UNELMIEN TOTEUTTAMISEN TUOMA TYHJYYS

Unelman toteutumisen jälkeen jää lopulta tyhjän päälle. Aluksi voi tulla jopa pieni ahdistus ja mielialan lasku. Tässäkö se nyt oli? Saavutin unelmani, se tuotti iloa, mitä nyt? Olo on tyhjä, turta. Se kestää hetken ennen uutta päämäärää, innostusta, odotusta ja haaveita.

Itse unelman tavoittelu ja haaveilu aiheuttaa monesti voimakkaampia tuntemuksia kuin unelman saavuttaminen. Se johtuu kuvitelluista tunteista, joiden olemassaoloa on lopulta vaikeaa ennustaa.

Olen unelmien toteuttaja. Olen ymmärtänyt, että jokainen on vastuussa omasta elämästä ja unelmista. Siksi olen kohdannut myös tämän tyhjyyden tunteen. Mietinkin, miten minun kävisi, jos saisin kaiken haluamani. Oikeastaan ahdistaa ajatus, että eläisin täysin sellaista elämää kuin haluaisin. Kuinka loputtomasti voin keksiä uusia haaveita? Millaista olisi unelmaton elämä?

Entä ne ihmiset, joilla on rahaa kuin roskaa ja jotka saavat käytännössä kaiken minkä haluavat. Miten he pystyvät elämään? Vai pystyvätkö edes? Vai ovatko he juuri niitä mediassa uutisoituja megatähtiä, jotka joutuvat syöksykierteeseen?

Toisaalta tämä tyhjyyden tunne on ahdistava. Toisaalta tiedän olevani elämän perimmäisten kysymysten äärellä – mikä on elämän tarkoitus? Mikä tekee oikeasti onnelliseksi?

Oikeastaan vasta viimein ymmärrän Jim Carreyn sitaatin viimeisen lauseen: ”I think everybody should get rich and famous and do everything they ever dreamed of so they can see that it’s not the answer.”

Viimeksi: VINKKINI MINIMALISIMIN ALOITUKSEEN
Lue myös: PELOTTAA OLLA MITÄ VAAN

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *