Ladataan...
Sparkle.

Olen yrittänyt tuloksetta löytää kaupasta järkevän hintaista pitsitoppia, joka sopisi käytettäväksi sellaisenaan tai jonkin jakun alla. Luovutin kaupoista etsimisen suhteen ja päätin siis tehdä sellaisen itse. Ostin Eurokankaasta mustaa viskoosikangasta, leveää pitsinauhaa kaula-aukkoa varten sekä satiininauhaa olkaimiksi. Otin toppiin mallia New Yorkerin liehutopista, jonka avulla hahmottelemalla leikkasin kankaasta samankokoiset ja -muotoiset etu- ja takakappaleet. Aluksi ompelin etu- ja takakappaleet yhteen ja huolittelin reunat. Tämän jälkeen aloin sovittelemaan pitsinauhaa nuppineulojen avulla oikealle paikalle sekä topin etu- että takapuolelle. Kun sain pitkien taisteluiden jälkeen pitsit kohdistettua ja ommeltua, mittasin satiininauhasta sopivat pätkät olkaimia varten. Tuo satiininauha on hieman oikukas, sillä se alkaa helposti purkautumaan, joten sulatin sitä varovasti sytkärillä molemmista päistä. Toimi! Olkainten ompelun jälkeen toppi olikin valmis:

Tein topista tarkoituksella hieman väljemmän mallisen, jolloin se näyttää rennolta myös hameen tai housujen vyötärön sisään sujautettuna.

Tadaa! Mitä mieltä olette tästä superhelposta ompeluksesta?

 

x Marjo

Ladataan...
Sparkle.

Sataa sataa ropisee, pilipilipom! Tällainen sateinen sunnuntaipäivä on hieman masentava, kun ei oikein viitsi lähteä mihinkään, mutta ainakin on pakottava syy nyhjöttää koneen ääreessä ja kirjoittaa esseetä. Tämä syksy on ollut tähän mennessä ihan ok, sillä, vaikka opiskelujuttuja on ollut metodiikkakurssin, kiertoharjoittelun ja kirjallisten töiden muodossa, sen taakan alle ei ole musertunut. Minulla on ollut pitkästä aikaa oikeasti vapaa-aikaa, jonka olen käyttänyt lähinnä löhöämiseen kerrankin kun siihen on mahdollisuus. Nyt tosin tutkailin kalenteriani ja tajusin, että löhöilyn aika on pian ohitse, kun päälle iskee tilastotiede, opiskelijaterapia ja siihen liittyvät kirjalliset työt, asiantuntijaesitelmän suunnittelu sekä se, että pitäisi tässä varmaan jotain graduakin alkaa kohta tehdä. Öh. Haastavinta logopedian opinnoissa onkin varmaan se, että osaa pilkkoa isommat projektit pieniin osiin ja saa kaiken tehtyä ajallaan järkevässä järjestyksessä. Kiinnostaisiko teitä muuten lukea opiskeluvinkkejä, jotka olen kartuttanut hakkaamalla päätäni tiedekirjasto Pegasuksen oveen viimeisen kolmen vuoden aikana?

Kengät: Din Sko. Housut: Gina Tricot (yllätyyyyyys). Takki ja huivi: second hand. Laukku: Seppälä.

Eilen vietin teholauantaita: kävin lenkillä ihanan kirpeässä säässä, jumppasin kotona (btw, 500 sivuinen muotikirja on hyvä apuväline ranskalaiseen punnerrukseen), tein pellillisen lohipiirakkaa, harjoittelin pianoläksyä, järjestelin kaapin perukoille viime keväänä survomani prujut ja tein esseetä. Ruokakaupassakin kävimme, joten peitin treenistä liiskaantuneet hiukseni pipolla, sipaisin huulipunaa huulille ja kiskaisin päälleni tämän tummanpuhuvan asun. Tykkään muuten tosi paljon tuosta uudesta mustaharmaasta huivistani, jonka löysin Paljekirppikseltä alkuviikosta!

Loppupäivän taidankin pyhittää opiskelijutuille sekä askartelulle, sillä sormiani syyhyttää melkoisesti kaikki ostamani korutarvikkeet ja keskeneräiset ompeluprojektit. Joku outo sisustusinnostus on myös iskenyt päälle, joten saatan myös varovaisesti tutkailla, mitä kaikkea sisustuskrääsää sitä onkaan tullut ostettua vuosien saatossa. Ehkäpä jopa uudistan sisustusta siirtelemällä kynttiläkuppeja paikasta A paikkaan B - ja takaisin. 

Kivaa sunnuntaita!

 

x Marjo

Ladataan...
Sparkle.

Kun ompelin kesällä tämän yksiolkaimisen maksimekon, kangasta jäi hieman yli. Päätin ommella tuosta jämäkankaasta topin, jossa on V-kaula-aukko sekä etuosassa olkapäiltä rypytetty helmaan asti ulottuva kappale tuomassa kerroksellisuutta. Tähänkään minulla ei ollut mitään kaavoja, mutta otin toppiin mallia eräästä Vilan topista, joka jo löytyi vaatekaapistani:

Kangas on 100% viskoosia ja siinä on kaunis itämainen paisley-kuosi.

Mitä tykkäät tästä ihanan ilmavasta jämäkangastopistani?

 

x Marjo

Pages