Ladataan...

Niin.. 

Mitähän sitä edes kirjoittaisi.

Aloitetaan siitä että vauvalla on kaikki hyvin masussa. Kovasti potkitaan ja harjoitussupistuksia tuli torstaina kyllä ihan riittämiin asti (juuri kun pääsin sanomasta, että ei niitä paljoa ole). Eivät kipeitä, mutta maha kovana ei ollut kovin mukavat oltavat siltikään. Edelleen kipeä kohta navan vieressä mihin vauva painaa jotain osaansa jatkuvasti eikä harjoitussupistukset auta asiaan.  

No sitten niihin suunnitelman muutoksiin. S lähtee siviilipalveluksen perehdytysosioon maanantaina. Lapinjärvelle. Neljäksi viikkoa. Juuri ennen synnytystä. 

Niin. Kuulin asiasta eilen, perjantaina.

Googlailin jonkin aikaa siviilipalveluslakia ja yritin löytää jotain tietoa voiko mies jäädä vanhempainvapaalle, jos suorittaa siviilipalvelusta. Ei ilmeisesti voi... Ellei pidä henkilökohtaista syylomaa (HSL liittyy jotenkin taloudellisiin asioihin tai siihen ettei löydy esmes sitä sivarinsuorittamispaikkaa, katsotaan onnistuuko tässä tilanteessa). Lapsen synnyttyä hän voi olla kotona 12 päivää. 

Toisaalta hieno tilaisuushan hänen nyt olisi saada työkokemusta, mutta tämän kaiken ajoitus... Vanhempainvapaan kohtalo ehkä eniten mietityttää...

Synnytyskin kun on niin lähellä, ei hirveästi tekisi mieli olla yksin kotona. Voihan tietty olla että menee yliaikaiseksi (laskettu 26.päivä) ja S pääsee kotiin 27.päivä. Kysyin äidiltä, voisiko hän tulla viimeiseksi viikoksi (esmes 23.päivä eteenpäin) viettämään aikaa kanssani, jotta en olisi yksin jos synnytys alkaa silloin kun S ei ole täällä. Lapinjärveltä kuitenkin menee julkisilla (tai millä nyt sattuu pääsemään) niin Jyväskylään jokunen hetki. Ja tahdon et S olisi synnytyksessä mukana. Kyllä minä siitä selviän tietysti yksinkin, mutta ei tämä nyt oikein tunnu ideaalitilanteelta miltään kantilta katsottuna. 

Ensi viikolla nähdään mikä skenaario toteutuu... ja mitä sivaripalveluskeskus oikein sanoo näistä asioista... Päivä kerrallaan. 

Ladataan...

Perjantaina 6.9. alkaa Helsingissä Lasipalatsin aukiolla Helsingin sarjakuvafestivaalit! Pääteltta on auki perjantaina klo 14-20, lauantaina 11-20 ja sunnuntaina 12-18. Tapahtumaa on tarjolla myös muuallakin ja muun muassa elo-syyskuun vaihteessa löytyy sarjakuvanäyttelyitä keskusta-alueen gallerioissa, jos ei tämä itse festivaali kiinnosta. Teemoina tänä vuonna on Pohjois-Amerikka sekä lasten sarjakuvat! Joten varmasti löytyy jotain kiinnostavaa!

Itse tulen paikalle perjantaina illasta, mutta en usko että Lasipalatsin aukiolle eksyn vielä silloin, koska olen menossa JP Ahosen Perkeros-julkaisun julkkaribileisiin (ellei vauva päätä jostain syystä toisin...)

Lauantai on sitten pyhitetty Pienlehtitaivaalle (pääteltan vieressä oleva pikkuteltta), jossa Keski-Suomen Sarjakuvaseuran kanssa olemme myymässä (toivottavasti) uutta kolmatta vuosijulkaisuamme. Myös vanhoja julkaisujamme on saatavilla hyvin sopivin hinnoin. En ihan kello 11 siellä ole, koska sovimme muutaman Lilymamman kanssa kahvitteluhetken yhdeksitoista (lisätietoa Aika Kypsä Äidiksi-blogissa, jossa voi myös käydä huikkaamassa, jos osallistuu!)! Jännittää nähdä ihmisiä kasvokkain, mutta odotan tätä kyllä innolla! Mutta muuten pyörin mahani kanssa Pienlehtitaivaassa ja Pääteltassa hankkimassa jo tupaten täyteen kirjahyllyyn lisää luettavaa, koska sarjakuvat!

