Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Paluu päiväkotiarkeen on alkanut ja homma tuntuu kaipaavan totuttelua vielä toisenkin viikon. Joka aamu Frida kysyy, Mihin me tänään mennään? Ja päiväkodissa juuri lähdön hetkellä ripustautuu tiukasti kaulaan. Työmatkalla lähetän lämpimiä ajatuksia niille vanhemmille, joiden lapsi on lomien jälkeen vaihtanut ryhmää tai jopa päiväkotia. Fridalla sentään kaikki on ennallaan, sillä tällä viikolla 3 vuotta täyttävä mukula vaihtoi isojen ryhmään jo kevättalven aikana. Se ei mennyt helposti, vaikka pienessä, alle 15 lapsen päiväkodissa muutos oli melko pieni. Perusteet isoihin siirtymisestä olivat hyvät, enkä minäkään epäillyt lainkaan päiväkodin huomioita omatoimisuudesta ja hakeutumisesta isompien seuraan. Vaihto tuli Fridalle, kuten myös meille, vain liian nopeasti. Vain parin päivän ilmoitusajalla. Samassa päiväuniaika muuttui, ja se olikin vaikein asia muutoksessa. Aavistelin uniajastaan ja unestaan tarkalle lapselleni koituvan tästä haasteita isojen ryhmässä ja yritin olla maalailematta piruja seinille. Kaksi viikkoa myöhemmin otin päiväkotiin yhteyttä, ettei tilanne enää voinut jatkua näin. Frida kiukkusi illat ja raivosi yöt. Väsymys meni totaalisen yli sekä lapsella, että siten myös vanhemmilla. Onneksi päiväkoti tuli vastaan ja järjesteli asiat niin, että Frida oli edelleen pienten rytmissä lounaalla ja päiväunilla, mutta oli muuten isojen toiminnassa mukana. Tällä järjestelyllä mentiin parisen kuukautta ja vaihto täysin isojen ryhmään tapahtui lopulta helposti. Päiväkotikaan ei tehnyt asiasta isoa numeroa ja itse luotin heidän tuntemukseensa. Koko järjestely on hieno esimerkki siitä, mitä voidaan tehdä, kun lapsen tarpeet otetaan etusijalle. Lopulta emme edes huomanneet käytöksestä, että Frida oli jo tovin syönyt ja nukkunut isojen kanssa. Kevät oli täynnä ihania retkiä ja nyt syksyn toiminta aloitetaan Kansallismuseon Barbie-näyttelyssä. Kyllä isojen ryhmässä kelpaa olla.

 

 

Frida saattaa edelleen nukkua yli kolmenkin tunnin päikkäreitä ja ehdoton minimi kaiken toiminnan ja normaalien iltatoimien suhteen on puolitoista tuntia. Siksi on hienoa, että päiväkodissa annetaan nukkua jopa reilun parin tunnin päikkäreitä, myös isojen ryhmässä. Paluu lomalta päiväkodin arkeen on hetkellisesti taas väsyttänyt typyä, ja kotimatkalla voikin jo tehdä toimintasuunnitelman yöpuulle. Uskon, että tahtiin palataan kuitenkin nopeasti.

Jotain kesäloman reissuilta voi onneksi ottaa mukaan myös päiväkotiin. Nimittäin ihanan Affenzahnin Kettu-repun. Reppu on ekologinen, kemikaaliton ja ergoniminen kaveri retkille. Vastuullisten Affenzahnin laukkujen ja reppujen materiaali, PET-polyesteri, valmistetaan kierrätetyistä muovipulloista. 

 

 

Repussa on hauskoja yksityiskohtia, kuten ulosvedettävä kieli ja kädet, jotka saa tarroilla kiinnitettyä esimerkiksi silmille. Toiminnallisia ominaisuuksia on useat taskut, pituuden mukaan säädettävä rintahihna, olkapäiden toppaukset sekä heijastimet edessä ja takana. Valikoimassa on pieniä ja isoja reppuja, olka- ja matkalaukkuja, sekä penaaleita, lompakoita ja toalettilaukkuja. Fridan iso Kettu-reppu kuuluu Affenzahnin uutuusmallistoon, joka lanseerataan myymälöissä tällä viikolla. Uuden malliston jälleenmyyjiä ovat A-T Lastenturva (Varisto ja Helsingin Stockmann), BabyStyle Oulu, Iloinen Heppu, KettuPenan Puoti, Kuopus, Lahjaduo.

 

 

Tsemppiä kaikille päiväkotiryhmää vaihtaville ja muillekin arkeen totutteleville. Kohta ollaan taas ympyröissä kiinni!

 

 (Kettu-reppu saatu Kiddexiltä.)

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

​Ottaen huomioon, että aloitimme Fridan kanssa pottaharjoittelun jo kaksi vuotta sitten, väittäisin, että vaipoista eroon pääseminen on ollut varsin mutkikas taival. Välillä homma on edennyt lupaavasti, ja sitten taas pysähtynyt kuin seinään. Päättäväinen mukula on toisinaan kieltäytynyt hanakasti edes kokeilemasta potalla istumista ja olemme jääneet odottelemaan suotuisampia tuulia. Nyt, puolitoista viikkoa ilman vaippoja, uskallan jo huokaista helpotuksesta. Vaipat on vihdoin hyvästelty.

Muuten pikkarijengiläisenä jo koko kevään viilettänyt mukula tarvitsi lopulta hieman erikoisen tavan ylittää kynnys kakata muualle kuin vaippaan. Tähän ei tarrojenkaan keräily riittänyt. Mikään aiemmin kokeiltu ei ole vetänyt vertoja Fridan päättäväisyydelle ja tunnistin, että oli vain löydettävä keino ylittää ylitsepääsemättömältä tuntuva kynnys. Puolitoista tuntia kestäneen kylpyhuoneessa istuskelun, sydäntäsärkevän hädän pidättelyn, rauhallisen yrityksen ja jopa kakkaavien kissavideoiden jälkeen leikkasin vaipasta palan. Lapsi sai haluamansa vaipan ja meni pöntölle. Se, mitä en tämän paikoittain aika raskaan ilta-aktiviteetin jälkeen uskonut, oli että homma oikeasti toimi eikä vaippoja ole enää sen koommin käytetty (tai leikelty). Frida oli ihan muina muikkuina pottaillut seuraavana päivänä myös päiväkodissa ja siellä oltiin ihanasti hengessä mukana lähettämällä viestejä ja videoita onnistumisista. 

 

 

 

Leikkaamalla ollaan nyt siis luovuttu sekä vaipoista että tuteista:

Hei hei tutti!

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Tiedätkö ne vanhemmat, jotka ovat niin itsekkäitä, että vievät lapsensa päiväkotiin, vaikka olisivat itse vapaalla? 

Ne vanhemmat ovat niin itsekkäitä, että huolehtivat itsestään ja parisuhteestaan, eli koko perheen hyvinvoinnista viemällä lapsen päiväkotiin toisinaan myös silloin, kun vanhemmilla on vapaata. 

 

 

Olimme näitä itsekkäitä vanhempia viime viikolla, kun vietimme kaksi arkipäivää kahdestaan. Se oli ihanaa. Aamupala rauhallisessa kahvilassa ja lounas puistossa, hoidettavia asioita ja hassuttelua kahdestaan. Käsi kädessä kävelyä. Normaalisti tällaisia arkipäiviä ei ole vuodessa ainuttakaan. Tällä oivalluksella niitä on ollut tänä vuonna jo paristi, yksi talvella ja nyt nämä pari lisävapaata. Tällainen parisuhteen arkipäivä muutaman kerran vuodessa voisi olla oikein toimiva järjestely, jos vain ekstravapaita riittäisi. 

En näe mitään syytä, miksi vapaapäiväni tulisi automaattisesti tarkoittaa lapselle vapaapäivää päiväkodista. Minusta se on hyvin vanhanaikainen ajatus. Frida on ihanassa päiväkodissa, jossa jokainen lapsi otetaan vastaan yksilönä. Yhteiset retket, teemapäivät ja laadukas muskari muodostavat hoitoviikosta niin hyvän kokonaisuuden, että lapsen voi huoletta viedä hoitoon. Toki maksammekin päivähoidosta reippaasti tuplat kunnalliseen hoitoon verrattuna, joten vapaapäivillä on myös korkea hintalappu. Kesäloma tarkoittaa myös Fridalle lomaa päiväkodista ja minusta sekin on tärkeää.  

 

 

Milloin viimeksi veit lapsen/lapset päiväkotiin ja vietit kumppanisi kanssa yhteisen arkipäivän?

