PELOTTAA OLLA MITÄ VAAN

On aika pelottavaa tajuta, että oikeasti voi tehdä ja olla mitä vaan. Kyse ei ole kaukaisista haavekuvista, vaan oikeasti voin ne toteuttaa. Voin vaikka nakata repun selkään ja lähteä maailmalle huomenna, jos haluan. Se on minusta itsestäni kiinni.

Mitä oikeasti haluat juuri nyt? Mitä haaveita sinulla on?

Minua pelottaa sanoa ääneen, mitä haluan. Olen vältellyt sitä jo usean vuoden ajan. Se alkoi siitä kun minusta tuntui, että löysin kaavan, jonka mukaan jos unelmistaan liiaksi puhuu, ne eivät toteudu. Siksi en nykyään enää viljele haaveitani kuin lähinnä yhdelle minulle tärkeimmälle ihmiselle ja muille vasta sitten, kun jotain konkreettista niiden eteen on tehty. Ja kai en halua näyttää epäonnistujalta muiden silmissä.

Loppujen lopuksi sitä on kuitenkin aika yksin omien haaveiden kanssa, jos haluaa viedä niitä toiminnan tasolle. Toinen voi vähätellä, suorastaan lytätä ja kyseenalaistaa, eikä toinen ymmärrä, mistä oikein vauhkoat niin innostuneena.

Mutta pahinta on tajuta, että jos jokin asia vaivaa tai kaduttaa, syy on täysin minussa itsessäni. Ei edes siinä 6 vuotisessa parisuhteessani, ei äidissäni, ei geeneissäni, ei työssäni, ei pomossani, ei säässä, ei yhteiskunnassa.

Onko se ihmisen kirous, että haluaa aina sitä, mitä ei jo ole?

Tälläisen tajuaminen on saanut minut miettimään, mitä oikeasti elämässäni haluan ja minkä tunteen tai arvon välineellistämä tämä haave on. Miksi siis haluan sitä mitä haluan?

Viimeksi: MINIMALISMI VAATII VAHVUUTTA
Lue myös: MEXICAN FISHERMAN

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *