Ladataan...
Stronger by Hanna

Toistuvat noidannuolet ja kipeä selkä. Vatsalihasten erkauma, pömpöttävä vatsa. Lantionpohjan lihasten heikkous. Miten nämä asiat liittyvät toisiinsa? Premotoristen lihasten on kyettävä keskustelemaan keskenään. Anteeksi mitä? Sama suomeksi?

Kuva Pixabay

Meillä on sellaisia lihaksia, joiden tulisi aktivoitua ennen liikkeen suorittamista. Ne lihakset ikään kuin lyövät suojan päälle, että liike on turvallinen ja tukeva suorittaa. Kun nostat kättäsi, jo ennen kuin käsi liikahtaa, pitäisi poikittaisen vatsalihaksen jännittyä. Jos makoilet mahallaan lattialla, ja nostat jalkaa irti maasta, pitäsi selän multifiduslihasten jännittyä ennen kuin pakara aktivoituu ja liike alkaa. Tätä tarkoitetaan premotorisilla lihaksilla. Ne jännittyvät ennen kuin liikettä tuottavat lihakset alkavat toimia. Näin siis ihannetilanteessa. Jos tämä aktivoitumisjärjestys viivästyy, syntyy ongelmia. (Häiriötä aktivoitumisjärjestykseen aiheuttaa esim. liikunnallinen passiivisuus, istumatyö, raskaus...)

Jos liikettä tuottava lihas aktivoituu ensin, ja tukilihakset vasta jälkikäteen, tarkoittaa tämä sitä, että esimerkiksi riski saada noidannuoli, on kohonnut! Silloin liike alkaa ennen kuin rangan ympärille on syntynyt tukeva lihasjännitys. Siksi selkä venähtää helpommin. (Yksinkertaistan tässä esimerkkiä, asia ei aina ole näin yksiselitteinen, mutta pointti käynee ilmi kuitenkin. Tällaisia premotorisia lihaksia, joita tässä tekstissä käsittelen, ovat selän multifiduslihakset, poikittainen vatsalihas ja lantionpohjan lihakset. Oleellisena osana näiden toimintaan liittyy myös pallea.)

Multifiduslihakset. Kuva wikipediasta

Sen lisäksi, että näiden lihasten on aktivoiduttava ennen kuin liike alkaa, niiden on myös keskusteltava keskenään! Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lantionpohjan jännittämisen olisi aiheutettava aktivoitumista myös poikittaisessa vatsalihaksessa ja multifiduksissa. Siis jos yksi jännittyy, toisetkin aktivoituvat! Tässä tulee ehkä se uusi asia, harva on kuullut tästä aiemmin.

Toistuvat noidannuolet, mitä teen?

Epäspesifiin selkäkipuun (selkäkipu, jolle ei ole löydetty syytä), tärkeintä on se, että liikut. Pasiivinen elämäntyyli ja varsinkin istumatyö, tupakointi ja ylipaino altistavat selkäkivulle. Miten sitten liikkeelle, jos selän kunto pelottaa? Lähde liikkeelle keskivartalon lihasten, eli selkäsi suojalihasten vahvistamisesta! Tärkeää on sinulle se, että tunnistat, milloin selkäsi on ns. neutraaliasennossa. Asentotunnon parantaminen on oleellista selkäkipuisille. Jos et tunnista, onko selkä milloin luonnollisessa asennossa ja milloin liian notkolla tai liian pyöreänä, kohoaa uusien venähtämien riski. On myös opittava tunnistamaan milloin rangassa tapahtuu liikettä ja milloin ei. Näistä voin laittaa joskus tarkempaa tekstiä ja vaikkapa videoita. Keskitytään tässä vielä pelkästään tukilihasten vahvistamiseen. Vahvistaaksesi selkää tukevia lihaksia, sinun on suotavaa tehdä multifiduksia, lantionpohjaa ja poikittaista vatsalihasta vahvistavia harjotteita. Näiden liikkeiden selkäkipuiselle opettaminen tekstin kautta on melkeinpä mahdotonta, joten jää odottamaan seuraavaa postausta videoiden kera. Nyt suosittelen lämpimästi hakemaan henkilökohtaista opastusta fysioterapeutilta tai asiaan perehtyneeltä personal trainerilta. Myös jooga, pilates tai vaikkapa bodybalance ovat hyviä ryhmäliikuntatunteja, joilla vahvistat selkääsi tukevia lihaksia. Mene ryhmäliikuntatunnille kuitenkin silloin, kun selkä ei vaivaa. Akuutti kipu ei ole hyvä aika ryhmäliikunnalle. Seuraavaksi kerron, miten keskusteluyhteyden ja aktivoitumisjärjestyksen korjaantumista voi parantaa, joten selkäkipuinen, lue eteenpäin ja kokeile seuraavia harjoitteita.

 

 

Poikittainen vatsalihas, kuva wikipediasta

Vatsalihasten erkauma; mistä lähteä liikkeelle?

(Nämä ohjeet pätevät myös selkäkipuiselle.) Vatsalihasten erkaumalla tarkoitetaan tilaa, jossa suorat vatsalihakset siirtyvät toisistaan kauemmas, esimerkiksi raskauden aikana, eivätkä palaudu synnytyksen jälkeen takaisin. Tämä tila aiheuttaa vatsan pullotusta. Joskus myös mm. virtsan karkailua ja alaselkäkipua. Jotta saat vatsalihaksesi takaisin toimintaan, ja palautumaan takaisin paikalleen, sinun on saatava lantionpohja ja poikittainen vatsalihas keskustelemaan keskenään. Myös aktivoitumisjärjestys on saatava takaisin. Ongelmahan piilee siinä, että lihakset ovat raskauden aikana karanneet sivulle, ja ilman oikein toimivaa yhteispeliä lihaksistolta, ne eivät spontaanisti kuroudu yhteen. Voit treenata asiaa kuitenkin itse. Tärkeintä on, ettet aloita liian haastavilla liikkeillä, eli esimerkiksi vatsarutistukset ja lankut on kiellettyjä ennen kuin erkauma on korjaantunut.

 

Suorat vatsalihakset, joiden välissä kulkee pystysuorassa linea alba, eli jännesauma. Vatsalihasten erkaantuessa tämä sauma leveää, ja vatsalihakset karkaavat sivulle.

Erkauman mittaaminen, tee näin:

Mene selinmaaten, polvet koukussa, jalkapohjat maassa. Tunnustele navan kohdalta sormilla vatsaa, ja tee vatsarutistus nostamalla pää ja lapaluut irti maasta. Tunnet sormillasi kun vatsalihasten reunat liikkuvat toisiaan kohti, ja rentoutuessasi ne palaavat takaisin kauas toisistaan. Jos tämä rako navan kohdalla on yli 3cm, ovat vatsalihakset erkaantuneet. (Navan ja miekkalisäkkeen puolivälissä, eli ylempänä rako saa olla 1cm, ja navan ja häpyluun puolivälissä 1cm.) Tärkeää on myös, että mittaat, mistä ne lähtevät liikkeelle, ei pelkästään sitä mittaa, mihin ne menevät! Eli jos vatsalihakset ovat "kauimmillaan" 7cm päässä, mutta jännittäessäsi kuroutuvat 3cm päähän, on sinulla erkauma. Tunnustele myös, kuinka napakka keskisauma vatsalihasten välissä on. Eli uppoaako sormesi vatsan sisään kun jännität vatsalihaksia. Jos sauma on löysä, on erkaumaa kuntoutettava vaikkei se olisikaan kovin leveä. Sen sijaan, jos erkauma on vaikka 3cm, mutta sauma tosi kova ja napakka, ei tilanne ole niin huono. Eli napakkuus merkkaa paljon!

Lantionpohjan lihakset alhaalta päin kuvattuna, kuva wikipediasta.

lihasten Keskusteluyhteyden löytäminen, tee näin: 

Makoile selällään lattialla, polvet koukussa ja jalkapohjat maassa. Tunnustele sormilla suoliluun vierestä navan puolelta vatsan peitteitä. Jännitä lantionpohja kevyesti, ikään kuin pidättäisit pissaa. Sinun pitäisi tuntea nyt sormiesi alla poikittaisen vatsalihaksen jännittyminen. Tämä jännittyminen tuntuu vatsassa hyvin pieneltä kiristymiseltä. Jos sormesi nousevat ylöspäin, oli jännitys liian kova ja "levisi" nyt pinnallisempiin lihaksiin. Jännitä lantionpohjaa siis niin vähän kuin pystyt, mutta sen verran, että poikittainen vatsalihas aktivoituu. Näin lantionpohjasi keskustelee poikittaisen vatsalihaksen kanssa! Toista tämä kymmenen kertaa, ja tee kaksi tai kolme sarjaa. Älä pidätä hengitystä! Sillä jos opit aktivoimaan lantionpohjan vain hengitystä pidättämällä, mitä tapahtuu normaalissa elämässä? Meidän kun on pakko hengittää! Silloin aktivaatio ei pidä, kun hengität ja voi esiintyä esimerkiksi virtsankarkailua. Joten hengitä ihmeessä samalla kun harjoittelet!

Aktivoitumisjärjestyksen palauttaminen, tee näin:

Aina ennen kuin aloitat jonkun vaativamman liikkeen (esim. kyykistyt, hyppäät, nouset portaita, aivastat jne.) jännitä lantionpohja ennen liikkeen aloittamista. Näin teet itse sen esi-aktivaation, mikä pitäisi olla siis normaalisti automaattinen. Kun aktivoitumisjärjestys on viivästynyt, sinun pitää itse se herätellä esiin. Koita muistaa jännittää lantionpohjaa aina ennen vähänkään vaativampaa liikettä. Näin toistojen kautta, päivien ja viikkojen kuluessa kehosi alkaa muistamaan tämän toimenpiteen, ja aktivoitumisjärjestys heräilee pikkuhiljaa.

Kun nämä, naurettavan kevyiltä tuntuvat liikkeet onnistuvat niin, että lantionpohjan jännitys leviää poikittaiseen vatsalihakseen, ja että kun teet jonkun liikkeen ja saat aktivoitua lantionpohjan ennen liikettä, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Yleensä tätä ekaa vaihetta tulee harjoitella viikosta muutamaan viikkoon, riippuen tilanteesi haastavuudesta. Uudessa postauksessa siis seuraavan vaiheen liikkeet: miten vahvistaa selkää stabiloivia lihaksia ja lantionpohjaa selkä neutraaliasennossa, ja miten opetella tunnistamaan tuo neutraaliasento.

Kirjoittaja on fysioterapeutti ja personal trainer

Ladataan...
Stronger by Hanna

Uskomukset vaikuttavat paljon siihen, mihin kuvittelemme pystyvämme. Jos sulle on vaikka sanottu lapsena, että olet kömpelö, etkä ole liikunnallisesti taitava, muuttuu se vähitellen uskomukseksi; eli uskot asian olevan näin vaikka mitä tekisit. EI PIDÄ PAIKKAANSA! Päätä, millainen haluat olla. Haluatko olla sellainen, että muut määrittelevät osaatko jotain asiaa, tai oletko tarpeeksi hoikka tai tarpeeksi kaunis? Haluatko elää toisten määriteltävänä? Minkä arvoinen on sellainen ihminen, joka arvottaa itsensä sen kautta, mitä toiset sanovat? Vai haluatko olla sellainen ihminen, joka kohauttaa olkiaan arvostelijoille, ja tekee omaa juttuaan?

Ala vahvaksi. Älä ole heiveröinen. Jos itsetunto meinaa rapistua, ota ohjat omiin käsiisi. Sinä et ole pelkästään tuuliajolla ja olosuhteille alttiina. Kaikkiin asioihin elämässä et pysty vaikuttamaan. Energian käyttäminen sellaisen stressaamiseen, mille et voi mitään, aiheuttaa ahdistusta. Sen sijaan voit suunnata energiasi siihen, mihin voit vaikuttaa. Voit vaikuttaa itseesi. Siihen millainen olet ja kuka olet! Voit vaikuttaa siihen, että olet tästä lähtien vahva ja pystyvä!

"Saliharrastus on parantanut itseluottamustani, ja itsetuntoni on kasvanut huimasti." "Luulin aina, ettei minusta ole mihinkään liikunnalliseen." "Olen päässyt syömishäiriöisistä ajatuksistani lopullisesti eroon saliharratuksen avulla." "Kuntosalitreeni on opettanut minua arvostamaan omaa kehoani, ja sitä mihin kaikkeen se pystyy".

Kuulostaa kivalta, mutta miten siihen pääsee? Itse olen lapsesta saakka omannut liikuntaa kohtaan jotain semitalenttia, joten helppohan mun on sanoa, vai? Siksipä en puhukaan nyt itsestäni, vaan personal training-asiakkaistani. Useat pt-asiakkaani, jotka ovat kokeneet olevansa todella surkeita kaikessa liikkumiseen liittyvässä, kertovat miten usko omaan itseensä on muuttunut. On ylipainoisia asiakkaita, on lihasvoimaltaan heikkoja asiakkaita, on sellaisia, jotka eivät ole salin puolelle jalallaan astuneet koko ikänsä aikana. Ja heitä on yhdistänyt se tahto muuttua; katsoa, mihin pääsee, kun vain laahaa itsensä sinne salille.

Kun salilla on alkanut tulla muutoksia niin kehossa ja voimatasoissa, on tapahtunut muutosta samaan aikaan myös pääkopassa. Ja se on se tärkein muutos! Asiakkaat kertovat, miten vaaka on alkanut menettää merkitystään. Painon tuijottamisen sijaan he ovat alkaneet kääntää katsetta siihen, minkä verran rautaa ensi kerralla nousee. (Ja kyllä, myös kehossa on tapahtunut positiivisia muutoksia, mutta tärkeimmäksi on lopulta muodostunut ajatusmaailman muutos.)

Kun edistystä tapahtuu, muuttuu oma suhtautuminen itseensä. Ennen itseään ei-liikunnallisena pitänyt tyttö alkaakin pitää itseään voimakkaana! Ja kun hän pitää itseään voimakkaana salilla, ulottuu tämä itsevarmuus myös muualle elämään. On uskallettu hakea kouluun, johon ensin kuvitteli ettei koskaan pääsisi. On uskallettu vaatia pomolta järkevämpiä työvuoroja liian pitkien ja uuvuttavien yövuorojen vuoksi. On uskallettu lopettaa vaakaan tujottaminen, ja alettu huomaamaan omat hyvät puolet! On päästy syömishäiriöstä eroon.

Kaikki tämä tapahtuu sen ajatusmallin muuttumisen myötä. Ja se ajatusmalli muuttuu, kun alat ensin muuttamaan sitä, mitä kehollasi teet. Nimittäin, keho ja mieli kulkevat käsi kädessä. Jos istut kyyryssä ja hartiat painuneena, mielesi ajattelee että nyt masentaa. Ja mieli masentuu lisää. Jos seisot jalat lantion leveydellä ja kädet lanteilla, ja kuvittelet supermies- (tai supernais)-viitan liehumaan harteillesi, mielesi ajattelee että nyt tää tyyppi on itsevarma!

Edellä mainittu kuulostaa naurettavalta, mutta asia on tutkittu tieteellisesti useita kertoja. Kaksi koeryhmää laitettiin odottelemaan vuoroaan. Heidän tuli pitää 5 min esitelmä jostain aiheesta. Kaikki koehenkilöt odottivat vuoroaan yksin pienessä huoneessa. Toiset käskettiin istumaan jalat yhdessä ja hartiat edessä. Toiset käskettiin odottamaan seisten, jalat harallaan ja kädet lanteilla. Muita ohjeita ei annettu. Arvaatko, kumpaan ryhmään kuuleneet pitivät esitelmän itsevarmempina, rennompina ja luottavaisina, ja kummat pitivät esitelmän jännittyneinä ja heikolla itseluottamuksella varustettuna? Kyllä vain, kehon asento määrittää, mitä koet ja miten reagoit tilantesiin. Joten ensi kerralla kun sinua ahdistaa, älä koita pelkästään rauhoitella itseäsi. Jos sanot itsellesi "olen rauhallinen, olen rauhallinen", kehosi ei usko. Se tietää kyllä että jännittää, ja nyt se pitää sinua kaiken lisäksi vielä valehtelijana. Sen sijaan seiso leveässä asennossa käde lanteillasi. Tiedosta, että jännittää. Ja seiso vain paikallasi hitaasti hengittäen. Huomaat varmasti muutoksen olotilassasi!

Jos pelkästään seisoma-asennolla voit muuttaa itseluottamuksesi tasoa, niin kuvittele, mitä voit tehdä jos teet säännöllistä voimaharjoittelua?! Kehosi huomaa vähitellen, että siirtelet raskaita painoja. Aika-ajoin saat lisätä painoja vielä raskaammiksi. Kehosi vahvistuu. Ja mielesi huomaa sen.

Tämä on sinun päätöksesi. Tee itsestäsi vahva! Anna sen tapahtua. Älä anna elämän nujertaa ja sanella, oletko hyvä vai et. Vaikka olisit koko elämäsi ollut huono liikunnassa, kömpelö, ylipainoinen tai heiveröinen, pystyt muuttamaan sen. Jos et luota muhun, luota Anun, Idan, Essin, Kaijan, Lauran, Liisan, Annikan, Helenan, Susannan, Arjan ja monen muun asiakkaani sanoihin. Luota tutkittuun tietoon.

Tässä tulee uutispommi: sä et ole mikään luonnon oikku, johon ei fyysinen harjoittelu tehoa! Kaikkiin tehoaa! Toki jotkut ovat geneettisesti hieman lahjakkaampia, joten kaikista ei tule maailman parhaita painonnostajia, mutta jokainen kehittyy. Jokainen. Kaikki ihmiset (poislukien ehkä lihasten surkastumista aiheuttavien sairauksien potilaita) saavat kehitettyä voimaa ja lihasmassaa.

Kuntosali on siitä kiva harjoittelumuoto, että aina voi valita sellaiset liikkeet, että jokainen voi siellä treenata. Voi aloittaa ihan maailman helpoimmista liikkeistä, ja tehostaa niitä sitten kun kehityt. Siksi se sopii kaikille. Tärkeintä on ehkä se, että sulla on ohjelma, jota teet (koska itsekään en saa salilla kuin ärsytystä aikaiseksi jos mulla ei ole tarkkaa ohjelmaa), ja valmentaja, joka varmistaa ainakin alussa että osaat tehdä liikkeet oikein ja niin että ne myös tehoavat. Sun tarttee vaan menä sinne salille, ja antaa muutosten tapahtua.

Nuori tyttö, mene salille! Ja kyllä, yläkoululainenkin voi harjoitella salilla. Pituuskasvu EI pysähdy, se on myytti! Et muutu mörssäriksi. Vahvaksi ja muodokkaaksi kylläkin! Varmista vain ammattilaisen kanssa, että teet liikkeet oikein. Tee itsestäsi voimakas. Luota itseesi. Heitä itseluottamusta murentavat ulkonäköpaineet roskakoriin!

Nainen, et ole liian vanha saamaan tuloksia! Mene salille. Saat kyllä sen kiinteytymisen, kunhan vain lopetat ensin asiasta stressaamisen.

Kirjoittaja on fysioterapeutti ja personal trainer Oulun Beauty Centerillä

Ladataan...
Stronger by Hanna

Mitkä ovat muistoja lapsuudestasi tai nuorudestasi, jotka ovat jättäneet voimakkaimman tunnejäljen? Mitä tekemistä tällä on ammattisi, tai elämäntapamuutoksesi kanssa?

Oletko miettinyt miksi teet sitä, mitä teet? Olipa kyse sitten ammatista, tai vaikka siitä että haluat tehdä elämäntapamuutoksen kohti terveyttä, tulisi sulle olla selvää MIKSI niin teet. Kerroin jo aikaisemmin siitä, miten motivaatio rakentuu vahvemmaksi, jos itselleen on kristallinkirkasta, miksi tekee mitä tekee. Täältä voit lukea siitä. Omaan motivaatioon syy MIKSI on siis selvä, motivaatio on vankka ja kestävä, jos on selvää miksi tekee asioita. Entä esimerkiksi ammatillisesta näkökulmasta?

Ihmiset eivät osta sitä mitä teet, vaan miksi teet! Toki joku ostaa Euroshopper-suklaata hinnan takia, mutta he vaihtavat merkkiä samantien, kun kilpailija tuo halvemman version. Nämä asiakkaat eivät ole sitoutuneita. Sen sijaan ihmiset, jotka ostavat Fazerin sinistä, ostavat sitä riippumatta hinnasta. He ostavat sitä, koska ovat sitoutuneet brändiin. He ostavat sitä ehkä koska haluavat suomalaista suklaata, he ovat ehkä tutustuneet Fazerin missioon.

Tässä Fazerin MIKSI: "Tuomme ihmisten hetkiin iloa, hyvinvointia, inspiraatiota, rakkautta ja intohimoa. Haluamme rikastuttaa ihmisten elämää tarjoomallamme." Siinä oli MIKSI.

Sen jälkeen on tiedettävä MITEN:

  • Valmistamme terveellisiä ja helposti nautittavia tuotteita, jotka maistuvat missä vain ja mihin tahansa vuorokaudenaikaan.
  • Tarjoamme asiakkaille terveellisiä, maukkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja ravintoloissamme ja kahviloissamme.
  • Haemme uusia ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten kiireistä arkea.
  • Kunnioitamme ympäristöä kaikessa tekemisessämme.

Se, miten tämä liittyy sinuun, niin jos mietit työtäsi, teetkö sitä mitä haluat? Miksi olet nykyisessä ammatissasi? Jos mietit elämäntapamuutosta, miksi haluat sitä? Kun kirkastat nämä asiat itsellesi, tulet menestymään paremmin, ja ennen kaikkea, et polta itseäsi loppuun. Jos löydät sen sisäisen tekijän, miksi teet mitä teet, ajaa se sinua eteenpäin. Tällöin työ ei ole "vain työtä", vaan sinulla on inspiraatiota tehdä sitä, halu mennä eteenpäin. Asia on helpompi ymmärtää, jos olet ns. "kutsumusammatissa". Silloin ehkä muistat, miksi alunperin lähdit kyseiselle alalle? Kaikki eivät kuitenkaan ole kutsumuksessaan. Mieti silloin, mikä se voisi olla? Mikä sinua estää hakeutumasta eri alalle? Yrittämättä jättäminen ja niin edelleen...? Jos ammatin vaihto ei tule kysymykseen, niin onko sinulla muuta kiinnostuksen kohdetta? Harrastukset? Taide? Musiikki? Luonto? Lapset? Tutki sitä kuka olet ja mitä haluat tehdä, ja mene kohti niitä asioita!

Elämäntapamuutoksista puhuen, sinulla on selkeä syy, sisäinen halu tehdä hyviä valintoja itsesi vuoksi. Tällöin liikuntainto ei lopahda kahden viikon jälkeen, tai ruokavalio unohdu saman tien kun se kaksi kiloa on saatu laihdutettua rääkkidieetillä. Jos vain selvität, MIKSI sitä teet.

 

Miten selvittää oma MIKSI?

Me olemme kokemustemme muokkaamia. Joten, löytääksesi oman todellisen syysi, ikään kuin elämäntehtäväsi, sinun on vastattava muutamiin kysymyksiin:

Mitkä ovat mieleenpainuvimpia asioita elämässäsi? Lapsuudessasi, nuoruudessasi, aikuisiällä? Kirjoita ylös kokemukset, jotka aiheuttivat voimakkaimpia tuntemuksia. Ei ole väliä, millainen tuntemus se oli (positiivinen/negatiivinen), mutta jos kokemus oli voimakas, kirjoita se ylös.

-Mitä tuntemuksia asia sinussa herätti?

-Mikä siinä oli niin erityistä, että se on jäänyt mieleen?

-Miten tämä kokemus vaikutti sinuun myöhemmin?

-Miksi valitsit juuri tämän tarinan?

-Mitä tunteita herää, kun muistelet asiaa? Mikä muistossa tarkalleen ottaen on sellaista, että se herättää kyseiset tunteet?

Kun kirjoitat ylös tarinoita, etsi niistä yhteneväisyyksiä. Jos löydät toistuvia tekijöitä, perehdy niihin. Niistä löytyy sinun MIKSI.

Esimerkkejä lapsuudestani

Annan oman esimerkin: Varhaisimpia muistojani on varmasti se kun olin ehkä kolme vuotias. Isäni oli tullut jalkapallopelistä ja hänellä oli jotain ruhjeita. Minä sitten hoidin niitä kastelemalla paperia vedessä ja puhdistin haavoja. Muistan vieläkin että se oli todella hauskaa, ja ajattelin että minusta on hyötyä, ja voin oikeasti parantaa hänen haavansa!

Toisia mieleenpainuvia muistoja on juuri edellisessä tekstissäni kertomat koululiikuntamuistot, joissa valitsin parikseni sen joka jäisi muuten viimeiseksi ja halusin kannustaa häntä. Taas kerran halusin olla avuksi ja tekeminen tälläkin kertaa liittyi hyvinvointiin.

Negatiivinen ensimmäinen mieleenpainuva muistoni lienee ollessani nelisen vuotta. Vanhempani kyselivät että miksi valehtelin. (Mistä nyt neljävuotiaat valehtelee; varmaan olin poistunut pihalta, vaikken olisi saanut ja väitin että olin koko ajan pihalla kiltisti.) Vanhempani sanoivat "Miksi olet alkanut valehtelemaan? Et koskaan ennen valehdellut, ennen olit niin suloinen tyttö". Tästä jäi sellainen olo, että tuotin pettymyksen, en kelvannut ja minulla ei kerta kaikkiaan ollut mitään keinoa korjata tilannetta. Kuka pystyy olemaan 100% rehellinen aina? Lapset vaan oppivat valehtelemaan tuollaisista pikkuasioista, mutta enhän minä silloin voinut tietää että se on normaalia. Minulle tuli vain sellainen olo että olin huono ihminen. Fiilis liittyi siis hyväksytyksi tulemiseen.

Edelleen voimakkaimpia kokemuksiani ovat kolmen lapseni syntymät. Näistä voisin vetää sellaisen yhteneväisyyden, että en koskaan ollut onneni kukkoloilla heti vauvan synnyttyä. Olin ahdistunut, väsynyt ja sairastin jopa synnytyksen jälkeistä masennusta kahdesta ensimmäisestä lapsesta. Fiilis oli syyllinen, kuinka voin olla onneton kun olen saanut vauvan? Voin kertoa niistä kokemuksista joskus myöhemmin, mutta se miten ne ovat vaikuttaneet minuun, on se että mielestäni kenenkään ei pitäisi syyllistyä omista tunteistaan.

 

Hyvinvointi, auttaminen, hyväksyntä. Siinä minun toistuvat tekijäni.

 

Ehkä nuo kokemukset muokkaavat sitä, miksi teen mitä teen. Haluan inspiroida ihmisiä terveellisten elämäntapojen pariin, jotta he voivat hyvin ja nauttivat elämästä matkan varrella. Mielestäni vaakan kyttääminen ja sen siivittämänä liikkumaan meneminen ei ole nautinnollista. Haluan että pääsemme pakosta irti. Että syömme, jotta jaksamme liikkua, emme liiku jotta saamme syödä. Että muutamme tapaamme tarkastella maailmaa ja ulkonäköä. Että ihmisten ei tarvitse koko elämäänsä kokea etteivät kelpaa, tai etteivät ole tarpeeksi hyviä jossakin. Se asenne, että et osaa kuitenkaan, lannistaa sinut jo ennen kuin edes yrität. Siksi jokaisella on oikeus tuntea itsensä sen verran itsevarmaksi, että uskaltaa yrittää ja mennä eteenpäin. Oli sitten kyse tärkeästä työhaastattelusta, tai vaikkapa siitä että uskaltaako mennä salille. Jos jo valmiiksi koet että olet kuitenkin huono, ettei kannata edes yrittää, niin sitten määität oman elämäsi rimaa koko ajan alemmas ja alemmas.

Entä jos muistot eivät ole hyviä?

Mitä jos lapsuudessa tai nuoruudessa on todella traumaattisia muistoja? Ne eittämättä muokkaavat myös sitä, kuka olet nyt. Mutta ehkä vähän eri tavalla, kuin mitä olit tähän asti ajatellut. Kirjassan "Find your why" Simon Sinek antaa tähän hyvä esimerkin: Kirjan tekijät olivat kyselleet voimakkaimpia muistoja eräältä naiselta, jota oli pahoinpidelty lapsena. Nainen sanoi, että lapsuus oli kauhea, ja kertoi tarinoita siitä. Hänen kertomuksissaan toistui yksi tekijä; hän oli aina koittanut suojella siskoaan pahoinpitelyltä. Hän ei ollut itse huomannut tätä toistuvaa kaavaa. Kun kirjan tekijät huomauttivat tästä suojelusta, nainen alkoi itkeä. Hän on se kuka on tänään, sen takia että hän halusi suojella heitä, jotka eivät pystyneet puolustamaan itseään. Tämä suojelu, toisten puolien pitäminen oli naisen MIKSI. Hänellä oli syvä halu auttaa toisia ihmisiä, ja se, että se selveni hänelle kirkkaasti, oli yllättävä positiivinen asia, minkä hän huonoista muistoistaan löysi. Sen löytyminen voi helpottaa taakkaa siitä, että koko menneisyys olisi ollut paha. Menneisyys oli muokannut häntä, ja saanut kuitenkin jotain hyvää aikaiseksi, jota hän voi puolestaan jakaa maailmaan.

Jos tämä ajatusmalli kolahtaa, suosittelen Simon Sinekin kirjoja Start with why, ja Find your why.

Kirjoittaja on fysioterapeutti ja personal trainer Oulun Beauty Centerillä

Pages