LOPETA VAATEKAAPIN KAAOS TUNTEMALLA ITSESI

Huomasin viisi kaavaa vaatteissa, jotka jäivät kaappiini käyttämättömänä: oli vaatteet, jotka ovat ostettu haaveminälleni, mutta jotka eivät ole minua. Vaatteet, joita ihailen, mutta jotka eivät sovi vartalolleni. ”Ihan ok” vaatteet, jotka eivät kuitenkaan peittoa parhaimpia. Vaatteet, jotka näyttävät hyviltä, mutta joissa on epämukava olla. Ja värit, joita ihailen, mutta joita en ihaile päälläni.

Kun katsot kaappiisi, mitkä ovat lempivaatteesi, jotka valitset heti ilman, että sinun tarvitsee miettiä? Entä mitkä ovat ne vaatteet, joita et ole pitänyt viimeiseen puoleen vuoteen? Mitä eroja huomaat niiden tyylissä?

Koska vaatteet ovat jääneet kaappiisi käyttämättöminä, niillä on jokin syy olla siellä. Ne miellyttävät sinua jollakin tavalla. Se tapa ei vain ole se, miltä ne päälläsi näyttävät. Ihailet noita vaatteita ja tuota tyyliä, niiden väriä. Samalla ne eivät kuitenkaan sovi sinulle. Ne sopivat haaveminällesi. Minällesi, joka ajattelet että haluaisit olla. Minä, jota kohti tähtäät.

Yksi syy tällaisen haaveminän tavoitteluun on rakennettu imago mediassa ja mainoksissa. Paitsi että vaatteet näyttävät taivaallisilta, henkilölle rakentuu tarina, sellainen tarina, mihin itse haluaisi kuulua. Haluaisimme itse näyttää samalta, olla samanlaisia, elää samanlaista elämää.

Mitä yhtäläisyyksiä löydät siis vaatteista joita ihailet (ja ostat) ja vaatteilla, jotka jätät käyttämättä?

Vaate saavuttaa usein ”ihan ok” aseman. Mutta kuka lopulta haluaa pukeutua ihan ok? Sen sijaan pukeudut kuitenkin aina parhaimpiisi. Siis niihin vaatteisiin, joissa tunnet itsesi hyväksi ja itsevarmaksi. Minkä tyylisiä ovat nämä parhaimmat? Miten ne eroavat vaatteista, jotka jäävät käyttämättä?

Täytyy myös hyväksyä ja sanoa ääneen, mitkä ovat parhaat puolet itsessäsi ja mitkä asettavat rajoitteita pukeutumiselle. Itselleni kesti kauan myöntää, ettei minulle sovellu olkaimettomat tai mitkään erikoiset olkain viritelmät, vaan topissa on oltava selkeästi kangasta liivien peittämällä alueella. Silti huijasin aina itseni ostamaan niitä, sillä ne näyttävät muuten niin älyttömän kivalle. Ja kivalla muiden päällä. Minä en vaan voi pitää niitä.

Tällaisen sanominen itselleen ääneen ja vieläpä asian ymmärtäminen on vaikeaa. Sen helposti tiedostaa, muttei silti ymmärrä. Uskalla siis kohdata omat rajoitteet ja tavoitteesi. Tiedä, mitä haluat ja miksi. Tiedä myös, mitä haluat ja mitä ihailet, mutta mikä niiden ero on sinulle sopivissa vaatteissa. Tee siis ero vaatteiden välillä, joita ihailet niiden itsensä takia ja joita ihailet päälläsi.

Viimeisenä: ostatko itsellesi sopivia värejä vai värejä, joita rakastat? Minä olen ostanut vaatteita värien vuoksi. Osa väreistä saa vain niin hyvän mielen aikaan, että ostin niitä, vaikka lopulta en haluakaan käyttää voimakkaita värejä omassa pukeutumisessani. Tai niin olen päätellyt. Sillä vaatteet, joissa ei ole mitään vikaa, mutta joiden väri on ihana, ei vain valikoidu koskaan kaapista ylleni. Minkävärisiä vaatteita siis sinä yleensä pidät?

Vaatteiden ostaminen on usein osa sokeaa mielihalujen tyydyttämistä. Sitä etsii kaupasta itseään, peilaa vaatteista erilaisia malleja, joiksi haluaisi tulla,  miettimättä loppuun, millaisiin vaatteisiin oikeasti haluaa arjessa pukeutua. Ostamme vaatteen, sillä hetken ajan kuvittelemme itsellemme siinä uuden elämän. Itsemme erilaisiksi kuin mitä olemme. Kotona säilytämme tuota versiota kaapissa, mutta emme koskaan päästä sitä ulos. Sillä siinä on jotakin aina vialla. Joko se ei sovi meille, meidän vartalollemme tai mielellemme.

Lopulta oma vaatetus onkin yksi kysymys siitä, millainen minä olen.

Viimeksi:

SAMANKALTAISTEN IHMISTEN HEIMO

Lue myös:

7 KOHDAN LISTA VAATEKAAPIN TYHJENNYKSEEN

5 HYÖTYÄ YKSINKERTAISEMMASTA VAATEKAAPISTA

OLETKO SE MITÄ HALUAT OLLA VAI MITÄ LUULET SINUN HALUAVAN OLLA?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *