Minimoi turhuudet, panosta laatuun

Yksi viimeisimmistä lemppariaiheistani, johon olen törmännyt blogeissa ja podcasteissa, on pihistäminen ja panostaminen. Yleisenä elämänasenteenani, sekä miksei myös eräänlaisena säästötaktiikkana, olen aina halunnut panostaa tuotteiden laatuun. Mieluummin maksan kerralla enemmän laadusta, kuin ostaisin halvemman vaihtoehdon, jonka todennäköisesti joutuisin korvaamaan pian. Toisaalta olen oppinut, mihin ei kannata panostaa.

Harkitsen kaikkia hankintojani pitkään ja sen vuoksi Zalandon kokoilmoitusten tilaamisesta on tullut tuttua, sillä välillä olen miettinyt liian kauan. Kun tuotteen ns. ”menettää”, todella tajuaa, jos tuote olisi ollut tarpeellinen tai täysin hyödytön. Toisaalta se ilon määrä on suuri, kun sähköpostiini napsahtaa kuukauden surun jälkeen viesti, että tuotetta on jälleen saatavilla omassa koossani! Materialismionnellisuutta parhaimmillaan.

Tuotteita ostaessa kannattaa miettiä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miksi tarvitsen tämän? Milloin käytän tätä? Onko kaapissani jo jotain samanlaista tai korvaavaa? Mikä tuotteen todelliseksi käyttöhinnaksi tulee? Tekeekö tämä elämästäni helpompaa? Saako tämä minut onnelliseksi?

Kirpputorit

Myönnän ostavani lähes kaiken uutena ja koen olevani sen takia hirveä ihminen. Olen oppinut ettei minulla ole asiaa kirpputoreille, sillä mukaan tarttuu kaikkea turhaa, ”koska sai halvalla” ja lopulta nämä turhuudet jäävät vain pyörimään kaapin perälle. Koen myös jollain omituisella tavalla kuluttavani vähemmän, kun maksan tuotteista täyden hinnan ja joutuvani sen myötä harkitsemaan ostoksia enemmän. Salaa kadehdin ihmisiä, jotka tekee uskomattomia löytöjä kirppareilta, mutta siitä huolimatta käyn kirppareilla vain myymässä.

Juhliminen

Tiedän useiden ikätovereideni kuluttavan suuria summia bilettämiseen, johon taas itse en halua kuluttaa ollenkaan ja olen leikannut tämän elämästäni. Takana on niitä baari-iltojen jälkeisiä aamuja, kun hämärät muistikuvat toi mieleen ”mä tarjoon”-lausahduksia, eikä nettipankkia uskaltanut avata. Itsestäänselvänä säästövinkkinä juhlijoille: panosta etkoihin ja kaupoista saataviin juomiin, pihistä baareissa! Kannattaa myös ennakoida ja ostaa helposti valmistettavaa pikaruokaa kuten pakastepitsaa, jolloin säästät darra-aamuna ruokatilauksissa.

Vaatekaapin sisältö

Olen aina panostanut vaatteisiin. Halpisketjujen rättimäiset t-paidat jäivät historiaan jo yläasteen alkuvaiheilla, eivätkä ne tule tekemään paluuta kaappiini millään hinnalla. Vaatteiden ostaessa pidän nykyään mielessä ensireaktion, jonka pitää olla täydellinen ostoa varten. ”On tää ihan ok” tai ”Tää vois näyttää hyvältä jos…” siirtää tuotteen heti nou-nou listalle. Turhia ja käyttämättömiä vaatteita on kertynyt jo liikaa… Ylilyöntejäkin on tullut ja kaapistani löytyy ehkä hieman liian kalliita kappaleita, mutta toisaalta vaatteeni ovat pääosin olleet kestäviä niin materiaalin kuin ajan puitteissa. Myönnän käyttäväni edelleen vaatteita, joita olen ostanut yläaste/lukioikäisenä. Tässä hyödyttää toki se, että lopetin pituuden kasvamisen varhaisessa vaiheessa. Lucky me!

Astiasto ja kodinkoneet

Helposti rikkimenevät viini- ja juomalasit ovat Ikeasta, kun taas sakset ja veitset ovat Fiskarsin, koska luotan niiden laatuun. Viimeisin panostukseni on vedenkeitin ja blenderi, jotka olivat todella kalliita alennusmyynnistä huolimatta. Asuntoni on sen verran pieni, että ne ovat jatkuvasti esillä, enkä rehellisesti sanottuna haluaisi katsella Prisman halvinta vedenkeitintä pöydälläni päivittäin. Panostin siis tuotteissa laadun lisäksi niiden ulkonäköön eli asuntoni sisustukseen, joka tekee minut onnelliseksi. Tulevaisuudessa aion panostaa mm. omaan pyykinpesukoneeseen.

Ruoka

Ennen tätä säästökuuria söin liian usein ulkona, joka teki suurimman loven menoihini. Nyt olen leikannut nämä minimiin, mutta siitä huolimatta koen panostavani ruokaan, sillä se on suurin piirtein ainoa asia, johon tänä päivänä käytän rahani. En ole ensimmäisen työpaikkani jälkeen kuulunut ruokakauppojen tai -merkkien hintavertailijoihin, vaikka olenkin ollut opiskelijana. Tiedän mitä haluan, ostan sen hintalappua katsomatta ja teen näin edelleen budjetista huolimatta. Useimmiten panostan luomuvaihtoehtoihin, jotka ovat yleensä hieman tavallisia kalliimpia, mutta tässä koen maksavani laadun lisäksi eettisyydestä. Bongailen kyllä aktiivisesti plussatarjouksia!

Kauppalistat

Säästäjän ehdoton valttikortti on etukäteen suunniteltu kauppalista, joka vähentää reippaasti heräteostosten tekoa. Elämme onnellista aikaa ruokakauppojen verkkosivujen myötä, joilla on kätevää suunnitella ostoslista todellisten tuotehintojen kera eli listan laatiminen on helppoa. Muistisääntönä on, ettei kauppaan saa mennä nälkäisenä!

Mihin sä pihistät ja panostat?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *