Keliakiani

Moi ja tervetuloa! 

Olen 23-vuotias opiskelijatyttö ja elänyt keliaakikon elämää valtaosan elämästäni. Koska gluteenittomuus on viime aikoina nostanut hurjasti päätään myös ei-keliaakikkojen keskuudessa, ajattelin, että kirjoituksille gluteenittomuudesta voisi olla kysyntää. Ajattelin avata blogissani ruokavaliooni liittyviä asioita, vinkata uusista gluteenittomista löydöistä ja jakaa hyviksi havaitsemiani reseptejä. Pidän leipomisesta, ja valmistankin lähes kaikki leipäni itse. Pyrin syömään perus terveellisesti, mutta herkuttelen toki silloin tällöin. Harrastan liikuntaa ja minulle on tärkeää, että ruokavalioni tukee myös harrastustani sekä yleistä hyvinvointiani. Pidän matkustelusta ja ajattelin kirjoitella myös siitä näin keliaakikon näkökulmasta. Ajattelin tässä ensimmäisessä postauksessa avata hieman taustaa omasta keliakiastani ja ajatuksiani gluteenittomasta ruokavaliosta

Keliakiani todettiin noin 18 vuotta sitten, joten gluteenittomuus on ollut hyvin pitkään normaali osa elämääni. Äidilläni oli aiemmin todettu keliakia, joten outojen oireilujen minulle ilmaantuessa osattiin heti epäillä keliakiaa. 5-vuotiasta pikkutyttöä ei juuri gluteenittomuuteen siirtyminen haittanut, lähinnä olin (kuulemma) vain onnellinen kun sain olla samanlainen kuin äitini! Koska perheessäni oli jo valmiiksi yksi keliaakikko, on gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ollut minulle aina helppoa. Eikä gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ole mielestäni muutoinkaan mitään ydinfysiikkaa. Väitän, että hyvin nopeasti oppii, mitä juttuja saa syödä ja mitä ei. Tai ainakin oppii, mistä tuotteista kannattaa aina tarkistaa gluteenittomuus. Melkein kaiken pystyy myös valmistamaan itse gluteenittomana (paitsi ruisleipää…) kun vain korvaa vehnäjauhot gluteenittomilla jauhoilla. Asun yhdessä poikaystäväni kanssa ja hän syö leipää ja pastaa lukuun ottamatta aivan samoja ruokia kuin minäkin. 

Viime vuosina tietoisuus gluteenittomuudesta on kasvanut todella paljon ja gluteenittomien tuotteiden valikoima on laajentunut ennätysmäisen nopeasti. Nykyään lähes mistä tahansa pikkukaupastakin saa jo jotakin gluteenitonta leipää ja pastaa ja isompien markettien valikoimat ovat jo todella monipuolisia. Itse muistan hyvin ne ajat kun ainoat tarjolla olevat leivät olivat joko pakastettuja tai vakuumipakattuja, kun nykyään kaupoista saa lähes uunituoretta leipää. Oman kokemukseni mukaan myös ulkomailla tietoisuus gluteenittomuudesta on lisääntynyt. 

Olen onnellinen, että keliakiani on huomattu jo hyvin nuorella iällä. En enää edes muista miltä tietyt kielletyt ruuat maistuvat, enkä siten osaa niitä kaivata. Voin kuvitella, että tilanne olisi aivan toinen, mikäli keliakia todettaisiin vasta aikuisiässä. Ainoa ruoka, jota silloin tällöin kaipaan on ruisleipä! Jo pelkkä ruisleivän tuoksu saa minut haaveilemaan siitä päivästä, kun markkinoille tuodaan keliaakikkoja varten tehtyjä lääkkeitä, joiden avulla voi joskus syödä jotain gluteenillista. Tällaisia on nimittäin ollut jo pidempään kehitteillä. 

Toivon, että blogini kirjoituksista tulee olemaan hyötyä niin keliaakikoille, gluteenitonta ruokavaliota muuten noudattaville ja ihan kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa seuraamaan!

hyvinvointi terveys liikunta ruoka-ja-juoma
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *