Ladataan...

Syyskuun toinen päivä. Normaalisti näihin aikoihin täytyn inspiraatiosta, uusista ideoista ja olen täynnä tarmoa. Nyt jostain syystä olen istunut tässä koneen edessä jo kolmatta tuntia, enkä oikein tiedä mistä kirjoittaisin. Ulkona on hiukan harmaa sää ja Stereoissa soi Sarah Blaskon versio Don't Dream It's Over-kappaleesta. Se sopii ihan loistavasti tähän hetkeen. 

Tuntuu, että olen uponnut täysin ajatuksiini, mutta silti siitä sekamelskasta on mahdoton nostaa mitään tänne blogin puolelle. Mistään jutusta kun ei sitten kuitenkaan löydy sitä punaista lankaa. 

Ajatukset harhailevat jo tulevassa. Lokakuun alussa on tarkoitus olla jo New Yorkissa ja sitä ennen pitäisi hoidella yhtä sun toista asiaa. Samalla kuitenkin olen jotenkin jumiutunut tähän hetkeen. Ikkunat ja parvekkeen ovi pysyvät itsepintaisesti auki, vaikka viima alkaa olla jo kylmä. 

Suuria muutoksia on joskus vaikea hallita ja tehtävien asioiden köntti saattaa kasvaa liian massiiviseksi. Välillä tällainen päänsisäinen kaaos on hedelmällistä tekstintuottamisen kannalta. Toisinaan se taas osaa lamaannuttaa.

Normaalisti fiilistelisin kirjapinojen kasaamista yöpöydälle, kynttilöiden polttamista ja villasukkien esiinkaivamista. Nyt lähinnä mietin, mihin kynttilät veisi säilöön, mitä kirjoille tehdään tai tarvitsenko villasukkia mukaan?

Monta vuotta bloganneena tähän on kuitenkin jo tottunut. Inspiraatio tulee ja menee aalloissa. Joskus juttuaiheita on niin paljon, ettei niitä meinaa ehtiä kaikkia kirjoittaa ylös. Toisinaan pää lyö taas aivan tyhjää. Jos teillä ihanilla lukijoilla on jotain, mitä haluaisitte blogista lukea, otan todella mielelläni ehdotuksia vastaan. <3

Ja viimeisenä vielä, treenipäivän liput on nyt arvottu ja ne menivät Noora-, Heidi- ja Meliinaida-nimimerkeille. Paikanpäälle voi mennä kuitenkin fiilistelemään ohjelmaa Narinkkatorille 12.9. ilman lippuakin. 

Ladataan...

Ladataan...

Mielestäni on aina kiehtovaa oppia itsestään uutta ja pyrkiä tarkastelemaan omia käyttäytymismalleja mahdollisimman objektiivisesti. Varsinkin omia huonoja puolia on helpompi sulatella, kun ne ensin tunnistaa itsessään. Sen takia rakastan erilaisia persoonallisuustestejä. Olen aiemmin kirjoittanut enneagrammi-testistä, täällä. Asia tuli mieleeni, kun luin tämän Vilman kirjoituksen. En oikein löytänyt itseäni mistään noista kuvailuista. Sen innoittamana kuitenkin googlailin persoonallisuustestin, joka löytyy täältä

Oman testini tuloksen mukaan olen ENFP, tai "kampanjoija". Silmät pyöreänä luin kuvausta persoonallisuustyypistä ja nyökkäilin mukana.

"ENFP:t ovat ehdottoman itsenäisiä, ja vakauden ja turvallisuuden sijaan he kaipaavat luovuutta ja vapautta."

Nyt kun kouluni on ohi, ja koko maailma periaatteessa auki, täytyy miettiä mitkä ovat niitä valintoja, joista on hyötyä tulevaisuudessa. Tämän päivän arjen ahtaus, johtuu menneisyydessä tuhlaamastasi tulevaisuudesta, sanoo Jari Sarasvuo. Ja näinhän se on. Ne asiat mitä teet nyt, tai olet tekemättä, muovaavat tulevaisuuttasi jompaan kumpaan suuntaan. Nyt pitäisikin päättää, minkä osa-alueen kehittämiseen aikansa käyttää. Minkälaiseen positioon haluan tulevaisuudessa? Mitkä ovat niitä asioita, joita minun tulisi tätä paikkaa varten kehittää?

"Pahempaa silti on, jos he löytävät itsensä tekemässä hallinnollisia tai ylläpidollisia rutiinitehtäviä, joita johtajan asema saattaa tuoda mukanaan. ENFP:iden itsetunto on riippuvainen heidän kyvystään keksiä uusia ratkaisuja, ja heidän on oltava varmoja siitä, että heillä on vapaus olla innovatiivisia – he menettävät nopeasti kärsivällisyytensä ja lannistuvat, jos jäävät jumiin tylsään rooliin."

Olen aina tiennyt, että haluan tehdä jotain kreatiivista, ja veikkaan että tosiaan kyllästyisin nopeasti työssä, jossa en pääse tekemään mitään luovaa. Englanninkielisessä persoonallisuustyyppitestistä löytyi vielä paljon enemmän tietoa. Sieltä voi käydä katsomassa jonkun tietyn elämän osa-alueen, joka sinua kiinnostaa (esimerkiksi parisuhteen, heikkoudet ja voimavarat tai urapolun). Tässä tilanteessa minua kiinnosti eniten työhön liittyvät asiat. 

“Can't I fly helicopters AND be an oceanographer who writes songs and cooks?” It's a big world out there – perhaps even a little too big. ENFPs are fascinated by new ideas, both in terms of developments in fields they are already familiar with, and when new subjects come along."

Tämä tosiaan on kompastuskiveni. Minua kiehtoo niin moni asia, että en osaa valita vain yhtä, minkä parissa haluaisin työskennellä. Haluan olla muodin parissa, tutkia trendejä, kirjoittaa, ottaa kuvia, opetella kuvaamaan videoita, editoida ja työskennellä mielenkiintoisten ihmisten parissa. Toisaalta tänä päivänä moniosaajuus on arvostettavaakin. En silti haluaisi olla kaikessa mikään keskinkertainen häsläri, vaan kehittää yhdestä ominaisuudesta taidon, joka on ylitse muiden. 

Tämä sunnuntai varmaan meneekin hiukan tulevaisuuden polkuja miettien ja mindmappejä tuhrustellen. Jos teette testin, minua kiinnostaa kuulla löysittekö itsenne tuloksesta? Tuliko yllätyksiä? Opitteko itsestänne jotain uutta?

Mukavaa sunnuntaita!

Ladataan...

Pages