 

 

 

 

Lue myös:

Kesän hetket on erilaisia nyt

Lastenhoitoa työsuhde-etuna

Jos kärpänen katossa seuraisi perhettänne?

Lomalla Muumikylpylässä!

Kuva, jota tuijotin työmatkalla

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

​Allu näki maanantaina bussin ikkunasta, kun Fridan päiväkotiryhmä käveli puistosta. Fridan hymy nähdessään isänsä liikennevaloissa odottavassa bussissa, oli kuulemma sydäntäsärkevän ihana. Minusta tuo näky Allun lähettämässä kuvassa on kokonaisuudessaan sekä sydäntäsärkevä, että ihana. Jotenkin konkreettinen todiste siitä, että 2-vuotiaallamme on täysin omat kuvionsa päivisin. Jutut, joista emme tiedä paljoakaan. Siellä se painelee reippaasti eteenpäin ja bondailee ryhmänsä lasten ja aikuisten kanssa. Uskon, että lapsesta tuntuu samalta, jos hän saa tutustua vanhempansa työpaikkaan.

Tuijotin kuvaa koko työmatkani ajan. Sydän mutkalla ikävöiden ja ihmetellen.

 

 

Nyt lentokone odottaa ja on aika palata kotiin omien tyyppien luo. Viimeisin kuvaviesti kotoa oli Allun uusista silmälaseista, jotka olivat vääntyneet Fridan kiukutellessa. Tunteesta toiseen siis.

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

 

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

​Ihoon ilmestyy kuivia kohtia jo paljon ennen pakkasten rasituksia. Huomaan tarvitsevani erityistä hoivaa iholleni etenkin työmatkoilla, jolloin mukaan käsimatkatavaroihin mahtuu vain pieni määrä kosmetiikkaa. Käteni ovat aina kylmät, ja pienikin muutos lämpötiloissa saavat ne kuivan ryppyisiksi ja joskus jopa pienille haavoille. Fridan posket ovat vaatineet suojaa ja hoitoa paljon enemmän nyt päiväkodin alettua, kuin aiemmin. Pienet sääret ja käsivarret ovat toisinaan kurjan karheat. Olen käyttänyt niihin sheavoita, mutta purkin käytettävyys ja koostumus ei toimi kaikissa tilanteissa. Pari tehovoidetta suojaa meitä tämän talven menoissa.

Tuubista iholle.

 

 

Weleda Skin Food on paksu ja täyteläinen voide, jonka pohja koostuu mehiläisvahasta. Täysin luonnollinen voide palauttaa rasittuneen ihon ja parantaa solujen uusiutumista. Olen käyttänyt sitä paitsi korjaamaan omaa sekä Fridan ihoa, myös korostusvoiteena poskipäillä ja huulten kuorinta-aineena tehostettuna sokerilla ja hunajalla.

 

"Äitii mää rasvasin ite!" Tuubi sai uuden muodon.

 

Petit&Jolie Nourishing Cream on lapsen herkälle iholle suunniteltu, täysin luonnollinen voide. Ravitseva voide hoitaa ihon vaativia kohtia, ja sisältää luomulaatuista karitevoita ja manteliöljyä. Tämä kulkee meillä päiväkodissa mukana, joten Fridan ihoa voi hoitaa näppärästi aamulla hoitoon viedessä. Hoitajatkin löytävät sen tarvittaessa päivän aikana. Fridan suussa tämä kulkee Lintu-rasvana.

 

(Tuotteet saatu blogin kautta.)

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Viime viikolla kokosin lahjavinkkejä isänpäivään, ja kuten aavistin, ensimmäinen päiväkodissa askarreltu isänpäivälahja oli liikuttavan mieleenpainuva. Itse askarreltuun korttiin oli kirjoitettu Fridan kertomia ajatuksia isästä. On muuten paljon liikuttavampaa, kuin oman lapsuuteni lahjakorut, jotka tehtiin pahviin liimatuista makarooneista. 

 

 

Millaisia viestejä teidän lasten tarhareppuihin oli piilotettu isänpäivää varten?

 

 

 

Lue myös:

Mukulan suusta: Vaimo

Mukulan suusta: Äiti työpaikka

Mukulan suusta: Äiti koko ajan pomon kanssa

Mukulan suusta: Millainen äiti on paperilla?

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Pages