Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Viime talven uupumuksen jälkeen olen työstänyt uudestaan omia voimavarojani vanhemmuudessa. Olen ollut kiinnostunut tunnetaidoista, mindfulnessista ja myötätuntoisesta vanhemmuudesta äitiyteni alkumetreistä lähtien. Olen lukenut ja harjoitellut, muuttanut ajatuksiani ja toimintaani, mutta en missään nimessä ole vielä valmis. En usko, että näissä asioissa voi koskaan olla valmis. Voi vain olla parempi.

Lapsiperheen arjessa on jo itsessään paljon tahdonvoimaa kuluttavia asioita. Ajatusten hallinta ja niiden suuntaaminen, tunteiden hallinta ja toiminnanohjaus. Jos elämässä on lisäksi stressiä, tahdonvoimaa kuluu entisestään. Toimivat rutiinit arjessa taas tukevat tahdonvoiman elpymistä. Arjen automaatit toimivat meillä kaikissa suoraan lapseen kohdistuvissa asioissa, kuten aamu- ja iltarutiineissa, mutta koen että päätöksentekotilanteita on vielä liikaa. Mietin nimittäin liian usein viikon aikana mitä ruokaa söisimme ja mitä pitää ostaa kaupasta. Yhtäkkiä illat kuluu vain siihen kaikkeen, kauppaan, ruuanlaittoon ja keittiön siivoamiseen. Ja sitten sitä miettii, että olisinko minä halunnut tehdä tänään vielä jotain. Ja sitten toteaa, että ei kyllä oikeastaan jaksakaan. Jatkuvasta päätöksenteosta tulee päätöksentekoväsymys. Siksi selvissä viikkorutiineissa on etunsa. Ruuanlaitto-, siivous-, kauppa- ja harrastusvuorot jaettuna jokaiselle arkipäivälle. Tässä me olemme rehellisesti sanottuna vielä todella huonoja. Muuttuvat, mutta lähes jokaviikkoiset työmatkat eivät ole ainakaan helpottaneet tätä. Yhdestä kolmeen iltaan viikossa kaikki on toisen aikuisen varassa. Se pitää aina yrittää ennakoida, jotta toisen ei tarvitse jäädä ihan tyhjän päälle. Muille illoille ei tunnu riittävän samaa järjestelmällisyyttä ja takki on usein ihan tyhjä. Toisaalta viikot, jolloin ruuat on mietitty ja ostettu valmiiksi ovat tuntuneet paljon helpommilta. Sitä pitäisi vain pitää yllä, koska nollapisteestä on taas raskaampi lähteä. Arkea oleellisesti helpottava tekijä olisi esimerkiksi ruokakassi-palvelut. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi kokeilla sitä ja antaa sille mahdollisuuden kumota jokin outo kontrollintarpeeni valita kuitenkin lähes samat asiat kaupasta viikosta toiseen. Sitä paitsi lapsen vieminen kauppaan päiväkotipäivän jälkeen on tehokkaan ajankäytön (ja sen tahdonvoiman) kannalta hieman niin ja näin. 

Jos tietty sääntötarkkuus meiltä viikkorakenteessa puuttuukin, niin hyvän olon hetkistä arjessa pidämme ainakin kiinni. Sitä kannattelevat etunenässä perheen kaksi isointa hassuttelijaa, jotka ovat saaneet minunkin ajoittaisen tiukkapipoisuuden löystymään. Hyvän olon hetket hitsaavat meitä yhteen ja auttavat olemaan hetkessä sekä arvostamaan toisiamme ja sitä mitä meillä on. Ilman heitä, ja erityisesti sitä millaisia he luonnostaan ovat, suhtautuisin asioihin vakavammin ja keskittyisin vahvuuksiini suorittamisessa. Totiseen asioiden järjestämiseen ja listaamiseen, sekä kalenterin suunnitteluun. Piirteethän eivät lainkaan ole huonot, perheessämme on itseasiassa kaikki tarvittavat vahvuudet parempiin voimavaroihin. Niiden hyödyntäminen ja yhdistäminen on tärkein avain. Olen ehdottomasti tyyppi, jonka pitää saada joka päivä jotain aikaiseksi. Lisäksi järjestän asioita ja rakennan esimerkiksi viikoista helposti muistettavia rakenteita, joka saa muut välillä ihmettelemään miten saan pidettyä kaiken päässäni.

 

 

Lisää voimavaroja vanhemmuuteen saa tietysti myös panostamalla itseensä. Hyvä olo lähtee itsestä, joten siihen kannattaa panostaa. Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkokurssin ensimmäisiä tehtäviä oli etsiä visio, kartoittaa mitä itse haluaa. Tehtävissä piti myös miettiä missä on hyvä ja mihin haluaisi muutosta. Lisäksi piti järjestää treffit itsensä kanssa. Järjestin itseasiassa jokaviikkoiset treffit itseni kanssa. Käyn restoratiivisessa joogassa kerran viikossa. Alkuun hieman läksytin itseäni siitä, että minun tulisi käyttää sekä ottamani aika, että se reilu pari sataa euroa johonkin fyysisempään harrastukseen, mutta sitten myönsin tarvitsevani rauhallista läsnäoloa ja kevyttä kehoa avaavaa venyttelyä. 

Muutoksen alla on ollut myös stressin tiedostaminen ja reaktion säätely. En ole enää stressannut aamuista, sillä olen päättänyt, ettei töissä tapahdu mitään sellaista siinä vartissa, jonka käytän parempaan aamuun lapseni tai joskus jopa itseni kanssa. Vaikka Allu veisi Fridan aamulla päiväkotiin, saatan jäädä vielä kotiin hetkeksi. Pukeutua ajatuksella, meikata rauhassa tai syödä aamupala. Ottaa pienen hetken itselleni. Lisäksi nukun lähes joka arkiaamu ainakin vartin pidempään kuin muut, ihan vain siksi että nukkuminen on ihanaa.  

 

Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus auttaa tiedostamaan omia voimavarojaan ja voimavarasyöppöjään, sekä parantamaan hyvinvointia konkreettisilla keinoilla. Esimerkiksi vauhtivartti, jonka tosin jo unohdin kesäloman ja alkuraskauden pahoinvoinnin syövereissä. Vauhtivartti toimii niihin mieltä kaivertaviin "pitäisi tehdä" asioihin, jotka kummittelevat jatkuvasti mielessä. Vartti päivässä niihin ei ole ajallisesti paljon, mutta helpottaa kummasti mielen lastia. Viimeisin Kasvun Taian verkkovalmennus alkoi tällä viikolla. Jos aiheet kiinnostaa, suosittelen myös tilaamaan ilmaisen, Vanhemmuuden Voimapostin sähköpostiin. Kuukausittaiset aiheet ovat paitsi mielenkiintoista luettavaa, ne osuvat muistuttamaan tärkeistä asioista. 

 

Mistä sinä saat voimavaroja vanhemmuuteen? Oletko tehnyt isoja muutoksia, vai oletko alusta lähtien tiennyt miten homman tulee toimia?

 

 

(Kasvun Taika: Voimavaroja vanhemmuuteen -kurssi saatu osana muuta yhteistyötä.)

 

Lue myös: 

Pahoja ajatuksia

Armeija opettaa mindfulnessia

Lapsi kehittyy lähisuhteissaan

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

Mindfulnessia vanhemmille, osa 2

Kun sähköposti opastaa toimivimman tavan rauhoittaa lapsen kiukku

Tunnetaitoja kirjoista

Kuinka pysyä rauhallisena, kun lapsi raivoaa?

Jos kärpänen katossa seuraisi perhettänne?

Myönteisiä keinoja vanhemmuuteen, kiitos!
 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Pienet hetket ja läsnäolo, ympärillä olevien asioiden huomioiminen ja niistä iloitseminen. Niistä oli teidän tämän kevään parhaimmat jutut tehty. Oli ihana pysähtyä hetkeksi ja lukea oivalluksia onnesta. Positiivisten asioiden huomaaminen lähtee itsestä, ja usein esimerkin innostamana. Kiitos, että olitte osana sitä.

Valitsemani Weledan kevään starttisetin ja liput Lapsimessuille voitti Iina Torpakko. Paljon onnea! Voittajalle on ilmoitettu ja paketti on jo matkalla, ehkä jopa jo perillä. 

Kuten kuvista näkyy, täällä on hemmoteltu ihoa kevätauringon innoittamina ja nautittu valoisista päivistä. Korostusvoidetta on levitetty omalle mielellekin ja hetkiin on löytynyt taas enemmän otetta. Weledan Edelweiss Sensitive aurinkosuojavoide ei jätä rasvaisen tuntuista ihoa, mutta hoitaa ja suojaa ihoa luonnollisesti auringon säteiltä. 

Nautinnollista kevättä! Huolehditaan itsestä, toisistamme sekä ympäristöstä. 

 

Aurinkosuojan teho tuplaantuu, kun sen taakse piiloutuu. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, iholle jää himmeän vaalea pinta, joka kertoo luonnollisen suojan laadukkuudesta. Iho ei kuitenkaan jää tahmeaksi tai rasvaiseksi. 

 

 

Lue myöa:

Weledan kevään starttisetti ja liput Lapsimessuille (ARVONTA)

Lapsimessut lähestyy! -Ohjelmavinkkini viikonloppuun 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Lapsimessut alkaa perjantaina!

Tänäkin vuonna aion keskittyä messuilla mielenkiintoisia aiheita käsitteleviin luentoihin ja puheenvuoroihin, sekä palveluihin ja esityksiin. Ohjelmassa on myös hurjasti tekemistä ja esityksiä lapsille, joten muutamat Fridan ehdottomat suosikit on merkitty kalenteriin. Lisäksi kerään messuilla aina ammatillisessa mielessä inpiraatiota osastojen rakenteista, materiaaleista ja esillepanoista. Niitä ei voi suunnitella etukäteen, vaikka tietyt tekijät ovatkin yleensä omaa luokkaansa messuosastoillaan.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, lauantain messupäivää ei kannata suunnitella liian tarkasti, sillä silloin hulinat Messukeskuksessa on melkoiset. Jos olet menossa Lapsimessuille ensimmäistä kertaa, olet raskaana tai menossa pienen lapsen kanssa, suosittelen perjantaita. 

 

Tässä omat vinkkini Lapsimessujen ohjelmasta:

Mindfulness -Harjoituksia lapsiperhearkeen. Lapsiperheasiantuntija ja Mindfulness-ohjaaja Anne Kuusisto ohjaa konkreettisia harjoituksia, joilla rauhoittaa omaa ja lapsen mieltä arjen pyörityksessä. Jokaisena messupäivänä Neuvola lavan iltapäivän ohjelmassa.

Keynote: Tue lapsen itsetuntoa ja hyvinvointia. Raisa Cacciatore luennoi tahdon ja tunteiden hallinnan sekä oman kehon kokemuksen tärkeydestä. Kaikki tunteet ovat oikein ohjattuina voimavara, ja lapsen itsetunto on sekin tunne, joka jatkuvasti muuttuu ja siihen voi vaikuttaa. Kunnioitus, kuuntelu, tuki ja kosketus vahvistavat lasta. Jokaisena messupäivänä Neuvola lavan iltapäivän ohjelmassa. 

Pienen lapsen seksuaalikasvatus. Pienen lapsen kanssa aloitettu ikätasoinen seksuaalikasvatus antaa lapselle tukea ja turvallisuutta kasvuun vuosiksi eteenpäin. Auktorisoitu seksuaalikasvattaja Anna-Riitta Kässi luennoi Neuvola lavalla sunnuntai-iltapäivän ohjelmistossa. 

Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin. Kätilö Laura Kososen kirja on kuin synnytyksen TripAdvisor. Se auttaa valmistautumaan synnytysmatkaan, sekä ohjaa sieltä takaisin. Neuvola lavalla perjantaina iltapäivällä ja lauantaina aamupäivällä.

#vauvavuosi -Voiko siitä selvitä järjissään? Lilyn oma perhebloggari ja kirjailija (ja monitoiminainen) Karoliina Sallinen-Pentikäinen kertoo juuri ilmestyneestä toisesta romaanistaan #vauvavuosi. Neuvola lavalla sunnuntain aamupäivässä. 

Parisuhdeneuvola. Neuvola lavalla keskustellaan myös parisuhteesta lapsiperheessä, jokaisena messupäivänä. 

Pää edellä -Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä. Keskustelua Tiina Hutun ja Kirsi Heikkisen kirjasta Neuvola lavalla perjantaina. 

"Tunteet näkyviksi!" Lapsen tunnetaitojen tukeminen. Lapsi tarvitsee tunnekuohuissaan aikuisen kanssasäätelyä. Kuinka olla myötätuntoinen, mutta jämäkkä omien ja lapsen tunteiden vastaanottaja? Tärkeää puhetta ja paljon vinkkejä aiheesta puolentoista tunnin mittaisella luennolla tunnetaitokouluttaja, taideterapiaohjaaja ja kirjailija Anne-Mari Jääskisen johdolla Kokoustamossa perjantaina.

Hyväntekeväisyysmuotinäytös. Uudet lasten syöpäosaston sairaalavaattet lanseerataan Lapsimessuilla perjantaina Vimman ja Brother Christmasin järjestämässä muotinäytöksessä. Näytös Vekarat-lavalla myös lauantaina. 

Muumimamman yllätysjuhlat. Muumimamma, Muumipeikko ja Pikku Myy esiintyy Vekarat-lavalla perjantaina ja sunnuntaina. 

Kikattava Kakkiainen. DJ Kakkiainen ja MC Citykani tanssittaa Vekarat-lavalla lauantaina. 

Plantoys Leikkialue. Kiddexin osastolla pääsee leikkimään Plantoysin ekologisilla ja opettavaisilla leluille. Kiddexin osastolla on esillä myös muita hienoja merkkejä. Osasto 6p20.

Kysy terapeutilta -palvelu. Help desk vanhemmille, jotka haluavat kysyä neuvoa lapsensa kehitykseen liittyvissä pulmissa. Apua antavat psykologi, puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Osasto 6d91.

Weleda. Laadukasta luonnonkosmetiikkaa koko perheelle. Veikkaan, että uusi aurinkosuojasarja on esillä yhdessä muiden laadukkaiden, lapsille sopivien tuotteiden kanssa. Osasto 6a78.

Ihan pihalla. Hauskoja vinkkejä kesän lähiretkeilyyn, retkieväisiin. Osasto 6d69.

 

 

 

Blogissa ja instassa on ollut useita lippupaketteja arvottavana, joten toivottavasti näemme messuilla! 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Jos kärpänen katossa seuraisi perhettänne, mitä se sieltä näkisi?

Yhteyttä ja samalla puolella olemista lapsen kanssa, vai valtataisteluja? Havaitsisiko se empatiaa ja tunnetaitojen lukemista, vai uhkailua, lahjontaa ja kiristystä? Näkisikö kärpänen hyvinvoivia vai väsyneitä vanhempia?

Ajatus on mielenkiintoinen, ja se on jäänyt mieleeni alkuvuoden Myönteisiä keinoja kasvatukseen -verkkovalmennuksesta. Itse asiassa kyseinen kärpäs-esimerkki oli Vanhemmuuden Voimapostin sähköpostiviestissä, ja lainattu Kati Kärkkäisen kirjasta Vahvista lasta. Siinä annetaan tehtäväksi havannoida päivän ajan mistä kaikesta kärpänen katossa huomaisi, miten paljon tykkäät lapsestasi. 

Empatia ja lapsen aktiivinen kuunteleminen on tunnetaitojen lisäksi keskeisimpiä vanhemmuustaitoja. Taitoja, joita ei kasvatuksessa ole aiempien sukupolvien kohdalla vahvistettu. Pitää muuttaa ajattelutapa kokonaan ja harjoitella löytämään lapsen näkökulma tilanteisiin. Olen testannut molempia tapoja: vaatinut pää höyryssä lasta pukemaan ripeästi ulkovaatteet tai lähtisin ilman häntä, sekä kohdannut lapsen riehumisen empaattisesti ja sanoittanut molempien tunteita. Jälkimmäinen tapa on sataprosenttisesti tuloksellisempi. Olen myös huomannut, että lapsi tunnistaa herkemmin myös ne hetket, jolloin on toiminnallaan ylittänyt rajat, kun jatkuva, ylävireinen älä sitä, tule nyt, no niin, älä viitsi -mantra jää pois.

Yhteys lapseen syntyy oman hyvinvoinnin kautta. Väsyneenä haastavat tilanteet on sata kertaa haastavampia ja hyvinvoinnin laiminlyönti aiheuttaa uupumista ja uhriutumista. Ei tarvita kuin hieman (lisää) univelkaa, ja kyky toimia lapsen kanssa samalla puolella heikkenee aiheuttaen hermostumista, tiuskimista, uhkailua ja rankaisemista. Yhden elämän osa-alueen aiheuttama stressi ei valitettavasti ole pysynyt kodin ulkopuolella, ja olenkin yrittänyt työstää sitä parhaani mukaan. Tärkeimmät tyypit elämässäni on onneksi upea voimavara, ja myös syy parantaa kaikkien hyvinvointia.

 

 

Vahvista lasta -kirja on edelleen lukulistallani, mutta vinkkailkaa toki muistakin kirjavinkeistä myönteiseen kasvatukseen liittyen!

Ja jos aihe kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tilata Vanhemmuuden Voimaposti sähköpostiin. Viesteissä annetaan vinkkejä myönteiseen ja lempeään kasvatukseen sekä omaan hyvinvointiin. Lisäksi Voimapostin tilaajana pääsee materiaalikirjaston lukijaksi. Kasvun Taika toteuttaa palvelun ilmaiseksi. 

 

 

Lue lisää:

Pahoja ajatuksia

Armeija opettaa mindfulnessia

Lapsi kehittyy lähisuhteissaan

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

Mindfulnessia vanhemmille, osa 2

Kun sähköposti opastaa toimivimman tavan rauhoittaa lapsen kiukku

Tunnetaitoja kirjoista

Kuinka pysyä rauhallisena, kun lapsi raivoaa?

Myönteisiä keinoja vanhemmuuteen, kiitos!

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

 

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Allulle on ollut luontaisempaa pysyä rauhallisena haastavissa tilanteissa Fridan kanssa. Olen ajatellut eron johtuvan syvälle juurtuneesta kontrollintarpeestani tai jonkinlaisesta vajaavaisuudestani spontaaniin sopeutumiskykyyn. Keskustellessamme Myrskyn Sydän verkkovalmennuksen mindfulness-osioista, selvisi, että Allulla onkin jo käytössään aika hyviä keinoja pysyä rauhallisena haastavissa tilanteissa. Syy löytyi armeijasta. 

 

 

Koska armeijassa joutuu jatkuvasti odottamaan tai jonottamaan jotakin, sekä kestämään fyysisesti pitkäkestoisia rasitteita tietämättä milloin mikäkin loppuu, oppii vähitellen suhtautumaan tilanteisiin neutraalisti. Ja koska palveluksessa on läpileikkaus koko ikäpolvesta, päätyy yleensä automaattisesti marssimaan jonkun idiootin kanssa. En ole käynyt armeijaa, mutta näin Allu asian kuvaili. Käytännössä siis ainoa keino selviytymiseen on hyväksyä, että paska kestää määräämättömän ajan. Sitten turruttaa itsensä harmaalle alueelle, jossa ei mieti seuraavaa määränpäätä, tai sitä mitä haluaisi tehdä. Sitä ei ole. Näin odotus tuntuu lyhyemmältä, eikä tule luotua ennakkoon kuvitelmia muusta. 

Vertaa edellistä esimerkiksi tilanteeseen, jossa lapsi kiukkuaa ja temppuilee esimerkiksi unta vastaan jo toista tuntia, ja sinä haluaisit jo päästä lempisarjasi ääreen tai saada muuten hetken omaa aikaa. Idea on, ettet ikinä pääse sinne. Etenkään, jos ajattelet sitä. 

Minulla on myös toinen kokemus armeijan ja mindfulnessin yhteydestä: Isäni oli koko työikänsä armeijan sotilassoittajana, enkä muista hänen koskaan menettäneen malttiaan.

 

 

Tuon kuvituksen on tehnyt Frida ja hänen ystävänsä Louna, ollessaan äitiensä kanssa after workeilla. Mielestäni teos kuvastaa hyvin mindfulnessin löytymistä. 

 

Lue myös:

Lapsi kehittyy lähisuhteissaan

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

Mindfulnessia vanhemmille, osa 2

Kun sähköposti opastaa toimivimman tavan rauhoittaa lapsen kiukku

Tunnetaitoja kirjoista

Kuinka pysyä rauhallisena, kun lapsi raivoaa?

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

​Sanon sen ääneen. Lapsen tunteita on joskus todella vaikea ottaa vastaan.

Frida juoksee karkuun tai levittelee lähtöön pakatut tavarat juuri, kun pitäisi olla jo menossa. Hän puree, repii ja potkii raivoisasti tunteidensa vallassa. Joskus jopa hämmentyessään. Kiire ja aikataulut, ulkopuolelta tuleva paine haastaa omien tunteiden hallintaa. Ja kenelläpä ei joskus olisi kiire.

Paitsi lapsella.

 

 

Minulle ei ole luontaista sanoittaa tunteitani. Sulkeudun helposti konfliktitilanteissa ja varastoin tunteita sisälleni. Tästä syystä saatan osoittaa turhautumista ja pettymystä irrallisissa tilanteissa, ja kun mitta täyttyy, se todella täyttyy. Silloinkin yleensä ennemmin pakenen tilanteesta. Olen mukavuusalueellani, kun voin kontroloida tilanteita edes jossain määrin. Meteli ja yhtäaikaisesti hoidettavat asiat saavat minut voimaan pahoin. 

Nämä ovat kaikki asioita, joita olen aktiivisesti työstänyt erityisesti lapsen myötä. Olenhan se aikuinen, joka omalla käytöksellään ja toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten lapseni tulevaisuudessa käyttäytyy ihmissuhteissaan. Matka tunteiden hyväksymiseen vie aikaa, ja alkuun koin rauhallisuuteni olevan toisinaan jopa päälleliimattua. Kuin naamari, jonka puin päälleni, mutta jonka pitäminen oli lopulta äärimmäisen väsyttävää. Pysyin rauhallisena lapsen kanssa, mutta esimerkiksi hänen nukahdettuaan sisälleni kerätty turhautuminen ja kiukku ahdisti. Hyväksyntä ja rehellinen rauhallisuus rakentui harjoituksen myötä, mutta joskus yhä sorrun tekorauhallisuuteen. Tietysti toisinaan käy myös niin, etten pysty siihenkään. Huutaminen on minulle silti vieras tapa osoittaa kiukkua. Mutta se hetki, kun lapsi riehuu ja kiukkuaa, minä kimitän nopeaan tahtiin käytöksen sopimattomuudesta vedoten kiireeseen ja manaten myöhästymistä, on sekä tilanteena että tunteena aivan kamala. Olo on kuristava ja toivoton. Eikä se edes auta mitään. Oma pää ei voi toimia järkevästi, eikä lapsikaan rauhoitu. Rennon letkeä ja huoleton meno on tehokkain tapa saada lapsi esimerkiksi pukeutumaan ulos. Mutta entä, kun elämä ei ole jatkuvaa musikaaliakaan. Välillä kiristää ja kiukuttaa. 

Kun lapsena halusin aina kaupasta jotain, vanhempani päättivät useiden itkuraivareiden ja kaupasta kantamisten jälkeen, etteivät he eivät ottaneet minua enää mukaan. Eivät he, kuten eivät muutkaan, tienneet silloin, että lapselle kuuluisi osoittaa myötätuntoa ja huomioida sanallisesti, kuten "Ymmärrän, että haluaisit sen lelun. Nyt ei kuitenkaan ole syntymäpäiväsi, eikä meillä ole muulloin tapana ostaa leluja. Voisimmeko laittaa tuon ihanan lelun toivelistallesi, kun on seuraava syntymäpäiväsi?" 

Ei. Silloin kaupasta lähdettiin kantamalla ja kuten allekirjoittaneelta, lopulta evättiin pääsy kauppoihin kokonaan. Nyt, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin, voin nojata uusiin kasvatus- ja toimintamalleihin, jotka huomioivat myös lapsen tunteet. 

 

 

Olen lukenut varhaisesta vuorovaikutuksesta ja tunnetaidoista, sekä osallistunut luennoille ja kursseille. Yhden kurssin jälkeen löysin myös ilmaisen Vanhemmuuden voimapostin, jonka sähköpostiviesteissä annetaan vinkkejä myönteiseen ja lempeään kasvatukseen, sekä omaan hyvinvointiin. Voimaposteissa on tietoa myös kursseista ja verkkovalmennuksista. Osallistuin tänä syksynä myös Myrskyn sydän -verkkovalmennukseen, jonka avulla voi löytää rauhallisia ja tietoisia toimintatapoja lapsen raivotessa. 

Kyseessä on kolmelle viikolle jaettu, itseopiskeltava kurssimateriaali. Viikkoteemoista on kirjallinen, tulostettava aineisto, sekä aihetta syventävä äänite ja kaksi mindfulness-äänitettä. Lisäksi viikkottain on lukuvinkkejä linkkimuodossa, sekä ehdotuksia kirjallisuudesta. Valmennus sisältää myös kysymyksiä, joiden avulla tietoa voi soveltaa omaan taustaan ja oman perheen tilanteeseen. Oli tehokasta miettiä kysymysten avulla omia toimintamalleja ja luoda niistä toimivampia. Osittain kurssin aiheet linkittyivät myös Mindfulnessia vanhemmuuteen -kurssiin, jonka kävin Ipanaisella viime keväänä. Se tuki itseopiskelua hyvin. 

