Ladataan...
Rönsy

Rönsyssä alkaa nyt uusi Writer's Cut -sarja, joka perustuu siihen, että kaikki mahtava, ylivertainen ajatteluni ei ikinä mahdu lehteen ja saa ansaitsemaansa julkisuutta. Editorit ovat sitä mieltä, että jutussa ei saa kirjoittaa aiheen vierestä eikä merkkejä saa olla liikaa. Tässä on jutustani pois leikkaantunut darling, jota en tapa vaan siirrän nettiin, hähää! Se oli se kauneusjuttu, ja mua kiehtoo tämä Botox. Tai ylipäänsä lääkkeet, joilla on maailmanlaajuinen brändi.

--

Botox muistuttaa monin tavoin Viagraa. Ne ovat molemmat maailmanlaajuisesti todella tunnettuja niidenkin keskuudessa, jotka eivät niitä käytä. Molempien käyttöön liittyy pelkoja sukupuoleen liittyvien kulttuuristen odotusten pettämisestä. Monet haluavat käyttää niitä ennaltaehkäisevästi. Molempia salaillaan ja peitellään, tai sitten suurieleisesti ”tunnustetaan” niiden käyttö tai niihin ”turvautuminen”. Molemmat ovat lyhytvaikutteisia, väliaikaisia helpotuksia, mutta verrattain helppoja ja huomaamattomia. Teinit kikattavat kun ne mainitaan.

Botoxia myytiin maailmassa viime vuonna 1,1 miljardilla eurolla, Viagraa 1,45 miljardilla. (Aspirinia 418 miljoonalla. )

Ja kun kirjoittaa nettihakukoneeseen buy Botox tai buy Viagra, päätyy hyvin epämääräisille sivuille. Onkin vain ajan kysymys, milloin sähköpostispämmeihin ilmaantuu Viagran, Prozacin ja Cialisin rinnalle myös Botox. Vielä ei Viestintävirastossa ole Botox-spämmiä havaittu.

--

Editor's Cut ilmestyy seuraavassa Imagessa.

Ladataan...
Rönsy

Väkerrän täällä kauneus-xxx-aiheista juttua. Nuo x:t siksi, etten keksi sopivaa termiä. Ei kauneuskirurgia-, mutta ei myöskään kauneudenhoito-, vaan jotain siltä väliltä.

Tämä rajanveto ja siihen liittyvät perustelut ovat kiehtoneet minua jo kauan. Muistan jostain 10-15 vuoden takaa, kun missiehdokkailta alettiin kysellä maailmanrauha-asian lisäksi, että "mitä mieltä olet kauneusleikkauksista". Heidän kuului vastata, että "en tuomitse ketään, mutta itse en missään nimessä menisi sellaiseen".

(Minusta olisi aivan hyvin voinut kysyä myös että miksi, joskin epäilen että vastaukset olisivat olleet ihan fuulaa. Tai siis että miksi ei, jos kerran on missi tai malli tai vastaava. Silloinhan oma ruumis on työväline, sitenhän kaikenlaista mallien painontarkkailuakin aina kommentoidaan. Tavikset väittävät ottavansa silikonit itseään varten, mikä on omituista. Jos keho on työväline, leikkauksia ei ainakaan tehdä muka sitä varten, että toppatakin alla itsestä tuntuisi jotenkin kivemmalta.) 

Nyt tätä ei kai enää ihan yhtä kovasti kysellä, vaikka kauneusleikatuille ja -leikkaamattomille on entistä korostetummin omat missikisansa. Kysymyksen ja vastauksen ongelmallisuus ovat entistä räikeämmin näkyvillä. Miksi-kysymykseen ei enää voisi vastata, että luonnollinen kauneus blaablaablaa, kun seisoisi lavalla tekoripsissä, tekokynsissä ja hiustenpidennyksissä, otsassa botoxia ja huulissa täytettä.

En paheksu vaan mietin: millä etiikalla tai periaatteella vedetään raja siihen, mikä on luonnollista?

Olisipa kiva kuulla, mitä mieltä te, lilyläiset, olette. Voisitteko (periaatteessa) ajatella menevänne kauneusleikkaukseen, siis sellaiseen, jonka tekee kirurgi veitsellä? Jos ei, niin entäpä voisitteko (periaatteessa) ottaa ihoonne piikin jotain täyteainetta tai lihaksen lamaannuttavaa botoxia? Kasvoihin, rintoihin, pakaroihin? Entä saisiko teihin pistää ihon omaa, luonnollista kollageenintuotantoa edistävää ainetta (luomupisteitä vaan ropisee)? Jos ei, niin voisitteko (periaatteessa) ottaa hiustenpidennyksen? Rakennekynnet?

Jos ei, niin meikkaatteko te?