Tulkaa moikkaamaan, jos olette maisemissa lauantaina, palaamme Jyväskylään lauantai-iltana, joten varmaankaan en ole enää keskustassa kello 18 jälkeen! Vielä viimeiset hetket nähdä minun masukumpuni, koska Helsingin reissun jälkeen linnoittaudun kotiin kolmeksi viimeiseksi viikoksi enkä lähde minnekään! Nih!

Julkkarimme mainostusta vielä tähän loppuun! :) Sakkearts:n tekemä hieno kansi. Teemammehan oli siis Väärä numero (wink wink, 3.vuosijulkaisumme!) ja teimme siihen jonkun suosikkitaiteilijamme tyyliä kunnioittaen sarjakuvat. Omani mukaili JP:n tyyliä (yllätys yllätys). :) Mutta joukosta löytyy myös esimerkiksi Frank Milleriä, Don Rosaa ja Jarlaa.

Ladataan...

Aloitin tilkkutäkin tekemisen jo aikaisemmin kesällä, mutta sain sen vasta tänään valmiiksi, kun vihdoin patistin itseni lopettelemaan projektin. Ehkä vähän inspiraatiota ja potkuja perseelle sain myös Puutalobabyn Keinutuoliprojektista, joka myöskin valmistui piiitkän projektitauon jälkeen. Okei, omani ei ollut kymmentä vuotta, mutta kun vauvalle on tarkoitus tämä saada valmiiksi niin kymmenen vuotta olisi ehkä liian pitkä aika. :D ehkä rippijuhliin silloin oltais keretty.. :D

No mutta, se on nyt valmis. Ajattelin kyllä vielä ommella johonkin nurkkapaloista tai keskelle sen tekemäni pikachu-ristipistotyön, jolloin tilkkutäkistä tulisi vielä vähän söpömpi... Voi kyllä olla että säästän sen myös johonkin toiseen työhön, mutta katsotaan mitä päätän. 

Tilkkutäkin teko-ohjeet:

Kuten kuvasta näkyy, tekemäni tilkkutäkki on 9x6 kokoinen, joten:

  • Pese haluamasi kankaat ja leikkaa niistä 54 samankokoista tilkkua (huomioi saumanvarat, omat tilkkuni olivat leikattuina noin 16cmx16cm sentin saumavaran kanssa).
  • Ompele tilkut kiinni toisiinsa ensin riveittäin oikeat puolet vastakkain. Minä tein siis kuusi kappaletta yhdeksän tilkun letkaa. 
  • Tämän jälkeen asettelin letkat haluttuun muodostelmaan ja ompelin ne taas oikeat puolet vastakkain kiinni toisiinsa yksi kerrallaan.
  • Seuraavaksi leikkasin oikean kokoisen palan valmista tikkikangasta (valkoisessa kankaassa kiinni kauniilla tikkikuviolla vanukangasta) ja ompelin tilkkutäkin ja tikkikankaan oikeat puolet vastakkain toisiinsa kiinni. Jätin loppuun kääntöaukon, jonka kautta sitten käänsin työn oikein päin.
  • Lopuksi ompelin suoralla ompeleella tilkkutäkin ympäri samalla sulkien kääntöaukon.

VINKKI: Työn tekoa helpottaa, jos tilkut tosiaan ovat samankokoisia ja ompelet tarkasti, aina samalla saumavaralla. Näin vältyt erikohtiin osuvista saumoista. Itse teen asioita vähän sinne päin ja toivon parasta. :D Oppikaa virheistäni!

VINKKI 2: Tikkaamalla erilaisia kuvioita tilkkutäkkiin saat tilkkutäkistä vielä persoonallisemman. Ideoita voi vaikkapa googlata tai tutkia asiaan perehtyneitä blogeja: kuten Tilkunviilaajaa. Jos itsellä ei riitä kyvyt, palveluita tähänkin löytyy. Itse en ole vielä kokeillut tikkaamista, tosin tämähän olikin minun ensimmäinen tilkkutäkkinikin. :)

Kiivi ainakin tykästyi täkkiin kuvaushetkellä, joten toivottavasti vauvakin. Tosin näädät omivat meillä kaikki fleecehuovat parin päivän jälkeen. "Tämä ei kyllä taatusti päädy näätien käyttöön!" Ja kuinkas sitten käykään.... pian huomaamme näädillä olevan yksi fleece lisää omissa nukkumispaikoissaan. Damn those fuzzybutts! 

Pages