Migreeni

Pyörittelin ensimmäisen blogikirjoituksen aihetta mielessäni jo jonkin aikaa. Kirjasin ylös myös muutamia kiinnostavia ideoita. Kuitenkin aihe ja teksti tulee lopulta taas yhdeltä istumalta.

Migreeni.

Miksi ihmeessä kukaan kirjoittaisi blogikirjoitusta migreenistä? Kerron.

Migreeni on ollut vaivanani jo lapsuudesta asti. Sen puhkeamiseen liittyy monia erilaisia fysiologisia syitä, mutta myös eritoten henkisiä. Migreeni on ollut aina suuri viholliseni, jonka olen ottanut vastaan toimiani häiritsevänä kiusankappaleena. Olen napannut särkylääkkeen toisensa perään ja pahoitellut kuinka en taaskaan pääse treeneihin tai pysty hetkeen suoriutumaan työtehtävästäni, ennen kuin lääke alkaa vaikuttaa, jos se ylipäänsä alkaa enää vaikuttaa.

Olen kuitenkin ajan myötä tajunnut, että juuri tuo otsalohkossa jyskyttävä vihollinen, onkin ehkä se luotettavin ystävä, joka uskaltaa kertoa, kun menee liian lujaa. Ihmiset ovat myös siitä jänniä, että kun alkaa menemään liian lujaa, painamme kaasua lisää. Nappaamme migreenilääkkeen ja yritämme entistä kovemmin.

Eräs ystäväni totesi kerran:

”Keho on viisas. Se tietää mitä meissä tapahtuu jo ennen, ennen kuin mieli tajuaa.”

Migreenistä päästään ongelman taustalla olevaan suorittamiseen. Siihen kun on taas haalinut liikaa asioita, joista keho lopulta alkaa viestimään, että nyt riittää. En usko, että olen ainoa, joka mielellään ottaa harteilleen yhtä sun toista työtehtävää ja haluaa olla vastuussa asioista. On myös aivan ihanaa, kun kalenteri on täynnä monenmoisia kiinnostavia kursseja, työkeikkoja ja päälle vielä pari harrastusta viikonlopun ratoksi. Lisäksi nyt vain on niin, että jos elämässä haluaa saavuttaa asioita ja unelmiaan, on osattava puskea niitä eteenpäin. Enkä väitä vastaan, etteikö myös hyvien asioiden eteen pitäisi tehdä töitä.

Jos Suomen jääkiekkomaajoukkue päättäisi kesken ottelun ruveta pitämään mindfulness-hetkeä, koska nyt vähän ahdistaa jännittävä maalitilanne tai kirurgi jättäisi potilaalle elintärkeän leikkauksen väliin, sillä nukkui vääränlaisella tyynyllä viime yönä, koska anoppi oli kylässä, ei mistään tietenkään tulisi mitään. Mutta on hyvä osata erotella milloin pitää puskea ja milloin ei pidä.

Päästään myös siihen, että mikä sitä saavuttamista ja menestymistä oikein loppujen lopuksi on?

Tärkeä määrittäjä on se, minkälaisen hinnan erilaisille asioille on valmis antamaan. Hyvinvointi ei ole yksi niistä. Ilman sinua, et voi myöskään saavuttaa sinulle tärkeitä asioita.

Olisi aivan upeaa, jos itsekin pystyisi olemaan samaan aikaan huipputason yritysjohtaja, täydellinen perheenäiti, suosittu joogaohjaaja, kiinnostavan Instagram-tilin omaava luontokuvaaja… Suurimmalle osalle meistä tuossa oli kuitenkin jo aivan liikaa vaatimuksia.

Mikään työ, mikään rahamäärä, mikään ulkokultainen titteli tai palkinto ei ole sen arvoinen, että voi jatkuvasti huonosti.

Itse lasken elämässä menestymiseksi sen, että pyrkii tekemään asioita, joista nauttii ja pyrkii voimaan itse samalla hyvin. Silloin pystyy parhaiten antamaan muillekin hyvää. Ei kukaan jaksa pitkään kuunnella stressipäissään äksyilevää pomoa, perheenjäsentä tai ystävää.

Lisäksi on hienoa, mikäli on kiinnostunut erilaisista asioista elämässä, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä samaan aikaan. Arkielämässä on monelle meistä mahdollista olla kunnolla mukana vain muutamassa asiassa. Esimerkiksi työt, perhe ja urheiluharrastus.

Tärkeänä vedenjakajana toimii itselleni myös ajatus siitä, viekö tekemisiäni eteenpäin ikävät tunteet, kuten pelko ja riittämättömyyden tunne vai tekemisestä nauttiminen ja aito innostus. Olen tehnyt lupauksen, että jos teen jatkuvasti jotain asiaa hampaat irvessä se saa jäädä.

Elämässä on taisteluita, joita ei voi valita. Silloin on vain jaksettava ja mentävä eteenpäin. Oma kalenterini ei kuitenkaan toivottavasti ole enää koskaan se suurin taisteluni. Paitsi silloin kun olen sen itse hetkellisesti valinnut.

Ilman migreeniä.

Rakkaudella,

ihminen

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *