Mount Everest

Sparkle.

Jotenkin tuntuu, etten ole vielä oikein päässyt tähän arkeen käsiksi loman jälkeen. Olen toki saanut vihdoin ja viimein teoriataustan valmiiksi ja huomenna artikulaatioterapiassa onkin jo 5. kerta, mutta jostain sitä tehtävää vaan puskee koko ajan lisää. Tulevien viikkojen ohjelmistossa on mm. töitä, luentoja, harkkoja, englanninkielisen äänihäiriökirjan tavaamista, äänihäiriöiden tentti, terapian suunnittelua, toteutusta ja raportointia ja kliinisen fonetiikan tutkimuskurssin aineiston keruuta ja analysointia. Tämä aamu symbolisoi kyllä meikäläisen tämänhetkistä elämää: lähdin hieman myöhässä kohti bussipysäkkiä aikomuksenani ottaa muutama hölkkäaskel, mutta puuskittainen myrskytuuli iski minut melkein katuun ja vaelsin bussille samalla tyylillä, millä Veikka Gustafsson valloitti Mount Everestin. Eli kompuroimalla sokeana. Mutta ehdin kuin ehdinkin ajoissa bussiin! Huh, mikä seikkailu. 

Housut: H&M. Huivi: ? Farkkupaita: second hand.

Asuntomme ei ole kyllä vähään aikaan ollut niin järkyttävässä kunnossa, mitä tänään: poikaystäväni on ollut viikon sairaana ja minä olen tehnyt kouluhommia = kukaan ei ole siivonnut. Pölypallerot tanssivat sohvan alla polkkaa, tiskivuoresta löytyi elämää, vaatehuoneen sisältö oli siirtynyt vaatetangolta lattialle, pari päivää muhineesta teepannusta nousi myrkylliset huurut ja Ikeasta ostetut lakanat odottivat edelleen pesua. Ihanaa. Päästyäni eroon teoriataustasta, valmistauduttuani huomiseen äänihäiriöiden ryhmätyön vetämiseen, käytyäni töissä, lähetettyäni muutaman sähköpostin ja askarreltuani materiaalia huomiseen terapiaan, olin valmis tekemään velvollisuuteni naisena eli laittamaan asunnon viimein kuntoon. Harmillisesti siivousinto kuitenkin lopahti puolessa välissä suuroperaatiota ja lysähdin pöydän ääreen näpyttelemään tätä postausta.

Viime aikoina olen kokenut kaameaa masennusta vaatevarastoani katsellessa: mikään omistamani vaate ei näytä mielestäni enää hyvältä. Olen katsellut sormet syyhyten kauppojen kevätvaatteita ja haluaisin laittaa vaatekaappini uusiksi, harmi vain ettei sellaisia projekteja opintotuella toteuteta. Odottelen siis kirppislöytöjen Jackpottia ja säästän palkkoja, jotta voin laittaa tilin sileeksi toukokuisella Budapestin matkallamme, jonne suuntaan poikaystäväni ja äitini kanssa! Jee, onneksi on jotain kivaa odotettavaa opiskeluhommien keskellä.

Nyt kuitenkin suuntaan suihkuun lämmittelemään ja sitten teen pesän peittoihin. Öitä!

 

x Marjo

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.