Arjen onnen hetkiä

Sara Susanna's

Arki on elämämme parasta tai pahinta aikaa. Sen saamme ihan itse valita. Arki koostuu kaikesta siitä elämästä, joka jää juhlien, lomailun ja hauskanpidon väliin. Arki on työpäiviä, kotitöitä ja pieniä vapaa-ajan hetkiä kaikkien muiden askareiden välissä. Arki on likapyykkiä, lukuisia kahvikuppeja ja ruuan laittoa. Arki on aamun herätyskellon pirinää, satunnaisia kömmähdyksiä ja kiireessä paikasta toiseen juoksemista. Arki on tavallista elämää. 

Suurin osa elämästämme on vain ja ainoastaan arkea. Yksi lempielämänohjeeni on, että elä sellaista arkea, josta et tarvitse lomaa. Sehän nimenomaan tarkoittaa sitä, että myös arjesta voi nauttia. Voi ja pitää nauttia. Elämää ei tarvitse tai kannata elää vain huomista odottaen. Juhlaa tai ilotulituksia venaillen. Elämä, kun on vain ja ainoastaan tässä ja nyt. 

Tosia asiahan on myös, että ilman arkea emme osaisi arvostaa juhlaa. Emme osaisi arvostaa lomaa, jos emme eläisi suurimman osan ajastamme arkea kiireen ja lukuisten askareiden keskellä. Emme osaisi arvostaa hauskanpitoa, jos emme tietäisi miltä tiskaaminen tai vessan siivoaminen tuntuu. Emme osaisi arvostaa elämän huippuhetkiä ilman arkea. Ilman sitä tuiki tavallista elämää, jota päivästä toiseen elämme.

 

Jokainen voi pienillä jutuilla vaikuttaa siihen, että arki olisi miellyttävämpää. Jokainen voi luoda omaan arkeensa pieniä onnen hetkiä, jotka tekevät tavallisesta elämästä nautinnollisempaa. Jokainen voi luoda itselleen pieniä levähdyshetkiä, jotta jaksaa pysyä maailman menossa mukana. Ihan pikkuriikkisillä jutuilla voi vaikuttaa siihen, että tiskaaminen tai imuroiminen olisi astetta mukavampaa. Tai työmatka ruuhkabussissa olisi muutakin kuin vain ärsytystä ja harmaita hiuksia. Tai ruuanlaitto ei olisi vain ikävää pakkopullaa.

Arjen onnen hetket ovat erilaisia jokaisella. Pääasia, että ne ovat sellaisia, jotka tuovat juuri sinun elämääsi kaipaamasi läsnäoloa, onnea ja kiitollisuutta. Toiselle arjen onnen hetki voi olla aamulenkki koiran kanssa ja toiselle se voi olla hikitreeni salilla. Toinen nauttii olostaan ja lataa akkujaan hömppä sarjaa katselemalla ja toinen viihtyy paremmin mielenkiintoisen kirjan parissa. Toinen hemmottelee itseään take away -kahvilla kiireen keskellä ja toinen herää vähän aikaisemmin ehtiäkseen nauttia kahvin kotona. 

Kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä tekee minut onnelliseksi arjessani? Millaisia arjen onnen hetkiä minun arjessani jo on ja miten voin vaalia niitä entistä paremmin? Millaisia onnen hetkiä minä taas kaipaisin arkeeni enemmän? Miten voisin järjestää niitä itselleni voidakseni paremmin ja ollakseseni onnellisempi keskellä tavallista elämääni?

On hyvä pitää mielessä, ettei arjen onnen hetkien ei tarvise viedä paljoa aikaa. Arjen onnen hetki voi olla läsnäoloa ja mielen hellimistä jo jossakin arkeen kuuluvassa hetkessä. Ehkä podcastin tai äänirkirjan kuuntelua arjen askareiden lomassa. Tai työmatkalla silmien ja mielen lepuuttamista ohivilisevässä maisemassa. Arjen onnen hetki voi olla myös lyhyt maadoittava hetki keskellä kaikkea muuta elämää. Arjen onnen hetki voi olla viiden minuutin kahvihetki tai mediaatiotuokio. Ennen kaikkea arjen onnen hetken luomisesta ja vaalimisesta ei kannata ottaa suorituspaineita. Ei, se ei ole ollenkaan homman tarkoitus. Mitä vähemmän odotuksia ja paineita arjen onnen hetkiin liittyy sitä helpompi on luoda niille tilaa. Sitä vapaammin ne voivat sujahtaa arkesi pieniin koloihin kuin itsestään. 

 

Itse olen tietoisesti yrittänyt luoda arkeeni pieniä onnen hetkiä. Hetkiä, jossa muistan palauttaa tietoisuuteni juuri tähän hetkeen. Siihen miltä juuri nyt tuntuu? Miltä elämä tuntuu juuri tällä hetkellä? Läsnäolon tunne tuo mukanaan rauhaa ja kiitollisuutta. Se auttaa arvostamaan tavallista elämää.  Auttaa näkemään pientenkin asioiden merkityksen elämässä. Onni kumpuaa pienistä päivittäisistä hetkistä. Hetkistä, jolloin on läsnä itselleen, toisille ja elämälleen.

Kuvissa näkyvä teehetki on yksi arkeni pienistä onnen hetkistä. Jokailta sytytän kynttilän. Keitän teetä ja istun alas muistivihkojeni kanssa. Kynttilän lepattavassa valossa  pysähdyn elämäni äärelle. Kirjoitan mielen päällä olevia ajatuksia ylös ja listaan lopuksi vähintään kolme kiitollisuuden aihetta. Päivän ajatus -kirjaan kiteytän kuluneen päivän pariin lauseeseen. Kun lasken kynän kädestäni, hiljennyn vielä hetkeksi. Maistelen rauhassa teen mausteista makua. Hengitän pari kertaa syvään. Elämä on tässä. Onni on tässä, ajattelen. 

Kuvien teehetki on siis yksi arkeni onnen, läsnäolon ja kiitollisuuden hetkistä. Ennen kaikkea se on hetki, joka auttaa minua arvostamaan arkeani. Auttaa minua arvostamaan tavallista elämääni. Juuri sitä hetkeä, jossa kulloinkin olen. Teehetki auttaa minua avaamaan silmäni hyvällä. Sille hyvälle, joka elämässäni jo on. Teehetki auttaa minua olemaan läsnä arjessani. Läsnä omassa elämässäni. Lisäksi pieni läsnä olon ja rauhoittumisen hetki lataa akkujani, jotta jaksan pysyä arjen pyörityksessä mukana. Jotta jaksan hoitaa tavallisia arjen askareita: laittaa ruokaa, juosta työpaikalle ja siivota siinä välissä. 

Teehetken lisäksi arjen onnen hetkiäni ovat joogatunnit Rootsissa. Jooga on helppo, ihana ja rentouttava tapa maadoittaa itsensä tähän hetkeen. Yleensä jooga lisää automaattisesti myös kiitollisen tunnettani. Arjessani nautin myös podcastien ja äänikirjojen kuuntelusta. Niiden voimalla siivoaminen, ruuanlaitto kuin kaupassa käynti tuntuvat astetta mukavammalta. Tällä hetkellä kuuntelussa on Michelle Obaman elämänkerta, joka on kyllä ollut heti alkumetreillä asti kiinnostava ja mukaansatempaava. Myös lukeminen, lenkkeily ja neulominen ovat pieniä juttuja, jotka tekevät arjestani astetta nautinnollisemman.

Meillä ihmisillä on harmillinen tapa arvostaa useimmiten päämäärää enemmän kuin matkaa. Suuri tavoite tai tulevaisuuden unelmakuva siintää kirkkaana mielessä. Samalla unohdetaan, että tosi asiassa huippuhetki on ihan samalla tavalla ohimenevä hetki kuin mikä tahansa muukin. Ei hetken huuma tuo pysyvää, aitoa ja syvältä sisimmästä kumpuavaa onnea mukanaan. Tai vaikka toisi hetkeksi niin ei kuitenkaan pysyvästi. Päämäärään päästessä voi huomata ettei elämä nyt muuttunutkaan merkittävästi. Ei elämä tunnukaan tajunnan räjäyttävän onnelliselta. Ei arki olekaan sen juhlavampaa kuin aikasemminkaan. 

Aito onni syntyy syvällä sisimmässämme, kun osaamme olla kiitollisia jo siitä missä nyt olemme. Kun osaamme olla kiitollisia tavallisesta elämästämme, elämästämme arjesta. Kun osaamme arvostaa matkaa. Jokaista askelta kohti jotakin parempaa. Unohtamatta tämän hetken hyvää. Tämän hetken kauneutta sellaisenaan kuin se on. 

Kun yhä edelleen on suurin osa elämästämme on tavallista arkea, miksei siitä sitten ottaisi kaikkea irti? Nauttisi oikein olan takaa. Hengittäisi kiitollisuutta sisään niin bussipysäkillä, kauppajonossa kuin villakoiria metsästäessä. Kasvattaisi onnen hippusia sydämessään joka päivä. Pikkuriikkisissä läsnä olon hetkissä. Arjen pienissä onnen hetkissä. 

Mitkä ovat sinun arjen onnen hetkiä? 

Kommentit

AlisaH. (Ei varmistettu)

Ihana kirjoitus, laittoi kyllä miettimään.
Itselle arjen onnenhetkenä tulee ensimmäisenä mieleen kun päivän päätteeksi päästään poikaystävän kanssa olemaan hetki rauhassa kahdestaan ja jutellaan niitä näitä. Ollaan vaan rennosti eikä tehdä mitään erikoista.
Oli se hetki sitten yksin, ystävän tai poikaystävän kanssa, on just tuollaiset rauhoittumisen hetket mulle tärkeitä arjessa kaiken suorittamisen keskellä. Että saa istahtaa alas ja olla vaan.

Podcastit ovat kyllä vieneet myös minut mukanaan täysin! Ihana laittaa napit korville juurikin kauppareissuille, koulumatkalle tai lenkille. Varsinkin kun tarjontaa on niin valtavasti ihanasta ja kepeästä sinne vakavimpiin aihepiireihin.

sarasusanna
Sara Susanna's

Voi kiitos paljon! Ihana, kun jaksot komemmentoida. Kuulostaa tosi ihanilta sun arjen onnen hetket <3

No niinpä, rauhoittumishetket yksin tai yhdessä on tosi tärkeitä, jotta jaksaa sitten kaikkea muuta arjessa! Mieli tarvii välillä ihan vain olemista ja oman olon kuulostelemista!

Podit on kyllä ihan parasta! Ne piristää ja viihdyttää muuten niin tylsiä askareita tehdessä. Itse ainakin siivoan useammin, kun voi laittaa napit korville! Välillä suorastaan innostun jynssäämään lattioita kun korvissa pauhaa jokin mielenkiintoinen juttu! Kätevää, eikö ;)

Saranda
Tyhjä ajatus

Todella hyvä ja ajatuksella kirjoitettu teksti, ja kauniit kuvat!

Mun arjen "pohja" on rauhassa syöty aamiainen ja tunnin rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa. Tuntuu että kaikki muu siinä välissä on niin paljon helpommin siedettävissä / nautittavissa <3 kun nämä kaksi toteutuvat. :)

Ps. Täällä toinen Roots-joogafani!

sarasusanna
Sara Susanna's

Voi kiitos todella paljon kommentistasi! <3

Nyt kun kerran mainitsit aamupalan niin sekin kyllä on yksi mun arjen onnen hetkistä. En voisi millään lähteä kotoa ennen kuin saan syödä aamupalan rauhassa!

Roots jooga on parasta, ehkä törmäillään siellä joskus! <3

Ihanaa päivää ja alkavaa viikonloppua sulle! :) <3

Kommentoi