Ladataan...

Ra-kas-tan pastaa. Ja siis sellaisella intohimolla, että voisin syödä sitä pelkästään koko loppuelämäni. Perinteinen valkoinen pasta ei kuitenkaan ravintoarvoiltaan ole mitään maailman terveellisintä, joten pyrin aina välillä kehittelemään jotain parempia vaihtoehtoja sille. Olen muun muassa ostanut julienne-leikkurin, jolla voi tehdä kesäkurpitsapastaa. 

Lapsuudessani meillä syötiin aina vain täysjyväpastaa, ja muistan kuinka meinasin tippua tuoliltani kun pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan sitä vaaleaa kunnon kamaa jonkun koulukaverini luona. En siis pidä ruis- tai täysjyväpastoista. 

Silti säntään aina heti kokeilemaan kaikkia uusia vaihtoehtoja, ja viimeksi tänään törmäsin tällaiseen punajuuripastaan. Olin klassisessa tilanteessa, jossa seison kaupan hevi-osastolla treenien jälkeen ja yritän kuumeisesti keksiä, mitä lautaselle laittaisi. Tartuin punaiseen lehtikaaliin (koska se näytti olevan halvempaa kuin vihreä vierustoverinsa) ja porkkanapussiin. Edetessäni käytävää juustotiskille nappasin mukaan myös fetaa. 

Lopulta päätin valmistaa tällaisen herkkupastan, josta saisi myös jotain hyviäkin aineksia vatsantäytteeksi. Annoksesta ei tullut kovin kaunis, mutta maku korvasi kyllä estetiikan puutetta. 

Kauppalistalle (annos riittää kahteen ruokaan)

-fetaa (suosin itse Patrosta, josta puoli pakettia riittää)

-kanaa 300 g(voi hyvin jättää myös pois tai korvata kasvisvaihtoehdolla)

-3 porkkanaa

-lehtikaalia maun mukaan (itse laitoin 3 isoa lehteä pieninä palasina)

-1 tl hunajaa

-loraus sitruunanmehua

-suolaa, valkosipulijauhetta ja pippuria

-öljyä paistamiseen

-1 rkl pestoa 

-punajuuripastaa

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä. Paista kanat öljyssä ja mausta ne esim. suolalla, valkosipulijauheella, pippurilla ja lorauksella hunajaa. Raasta porkkanat raasteeksi ja revi lehtikaalista pienempiä. Kun kanat ovat valmiit, lisää kasvikset ja sitruunanmehu pannulle ja kuullota hetki. Lopuksi lisää vielä pasta, feta ja pesto ja sekoita tasaiseksi mössöksi. 

Onneksi tätä odottaa vielä toinen annos jääkaapissa, sillä alkoi jo vatsa murisemaan kun katselin näitä kuvia. NIIN hyvää tuo oli vaikka näyttääkin vähän kyseenalaiselta.

Mukavaa viikonloppua kaikille! <3

 

Ladataan...

Ladataan...

Nyt muutamana päivänä olen törmännyt sellaiseen kummalliseen harhaluuloon, että minä olisin erityisen hyvä kokki. Kuulemma se, että jaan usein reseptejä, kielii siitä. Olen mielessäni ollut hiukan huvittunut tästä, sillä en todellakaan ole mikään hyvä kokki, vaikka ruokaa rakastankin. Ennemminkin koen olevani sellainen arkisten ja helppojen reseptien kehittäjä. Minulla ei ole juuri koskaan kärsivällisyyttä tehdä ruokaa, jonka valmistamiseen menisi yli puoli tuntia. 

Sen takia rakastan reseptejä, jotka pitävät sisällään vain muutaman ainesosan. Ennen vakioreseptini oli pastakastike, johon tuli tonnikalaa, tomaattipyrettä ja kermaviiliä, kaikkia yksi purkki. Nykyään en enää viitsi ostaa niin usein tonnikalaa, joten tälle on täytynyt keksiä korvaajia. Jaoimme omia nopeita arkiruokia tässä illalliskeskusteluissa ja melko monilla oli erilaisia nuudelireseptejä. Myös Veitolan kirjassa esitelty kolmen p:n pasta (parsakaalia, pestoa ja pastaa) oli kovassa käytössä. 

Oma vakioni on Kiran minulle aikoinaan esittelemä yhdistelmä, johon tulee kanaa, riisiä, kaapista löytyviä kasviksia (voi olla oikeastaan mitä tahansa) ja lusikallinen Dijon-sinappia. Kuulostaa todella oudolta, mutta on todella hyvää. Parasta tässä on se, että kasviksia vaihtamalla saa hyvin variaatiota ja sinapin kun kerran ostaa, kestää se pitkään. Ajattelin nyt esitellä sen myös täällä.

Tällä kertaa tein Jasminriisiä ja niiden keittyessä laitoin kanat pannulle. Rouhin sekaan hiukan merisuola & yritit mausteseosta, sekä Roasted Garlic- valkosipulimaustetta. Pilkoin parsakaalin ihan pieneksi silpuksi ja lisäsin pannulle kun kanat olivat valmiita. Päälle leikkasin vielä paprikaa, jota en laittanut pannulle lainkaan vaihtelun vuoksi. Sitten vain kaikki ainekset sekaisin ja mukaan teelusikallinen Dijon-sinappia. Joskus laitan enemmänkin, mutta koska maku on hvyin vahva, kannattaa sitä lisäillä asteittain. 

Mikään kovin kaunis ruokahan tämä ei ole, mutta arjessa sillä ei mielestäni ole mitään väliä. Onko teillä jotain tällaisia vakkareita, joihin tulee vain muutama ainesosa? Jakakaa ihmemessä reseptejä kommenttiboksin puolella! <3 

Ladataan...

Pages