Viikon kiitollisuuspäiväkirja

BY RACHEL

Se ois syssy nyt - 100% vesisadetta luvattu koko päiväksi. Meidän perheessä on tapana kehua säätä kuin säätä, ja tänäkin aamuna katsottiin miehen kanssa ikkunasta ulos ja ihaillen todettiin what beautiful weather we have today :D Hauskaa on se, että myös meiän 5-vuotias on omaksunut tän tavan ja saattaa ilonen virne kasvoilla huomauttaa ihanasta ilmasta sillon, kun taivaalta tippuu vettä, räntää ja rakeita vuoron perään. Tietää keneltä on periny huumorintajunsa..

Koen kuitenkin olevani aika peruspositiivinen ja optimistinen ihminen. Uskon että se on myös osa mun luonnetta, että mä todellakin oon se tyyppi joka fiilistelee kaikkia pieniä arjen yksityiskohtia ja nauttii niistä. Ei, se ei tarkota sitä etteikö niitä huonoja päiviä olisi, etteikö jotkut asiat ottaisi aivoon tai etteikö valittaisi aika ajoin ihan naurettavista jutuista. Oon kuitenkin oman pääni sisällä tehnyt tietosen päätöksen keskittyä päivittäin onnistumisiin, hyviin tunteisiin ja mieltä nostattaviin asioihin, jotta illalla nukkumaan mennessä päällimmäisenä tunteena olisi edes pikkiriikkinen hyvänolontunne. 

Kerroin aiemmin pitämästäni kiitollisuuspäiväkirjasta, jonka ideana on siis päivittäin listata ylös asioita, joista on sinä päivänä ollu kiitollinen. Vaikka se voi ehkä kuulostaa kliseiseltä ja tekopirteältä, sen voimaa ei kannata vähätellä! On tutkittu, että kiitolliset ihmiset mm. ovat terveempiä, elävät pidempään, stressaavat vähemmän, nukkuvat paremmin ja omaavat positiivisempia ihmissuhteita, niin ei sillä hirveesti vikaan voi ainakaan mennä :) Kiitollisuutta voi harjotella ja toteuttaa monella eri tavalla, ja jos päiväkirjan pitäminen tuntuu vieraalta, niin hyvää fiilistä voi tallentaa myös listaamalla puhelimeen asioita, ottamalla kuvia, tai perustamalla vaikka kaverin kanssa erillisen whatsapp-keskustelun näiden asioiden jakamiseen (tän keksin äsken sitä kirjoittaessani, ja täytyykin laittaa idea toteutukseen. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, vai miten se meni?). 

Eikä kiitollisuuspäiväkirjan pitämisestä tarvi ottaa mitään paineita. Tässä on muutamia otteita mun viimeaikaisista kiitollisuudenaiheista, ja vaikka siellä seassa on muutama aika spessujuttu, niin suurin osa on ihan tuikitavallisia asioita. Mutta se onkin mun mielestä koko asian ydin: ne arkiset asiat, joita monesti pidämme ja joihin suhtaudumme itsestäänselvyyksinä, on yleensä just niitä spesiaaleimpia juttuja.

Kanttarellikastike. Tein ja söin ensimmäistä kertaa kanttarellikastiketta, ja voi luoja. Mistä oonkaan jäänyt paitsi tähän saakka?! Oli niiiin taivaallisen hyvää, että pakko tehdä pian uudestaan. Olin myös innoissani siitä, ettei se ollut miehen tai tytön lemppari, niin sain syödä koko kastikkeen ite :D

Yhteisen sävelen löytäminen kuvaajan kanssa. Mm. tän postauksen kuvat tuotti niiiin suuria onnistumisen tunteita! Oon ihan superilonen, kiitollinen ja ylpeä mun kuvaajasta, joka tämän kuvausession ajan toimi paitsi kuvaajana, myös beben hoitajana ja viihdyttäjänä. (Musta on muuten edelleen vähän hassua, että mulla on oma kuvaaja. Tää blogimaailman kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana on jotain ihan käsittämätöntä.)

Pitkät kävelylenkit. Oon kävellyt kuluneella viikolla ihan ennätyksellisen paljon, noin 10 kilsaa päivässä. Tää ei kuitenkaan oo ihan omasta tahdosta, vaan koska auto on ollut rikki ja huollossa..

Lightroom-oppitunnit. Siis mitä tekisinkään ilman Youtubea? Oon katsonut tuntitolkulla Lightroom -tutoriaaleja ja oppinut jo muutamia uusia kuvanmuokkauskikkoja. Oon myös todennut sen, että kuvien muokkaaminen on kyllä ihan oma taiteenlajinsa, jossa jokainen etsii sen oman tyylinsä ja kädenjälkensä. Ostin yhden tunnetun kuvaajan presets-paketin, mutta ne osoittautui ihan eri tyylisiksi, mitä kuvittelin ja mitä omilta kuviltani haen.. Omaa lookkia haen siis vielä, niin oppitunnit jatkukoon ;) 

Anni Ruuthin linkkaus mun blogiin! Anni Ruuth oli törmännyt mun postaukseen, ja jakanut sen omassa instastoryssa :')

Viikon blogi -tunnustus. Eihän tätä voinut olla fiilistelemättä! Tämän pohjalta aloin myös kirjottamaan postausta muiden kehumisesta, tukemisesta ja onnistumisten jakamisesta. 

Skype-puhelut äitin ja siskon kanssa. Pääsin Skypen kautta siskon aamupalahetkeen mukaan, ja äiti puolestaan "lounasti" mun kanssa. Aikaeron ja elämänkiireiden takia ollaan Skypetelty ihan liian vähän viime aikoina, mutta nyt luvattiin raivata enemmän aikaa näiden puheluiden soittamiseen. Videopuhelut on ehkä paras keksintö hetkeen.

Kirpputorilöydöt. Löysin kirpparilta mm. kolme huivia syksyyn, Zaran hauskan läpinäkyvän laukun ja punasen bomberin?

Uudet tutit. Jouduttiin alottamaan beben unikoulun uudestaan alusta, ja uudet tutit on tällä hetkellä mun parhaat kaverit. Unikoulun kanssa on selkeä teema: kaksi askelta eteen, yksi taakse :)

Neule ja farkut Zara / kengät Vagabond / laukku Ginatricot

 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.