Arjen helmiä

Arki. Onko se pakkopullaa, aina samaa aamupuuroa ja iltapäiväväsymyksen torjumista pannullisella kahvia? Lasten tappelua siitä kuka istui sohvan oikeanpuoleisessa nurkassa ensin, kumpi saa leikkiä Ariel-Barbilla ja kumpi joutuu tyytymään tylsään tavisnukkeen. Nukkamatolle murustettuja riisikakkuja, eteisen kenkäsekamelskaa, keittiön seinän jogurttiraitoja. Joo, on se kaikkea tätä, mutta paljon muutakin! Toimiva arki ja vuorokausirytmi luo perustan meidän mielenterveydelle ja tasapainolle. Oon työn kautta pohtinut paljon arjen merkitystä ja sitä, miten sen hallintaan voi tukea ja toisaalta mitä sen hallinnan menettäminen tekee ihmiselle.

Mulle arki luo tutun ja turvallisen tunteen siitä, että asiat on kuitenkin loppupeleissä hyvin. Nää yllämainitut asiat on onneksi tällä hetkellä suurimpia ”murheita” ja tiedostan sen kyllä vaikka päivittäin se käpy niinsanotusti palaa, enkä varmaankaan ole ainut äiti joka käy toisessa huoneessa keräämässä zeniä aika ajoin. Onneksi kesälomalla ilmat on suosineet ja ollaan oltu paljon ulkona, eikä ole tarvinnut joko tuhlata päiviä ja hermoja sisätiloissa tai rahoja HopLopissa. 

Esikoisen kanssa elo ja olo on jo aika leppoisaa, lukuunottamatta niitä päiviä kun ketään kaveria ei ole hetkeen ollut. Seurallinen ja sosiaalinen koululainen kaipaa ikätovereita, eikä silloin uhmakas taaperoikäinen sisko riitä kaveriksi. Pienimpi taas ei tietenkään aina ymmärrä, miksi ei saa isosiskon tapaan lakata kynsiä tai käydä levittämässä kaikkia pikkulegoja lattialle. Siinä ollaan by the way vanhemmuuden ytimessä, kun astut minikokoisen legoukkelin päälle ja näät hetken tähtiä…

Onneksi tytöillä on myös usein yhteiset sävelet tekemisen suhteen, ja pienempi tietysti matkii kaiken mitä sisko tekee. En ollut taas hetkeen nähnyt mitään niin söpöä, kun tuo alle metrinen juoksemassa kouluikäisten mukana pihalla piste-leikissä, luullen että hän on ihan geimeissä mukana 🙂 . Meidän iloksi isommat ottavat mukaan, tässä kun ei tälle kaksivuotiaalle juuri ole leikkikaveria pihapiirissä. Syksyksi on suunnitteilla ainakin kerhokäynnit, joten taapero saa harjoitella sosiaalisia tilanteita muidenkin kuin tuttujen lapsosten kanssa. 

Mutta niin, niitä arjen helmiä on ehdottomasti hitaat aamut, iltapäiväkahvit, mahdollisuus extemporetekemiseen, ystävien näkemiseen ja kyläilyyn. Eskarivuoden aikana luotiin uudenlainen rytmi, kun tätä ennen esikoinen oli osapäivähoidossa päiväkodissa nuoremman vauvavuoden ajan. Esikouluun mentäessä tuli arjesta taas vähän erilaista, rytmitetympää, ja itse tykkään siitä että päivissä toistuu tietyllä tapaa sama kuvio. Pienet reissut, lomat, juhlat ja kyläilyt tuo vaihtelua ja niiden jälkeen arkeen paluu tuntuu taas kivalta. Toki näin kesällä kuviot vaihtelee enemmänkin, ja aamuisin tykätään kaikki nukkua pitkään. Mies on jakanut kesälomaansa eri viikoille, niin että meillä on monta pitkää viikonloppua yhdessä ja näin ollen mahdollisuus vähän säidenkin mukaan toteuttaa lomajuttuja tai extemporeretkiä. Ollaan tehty aika monena vuonna näin,ja se on ehdottomasti kiva ja toimiva tapa meille. Tänä vuonna työsteteään lisäksi takapihaa jossa työnsarkaa riittää, joten harvemmin meillä vanhemmilla tulee näin kesäaikaan hetkeä, että ei olisi mitään tekemistä. 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *