Hei. Olen Tytti, yhden lapsen vanhempi, traumatisoitunut, monen ihmisen toimesta rikottu, läheisriippuvainen ihminen.

Rakastan kirjoittamista. Kirjoittaminen on minulle helpoin ja toimivin keino ilmaista itseäni.

Rakastan myös mieleni tutkimista sekä itseni kehittämistä ihmisenä paremmaksi ja toimivammaksi. Olen lapsesta saakka sisäistänyt mieleeni ison määrän haitallisia ajatus- ja toimintamalleja, joita nyt aikuisiällä pyrin purkamaan ja löytämään sieltä alta sen, mitä olen oikeasti.

Kasvoin vanhoillislestadiolaisessa, suuressa perheessä. Kotona tunnelma oli väkivallan ja riehumisen värittämää. Sieltä päästyäni olen alitajuisesti hakenut samaa tunnelmaa parisuhteista. Olen ollut niin henkisen, fyysisen kuin seksuaalisenkin väkivallan kohteena. Viimeisimmästä, narsistisesta suhteesta pääsin irti tämän vuoden huhtikuussa. Niinpä viimeisimmät traumat ovat tuoreita, ja siten käsinkosketeltavissa ja toivon mukaan helpommin hoidettavissa. Kaikki on auki nyt, ja tehtäväni on tarttua työhön ja tehdä kaikkeni korjatakseni itseni muiden jäljiltä.

Jotain minusta – sanoin sen jo, mutta sitä ei voi tarpeeksi korostaa; rakastan kirjoittamista. Kirjoitan joka päivä. Julkaisen pohdintojani itsestäni kuvatekstien muodossa instagramissa (nimi on sielläkin Sivistytti), sekä kirjoitan myös runoja ja julkaisen niistä runovideoita somessa. Lisäksi kirjoitan ensimmäistä omaa kirjaani.

Rakastan luovuutta. Olen erittäin luova ihminen. Tykkään maalata ja teen tatuointeja itselleni. Tykkään myös kuvata ja videoida.

Rakastan lämpöä ja läheisyyttä, hitautta ja lempeyttä. Rakastan pitkiä keskusteluja. Rakastan vitsailua ja nokkelia sanaleikkejä. Rakastan avoimuutta ja suoruutta.

Olen erittäin empaattinen ja herkkä ihminen. Olen myös avoin, lempeä, ymmärtäväinen ja hyvä kuuntelija. Ennemminkin tarkkailija, kuin huomion keskipiste. Minulla on vahva oikeudentaju, enkä osaa olla hiljaa, mikäli havaitsen epäoikeudenmukaisuutta ja epäreiluutta.

En ole koskaan ollut oikeissa töissä – olen käyttänyt aikani lähinnä hengissä selviämiseen hirveissä tilanteissa. Tänä kesänä päätin, etten halua enää vain selviytyä. Haluan elää. En aio enää ikinä olla kenenkään uhri.

Tervetuloa seuraamaan matkaani täällä.