Parhaat parisuhdevinkit

Randolfin hippojen parisuhdekokemusasiantuntijat ovat yrityksen ja erehdyksen kautta löytäneet ne vinkit, joilla lemmen saa leiskumaan, rakkauden roiskumaan ja suhteen sujumaan. Jos suhde sakkaa, ota vinkistä vaari. Jos suhdetta ei edes ole, olet tuhoon tuomittu.

1. Puhu kumppanisi kanssa avoimesti, kaikesta, koko ajan, lakkaamatta, henkeä vetämättä, kunnes kuukahdatte käsikkäin hapenpuutteeseen. Ihan kuin Prinsessa Ruususessa!

2. Tehkää joka ikinen asia yhdessä. Mikään ei hitsaa kahta sielua yhtä tiukasti yhteen kuin menkkakupin tyhjentäminen porukalla tai yhteinen työhaastattelu.

3. Riitele rakentavasti. Lähetä kumppanillesi kalenterikutsu ja toimita riidan asialista hyvissä ajoin ennen kuin “räjähtää”. Käykää hymyssä suin keskustellen läpi suhteessanne kiikastavat asiat ja hampaankoloon jääneet vitukkeet (eihän niitä kellään ikinä tietenkään jää). Kuka muka ääntään korottaisi, kiroilisi saatika erolla uhkailisi?

4. Lue luotettavasta lähteestä – kuten aikakauslehdestä, iltalehdestä tahi tietoverkon keskustelupalstalta – kuinka usein juuri teidän pitää harrastaa seksiä. Pidä määrä mielessä, äläkä siitä lipeä.

5. Tee niin kuin muutkin, vaikket itse haluaisi, koska niin vaan täytyy tehdä.

6. Muista että jokaiselle on olemassa vain Yksi Ainoa Oikea. Jos et ole häntä vielä löytänyt, jatka etsimistä hinnalla millä hyvänsä, jos taas löysit ja kadotit, on elämäsi kulkeva murheen alhossa ainiaan. Muista myös varmistaa, että se Ainoa Oikea on sopivan samanlainen, mutta kuitenkin erilainen, mutta tarpeeksi samanlainen, muttei liian erilainen.

8. Sukupuoliroolit suhteen raiteillaan pitää! Nainen itkee, sheivaa ja siivoaa, muttei käy paskalla, kun taas mies vaihtaa autoon renkaat, tuo pötyä pöytään ja kuorsaa. Samaa sukupuolta oleville pareille suunnattuihin vinkkeihin emme ole törmänneet. Ehkä heidän suhteensa onnistuvat ilman vinkkejäkin?

9. Viimeinen, vaan ei vaatimattomin vinkki: Ero mitätöi hyvänkin suhteen ja on elämässään epäonnistuneen ihmisen tunnusmerkki.

 

<3: Mertta & Laura

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus

Jokapäiväinen leipämme

IMG-20170920-WA0009.jpgRakastan ruokaa. Rakastan esimerkiksi silliä, pullaa, Aurajuustoa, porkkanoita, etikkasipsejä, punasipulia, lettuja, vadelmia, Mäkkärin kananugetteja, valkosiopulidippiä ja ruisleipää, jonka päällä on HK:n sinistä ja helvetisti voita. Kuitenkin suhteeni ruokaa on vähintään kompleksinen, ja koen säännöllisesti syömisestä syyllisyyttä niin oman terveyteni ja hyvinvointini kuin maapallon kohtalon kannalta.
Elämme ajassa, jossa ruoalla on ehkä enemmän merkityksiä kuin koskaan. Ruoalla luodaan identiteettejä, eikä minun viiteryhmässäni (kolmekymppiset korkeakoulutetut tiedostavat kaupunkilaiset) ole tapana fiilistellä grillimakkaraa (käivärä! käivärä! käivärä!) tai BigMacia. Se on noloa. Se, että asettaa oman hetkellisen hedonistisen tyydytyksensä muiden eläinten, ympäristön ja suuressa skaalassa koko maailman kohtalon edelle on tuomittavaa. Ja silti minä teen sitä, täysin tietoisena kulutusvalintojeni vaikutuksista.
Kuitenkin minäkin rakennan ruoalla tietynlaista kuvaa itsestäni: postailen Instagramiin kuvia avokadoleivistä ja kahvikupposista, joiden vaahdossa on sydän, harvemmin niistä aamuyön Dr. Öetker -hetkistä tai aamuista, jolloin jääkaapissa ei ole mitään muuta kuin fetaa ja basilikaa, joten tungen niitä vuorotellen suuhuni ja kuvittelen sen olevan ihan terveellistä, koska tässä vaan syön vähän salaattia. Instagram-tilillänii ei ole yhtään kuvaa kananugeteista tai pierupullista.
Esittämisen lisäksi ruoka on rakkaudenosoitus. Varsinkin tällaiselle epäonnistuneelle oman elämänsä Nigellalle on iso asia kokata toiselle. Ruoka on sellaista arkipäiväistä läheisyyttä, joka tuo todella lähelle toista. Kun me Mertan kanssa asuimme eri kaupungeissa, kirjoittelimme usein toisillemme viestejä, joissa kerroimme, mitä olimme syöneet päivän aikana. Ruoka on niin konkreettista, se kertoo paljon päivän kulusta ja koko tyypistä: mitä syö, milloin syö, syökö lainkaan vai juoko vain kahvia.
Kuitenkin läheisyyden luominen sosiaalisen median kanavissa on parhaimmillaankin yksipuolista: minä kerron, mitä olen syönyt ja sinä katsot. Siksi aionkin keskittyä yhä enemmän ruokaan, jota syön ja ihmisiin, joiden kanssa sitä syön kuin näkymättömään yleisöön, jonka Insta-feedissä kuva minun kalapuikoistani kierähtää.
<3: Laura
Kuva: Niitä harvemmin ikuistettuja ruokahetkiä, eli arvon bloggaajat mättämässä El Macoa ja QP:ta ratikkapysäkillä vuosi sitten.

Hyvinvointi Liikunta Mieli Syvällistä