Istun tällä hetkellä Cafe Javassa näpyttelemässä, sillä seuraava palaveri alkaa tunnin päästä, enkä jaksanut ravata kotona tässä välissä. Tuntuu oudon nostalgiselta. Täällä tuli joskus teiniaikoina istuttua tuntikausia. Nyt se elämä tuntuu ihan eri elämältä. Silloin sai vielä polttaa sisällä, ja porukka veteli röökiä kahvinsa lomassa samalla kun itse söi salaattia. En voisi kuvitellakaan syöväni nyt tupakkakopissa, mutta siltä se silloin suurin piirtein tuntui. Muistan, että silloin muinoin Javan salaatit oli parasta mitä tiesin. Kohta ajattelin kokeilla, onko se vielä säilyttänyt taikansa.

Äsken joku tuntematon mies tuli sanomaan, että minulla on todella kaunis mekko. Hitsi miten hyvä mieli siitä tuli. Muistutti taas, kuinka pitäisi itsekin aina kehua, kun siltä tuntuu. Jostain syystä tuntuu aina helpommalta kehua muita selän takana. Nyt pakko reipastua tässä. Olin aamulla Four reasons- brändin tilaisuudessa, missä oli Marika Borg pitämässä luentoa. Hän puhui muun muassa siitä, kuinka ihmisten energiat tarttuvat.

Kuulemma joskus hänen aamubussissa oli ollut aina sellainen rahastaja, joka toivotti kaikille hyvät huomenet ja sanoi jotain mukavaa. Silloin koko bussin energia tuntui aina muuttuvan hiukan paremmaksi. Samalla tavalla yksi negatiivinen ja kiukkuinen ihminen saattaa vaikuttaa suureenkin porukkaan vetämällä muiden energiaa alas.

Tunnistan itsessäni kummatkin puolet. Välillä osaan innostaa muita ja tuoda hyvää energiaa porukkaan. Viime vuonna olen kuitenkin ollut monesti se ankeuttaja. Se jonka mielestä kaikki on huonosti ja jokainen päivä jo lähtökohtaisesti pilalla. Nyt terveellisemmän elämäntyylin aloitettuani olen vasta tajunnut, kuinka huonoa seuraa olenkaan ollut. Kun itse voi hyvin, on paljon helpompi levittää sitä hyvää fiilistä myös ympärilleen.

Olisipa ihanaa, kun saisi pelkällä omalla olemuksellaan bussilastilliselle ihmisiä hyvän mielen ja ehkä hiukan paremman loppupäivän. Tällä tavoitteella loppupäivään ja -viikkoon!

Paita- Lindex, Hame – Weekday, Kengät – Dr. Martens

Kuvat: Sara Tickle