enemmän kuin hetken kylpynautinto.. Se on itsensä lellimisen sijaan itsensä kunnioittamista, eli tietoista toimintaa ja valintojen tekemistä, jotka ravitsevat niin fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella kuin henkiselläkin tasolla, tasapainottaen elämää.. Self-care on mm. ravitsevan ruoan nauttimista, kehon liikuttamista, unen priorisointia, omaa aikaa, harrastuksia, sekä hyvin sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Se on itsensä kuuntelua, ein sanomista, hengittämistä ja avun pyytämistä. 

Parhaiten se tapahtuu silloin, kun sitä harjottaa säännöllisesti, ujuttaen sen mukaan päivittäisiä askareita sen sijaan, että se olisi pakokeino omasta arjesta ja elämästä. Vaikka mulla olikin tänään koko päivän kestävä self-care day ja nautin siitä suunnattomasti niin tiedän, että mulla on vielä paljon opeteltavaa mitä päivittäiseen itsensä hoitamiseen tulee. Tiedän, että mun täytyy harjoitella enemmän juurikin noiden pienten hetkien luomista omaan arkeen, jotta en polta kynttilää (itseäni) molemmista päistä loppuun.

IMG_1097.JPG

Asiasta vielä viidenteen, voidaanko hetki jutella tosta Pupun salaatista?! Mä oon salaattien suurkuluttaja ja ehkä jopa jonkinasteinen salaattiasiantuntija. Salaatit mun kohdalla ei tarkoita jäävuorisalaattia, pari kurkun siivua ja tomaattia, vaan ne on isoja, ruokaisia, kunnon sekoituksia vihreää, kasviksia, marjoja, hedelmiä, proteiinia, pähkinöitä, siemeniä ja kastikkeita. Niissä pitää olla makua, tekstuuria, raikkautta ja yllätyksiä. Pienillä jutuilla, kuten siementen paahtamisella, sipulin marinoimisella, öljyjen vaihtamisella ja proteiininlähdettä vaihtamalla, saa isoja asioita aikaan salaattirintamalla. Jopa kasvisten pilkkominen eri tavalla vaikuttaa salaatin makuun! Kokeilkaa vaikka 😀

Siitä asti kun bongasin Pupun salaatit somessa, oon halunnu päästä testaamaan niitä. Eilen illalla googlettelinkin Pupun menun ja lueskelin salaattivaihtoehdot läpi. Valinta oli aika iisi, vaikka monia muitakin hyviä vaihtoehtoja listalta löytyikin. Mulla on tällä hetkellä vaan hirveä katkarapuhimo meneillään, niin mukaan lähti Hotti-niminen katkarapusalaatti mukaan.. ja voi pojat. Ensinnäkin, salaatti oli TODELLA iso. Mulla on aika jäätävän kokonen vatsalaukku ja joudun usein pettymään ravintoloiden salaattiannosten kokoon 😀 Mutta en tällä kertaa. Salaattia oli todellakin iiiso kulhollinen, joka piti nälkää jopa kuutisen tuntia(!). Sekotus roomansalaattia, rucolaa, avokadoa, paahdettua bataattia, kurkkua, punakaalia ja -sipulia, sekä paahdettuja rapuja oli täys kymppi. Kastikkeena toimiva limemehu, chiliracha ja seesami inkiväärivinegrette sopi salaattiin loistavasti, ja kaura-siemenleipä kruunasi koko komeuden. Innostuin salaatista sen verran paljon, että aion koittaa replikoida samanlaisen setin omassa keittiössä – lupaan laittaa reseptiä jakoon jos onnistun 🙂

PS. Vaahtokylvyistä saa tietenkin nauttia, jos niin haluaa 🙂 Miten te hoidatte ja hemmottelette itseänne?

IMG_1099.JPG

 

Kommentit (1)
  1. A box of rice for office workers is wonderful

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *