Ladataan...
Sparkle.

Moi!

Tänään suuntasin jälleen YTHS:lle: tällä kertaa rokotettavaksi. Olin valmistautunut neulojen kohtaamiseen henkisesti, mutta näin silti mielessäni kauhuskenaarion, kuinka taistelen kaarimalja aseenani hoitajaa vastaan, jolla on kädessään pyörän pumpun kokoinen piikki. Hoitaja olikin ovela: istuin pistettäväksi ja hän kyseli tulevista tenteistäni ja juuri, kun aloin paasaamaan tulevasta tenttisumasta, hän oli jo tökännyt neulan olkapäähäni ja rokotus oli ohi, ennen kuin huomasinkaan. Mystistä. Mutta kerrankin näin päin, sillä edellinen jäykkäkouristus-rokotus ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä: rokoteaine jäi ihon ja lihaksen väliin, olkapäähän tuli 10 senttiä leveä, sinipunainen ja turvonnut patti, ja käsi oli kipeä ja toimintakyvytön melkein kaksi viikkoa. Nice.

Housut ja huivi: H&M. Paita second hand.

Olen ollut viime aikoina opiskelun takia todella väsynyt, ahdistunut ja kärttyinen ämmä, joten päätimme poikaystäväni kanssa siirtyä Game of Thronesin kiehtovasta maailmasta suunnistamaan tuonne pimeään ja kylmään Ouluun, ja syömään ihanaa intialaista ruokaa juna-asemaa vastapäätä olevaan Indian Cuisineen. Okei, katsottiin me kans sitä GoT:sia...

Poikaystäväni söi lammasta tomaattikastikkeessa (takana oleva annos) ja minä otin tuttuun tapaani lohicurryn.

 

x Marjo

Ladataan...
Sparkle.

Moi!

Olen tässä muutaman päivän aikana aloittanut tentteihin lukemisen, istunut selkäni kipeäksi 8h putkeen luennoilla, alkanut katsoa poikaystäväni kanssa Game of  Thrones:ia aivan alusta, googletellut keskellä yötä selkäkivun valvottaessa eri kiropraktikkoja Oulun alueelta ja kironnut sen henkilön, joka "hiekoittaa" bussipysäkeille vievän reittini. En tiedä ajeleeko se hiekoittaja kännissä vai miksi sitä soraa on vain hiiren levyinen kaistale keskelle jäistä tietä tai hiekoitettu alue muodostaa pihalla jotain rituaalisia kuvioita sen sijaan, että se kattaisi järkevästi kävely- ja ajoreitit. Ja tuo pihavalaistus saa myös käpyni palamaan: tuossa tunnelmavalossa ei näe edes avaimia etsiä, saati että pystyisi olemaan kävelemättä pahki niihin lastenkuljetusvaunuihin, jotka on köytetty kiinni räystäskouruihin tai olemaan kompastumatta siihen pitkin pihamaata seilaavaan lelukuorma-autoon, jota omistajansa ei ole vienyt varmaan vuoteen sisälle.

Game of Thrones taas aiheuttaa ihastusta: olen aikaisemmin katsonut sitä muutaman jakson sieltä täältä  ja olen varmasti ollut _todella_ hauskaa seuraa kysellessäni typeriä loputtomasti tyyliin: "Ketä ne Starkit nyt oikein on?", "Mitä se kuninkaan Koura oikein tekee?", "Onko tuo nainen muka lohikäärme? Eihän se edes näytä siltä", "Mitä tuolla Muurin toisella puolella on?", "Miksi tuolla on susi lemmikkinä?", "Miksi tuo on rampa?", "Missä paikassa ne nyt on?" ja "PIDÄ MUA KÄDESTÄ KIINNI, NUO VALKOISET KULKIJAT ON TOSI PELOTTAVIA!". 

Eilen varustauduin surkeasti 8 tunnin päivään yliopistolla, bussipysäkillä odotteluun ja kaupungilla tarpomiseen: laitoin tekonahkahousut (aka muovipökät), selästä avonaisen paidan ja sileäpohjaiset, mokkanahkaiset syyskengät. Lopputulos: palelua koko päivän, reisien jäätyminen bussia odotellessa ja koomiselta näyttävä, supervarovainen kävelytyyli ja  erittäin hidas vauhti, joka sai rollaattoria työntävät mummotkin lähtemään ohitukseen. Tältä se asu näytti:

Housut ja paita: second hand. Korvikset: Glitter.

Jalo tarkoitukseni oli tänään lähteä salille tekemään hauis-selkä-vatsatreeni, mutta hengitystä salpaava selkäkipu ja vaivaava maha, joka on kaikesta stressistä sekaisin kuin seinäkello, eivät hirveästi kannusta lähtemään riuhtomaan käsipainoja. Ehkä puolen litran muki teetä ja ikisuosikkini Kaari Utrion epookkiromaani "Saippuaprinsessa" piristävät oloa hieman.

 

x Marjo

Ladataan...
Sparkle.

Moi!

Aamulla suuntasimme äidin kanssa yhdeksän aikaan Zeppeliiniä kohti: olin nukkunut yön todella huonosti ja aamulla olemukseni oli:

(EDIT. Kuva: weheartit.com)

Kaupoilta löysin muutaman joululahjan, kivan lyhdyn parvekkeelle puoleen hintaan Tiimarista ja joitain siivoustarvikkeita. Etsin itselleni salihanskoja, mutta koska 30e hinta ei hirveästi houkuttanut, jäi hanskat ostamatta. Kävin myös Cubuksessa tutkimassa, josko sieltä löytyisi kulttimainetta niittäneen Acnen Canada -huivin kaltaista kaulanlämmittäjää, mutta jouduin lähtemään tyhjin käsin. Kävimme myös syömässä Rossossa pitsat ja omani oli aivan ihana: uskaltauduin vakkaripitsani sijaan kokeilemaan tonnikala-katkarapu-tomaatti-pesto -yhdistelmää ja se todellakin kannatti. 

Tässä tämän päivän asu:

Housut ja pitsitoppi: H&M. Jakku: second hand.

Kotiin tultuani päätin vaihtaa makuuhuoneessa järjestystä, sillä olin niin kyllästynyt sänky keskellä huonetta -asetelmaan. Koska kalusteet siirtyivät järkevämmille paikoille, tuli makkariin tilaa ottaa kuvia. Joten varmaan ensimmäistä kertaa myös jalkani näkyvät kokonaan asunnossamme otetuissa asukuvissa! Kunhan tavarat löytävät oikeille paikoilleen makuuhuoneessa, voisin ottaa siitä muutamat kuvat tänne blogin puolelle.

Aamulla hiukseni eivät suostuneet asettumaan sitten millään, joten päätin kieputtaa itsepäiset etuhiukset ja kiinnittää ne pinnillä sivulle. Kerrankin jotain pientä vaihtelua hiukset auki vs. hiukset kiinni -tyyliin. Ja vielä kaiken lisäksi helppoa ja nopeaa.

Huomenna luvassa on opiskelua: taustojen etsimistä parityöhön ja tenttimateriaaleihin tutustumista. Tuntuu todella oudolta, että jouluun on enää kuukausi aikaa. Jotenkin en ole vielä päässyt joulufiilikseen: syyslukukautta on jäljellä kolme viikkoa, edessä on vielä monta tenttiä eikä tuo vesisateinen sääkään oikein innosta joulun odottamiseen. Olo tuntuu suorastaan sairaalta: yleensä aloitan jouluintoilun jo lokakuussa, terrorisoin lähipiiriä joululaulujen soittamisella ja syysloman aikoihin ripustetuilla jouluvaloilla, suunnittelen innosta piukeana lahjapaketoinnin teemaa (joka vuosi erilainen: tänä vuonna paketointiteemana on ekologisuus) ja syön joulutorttukiintön täyteen jo ennen joulua. Ovatko muut yhtä fanaattisia joulun suhteen kuin minä?

 

x Marjo

Pages