Ensimmäisen viikon teemoihin sisältyivät voimakkaat tunteet ja niiden tausta omassa kasvatuksessa. Mitä kehossa tapahtuu suuttuessa, oma kasvuprosessi ja selkäydinreaktiot, sekä mindfulness apuna vanhemmuudessa. Paljon itsetutkiskelua ja omia pohdintoja linkitettynä annettuun materiaaliin, sekä johdanto mindfulnessiin. Viikko antoi ymmärrystä omiin toimintatapoihin ja työkaluja uusiin näkökulmiin.

Toisella viikolla teemat paneutuivat hengityksen rooliin, sekä vinkkeihin oman sekä lapsen rauhoittumisen tukemiseen. Poimin sieltä esimerkin tukea lapsen rauhoittumista hengityksen avulla pitämällä pehmolelua vatsan päällä ja seuraamalla sen liikettä. Kiukkua voi myös hätistää kiukkueläimen avulla, kuten murisemalla karhukiukun ajatuksella. Oma osionsa oli lisäksi tunteiden tarttumiseen sekä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvät tekstit ja pohdinnat. Itselle jäi mieleen myös aktiivinen kuuntelu, eli toisen ihmisen kokemuksen huomioiminen ja sen sanominen ääneen, kuten "Sua taitaa ärsyttää, kun sanon sinulle tästä". Lapsen ärsyttävältä tuntuva käytös on merkki täyttymättömästä tarpeesta, johon usein on hyvä syy ja tarve. Siksi aikuisen on tärkeää nähdä ja sanallistaa se lapselle. Itse noudatan hankalissa tilanteissa tunteesta etäännyttämistä. "Sen sijaan, että sanot olevasi kiukkuinen voit sanoa tuntevasi kiukkua. Se voi auttaa sinua muistamaan, että kiukku nousee, laantuu ja menee sitten ohi, ja sinä pysyt samana – hetkelliset tunteet eivät määritä sitä, kuka olet."

Kolmannen viikon teemoissa vahvistettiin aikuisen ja lapsen taitoja, kuten tunnetaitoja, tunteiden säätelyä, tilanteiden korjaamista sekä itsemyötätuntoa. Tunteita ei voi valita, mutta niiden volyyminappulaan voi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi voimistamalla myönteisiä tunteita ja sietämään sekä rauhoittamaan haastavampia tunteita. Itselläni haaste on erityisesti sisäinen mielenpuhe, joka komentaa ja tuomaroi kasvattaen tunteet vielä suuremmiksi. Lopulta on vaikea päästää niistä irti. Aineistossa annettiin työkaluja positiiviseen viestiin ja pieniin muutoksiin, sekä oman toimintasuunnitelman tekemiseen. Itsemyötätunnon askeleita, tiedostamista, hyväksyvää suhtautumista ja aktiivista ystävällisyyttä oli mielenkiintoista harjoitella. Lapsen kanssa tehtäviin harjoituksiin (joka soveltuu myös aikuisille) oli lisätty myös vihreät ja punaiset ajatukset -työkalu, jonka avulla kielteiset ajatukset muutetaan hyvää tekeviksi ajatuksiksi. Esimerkiksi "en koskaan onnistu" on vihreänä ajatuksena "teen parhaani ja se riittää". Liian usein tulee puhuneeksi itselleenkin aivan liian syyttävästi. 

 

Kuvat: Jaakko Kahilaniemi

 

 

Lyhyesti:

Ota vastaan ja hyväksy. Hengitä. Säädä. Korjaa tarvittaessa. Ole armollinen. Kehu onnistumisista. Toista. 

 

 

Oletko tehnyt mindfulness- tai tunnetaitoharjoituksia lapsen myötä?

 

 

(Osallistuminen Myrskyn sydän -verkkovalmennukseen on saatu Kasvun Taika -palveluista.)

 

 

Lue myös:

Lapsi kehittyy lähisuhteissaan

Mindfulnessia vanhemmille, osa 1

Mindfulnessia vanhemmille, osa 2

Kun sähköposti opastaa toimivimman tavan rauhoittaa lapsen kiukku

Tunnetaitoja kirjoista

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Pages