Ladataan...
Rönsy

Diop sai joulukuussa oleskeluluvan Espanjaan. En ihan tarkkaan tiedä, miten se lopulta kävi, sillä en aina ymmärrä, mitä Diop puhelimessa sanoo. Tai usko. Jotenkin kuitenkin. 

Pieni askel ihmiskunnalle, suuri yksilölle.

Enkä nyt väitä, että ihmiskunnan askel olisi jokin suuntaanäyttävä kehitysaskel – että olisi hyvä, jos kaikki paperittomat maahanmuuttajat saisivat kikkailemalla ja keplottelemalla oleskeluluvan. Ei, asioihin täytyy löytyä joku kestävä ratkaisu. Mutta olen onnellinen tämän minulle tärkeän yksilön puolesta. 

Kuukausi oleskelulupauutisen jälkeen sain Diopilta lyhyen Facebook-viestin:

Hei Joanna, se olen minä... Olen Senegalissa... Kiitos kaikesta.

Voi kuulostaa yllättävältä, mutta on hyvin loogista. Kun on saanut laillisen asiakirjan Euroopassa elämiseen, voi mennä tapaamaan sairasta äitiään Senegaliin – ja tulla takaisin Eurooppaan. 

Ladataan...
Rönsy

Nimimerkki Vieraileva Ope tiivisti keskustelussa täällä hyvin (ja masentavasti) ajatuksia, joita tekeillä oleva opettajajuttuni herättää itsessäni ja ilmeisesti monessa osallisessakin.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on raunioina ja PISA-menestys on sokaissut monet. Koulut homehtuvat, resurssit niukkenevat ja oppilasaineksen heterogeenisyys kasvaa. Samaan aikaan yhteiskunnan arvomaailma ja ympäröivä yhteiskunta eivät rohkaise pitkäjänteiseen työhön ja ponnisteluun. Koulu painottaa oppimista, opiskelua, taitojen tasaista kartuttamista - yhteiskunnan kaikki-mulle-heti ja kertakäyttökulttuuri antavat toisenlaisen viestin. Ei ole kovin helppoa olla lapsi tai teini - tai näiden vanhempi/opettaja.

 

Pages