Ladataan...
Stronger by Hanna

Me ollaan pt-valmennettavien kanssa viime aikoina pohdiskeltu tavoitteiden saavuttamista. Miten päästä sinne, mihin haluaa? Miten saavuttaa parempi kunto, pudottaa painoa, tai oppia säännöllinen ja stressitön ruokailurytmi? Mä ehdotan sulle sitä, että käännät omat ajatuksesi nyt ihan ylös alasin. Käyttäydy, kuin olisit jo maalissa! Silloin et pelkästään saa tuloksia, mutta et voi edes estää niiden tuloa! Kerronpa miten.

Ensin pieni "disclaimer": seuraavaksi puhun ns. "hyväkuntoisesta" ja "huonokuntoisesta" ihan esimerkin vuoksi. Esimerkin ihminen on liikunnallisesti passiivinen ja ylipainoa on kertynyt, ja ruokailutottumukset ja muut elämäntavat enemmän tai vähemmän kehnoja. Tiedän, että jokaisella on oma taustansa, osa on hoikkia mutta liikkumattomia, osa ihmisistä liikunnallisia mutta ylipainoisia, osa syö terveellisesti muttei liiku, osa liikkuu mutta syö miten sattuu jne. Yhdistelmiä on lukemattomia, sekä on mahdollisia sairauksia, jotka vaikuttavat asiaan. Siksi en haluaisi antaa asiasta liian yksinkertaista vaikutelmaa. Jotta kuitenkin voin selittää esimerkin, käytän tietynlaista vastakkainasettelua, ja tervettä ihmistä esimerkissä. Siitä ei kannata kenenkään pahoittaa mieltään, ettei fokus mene ihan pointin ohi. En myöskään halua antaa kuvaa, että asia olisi yksinkertainen. Harvat asiat on yksinkertaisia, eikä elämäntapamuutos todellakaan ole simppeli juttu. Mutta jos olet päättänyt saavuttaa tavoitteesi, mieli keksii keinon saada sen. Jos et vielä ole sitoutunut asiaan, mieli keksii kyllä tekosyyn olla saavuttamatta sitä.

"Olen niin huonokuntoinen"

Otetaan hypoteettinen esimerkki että olisit päättänyt tulla "hyväkuntoiseksi", (voit ihan itse määritellä mitä se sinulle tarkoittaa). Oletetaan, että olet nyt liikunnan suhteen aloittelija, ehkä olisi ylipainoakin kertynyt. Olet miettinyt tarkasti, mitä tarkoittaa olla hyväkuntoinen, haluat vaikka jaksaa punnertaa polvet ilmassa ja osata kyykätä levytanko harteilla ja haluat pudottaa ylipainokilot. Hienoa! Jännä juttu sen sijaan on, että mieli ei ymmärä oikein tuota tavoitetta, jota vielä ei ole olemassa konkreettisesti. Se on abstrakti käsite. Siksi pelkkä mielikuva tavoitteen täyttymisestä ei välttämättä anna tarpeeksi intoa viedä hommaa käytäntöön, saatika loppuun.

Usein lopputulos siintää hienosti mielessä, että miten hienoa on, kun tuon saavutan. Mutta samalla tulet erittäin tietoiseksi siitä, että et ole vielä siellä. Ehkä ajattelet, että vielä joskus olet tosi fit! Mutta samalla mietit että voi vitsit kun olen NYT tällainen laiska ja kömpelö. No mikä mieliala, "mindset",tuosta nykyisyyden surkuttelusta tulee? Kun ajattelet, että olet laiska ja kömpelö, teet laiskan ja kömpelön ihmisen juttuja. Jos mielialasi on huono, teet huonoja valintoja. Miten monta kertaa olet ajatellut syöväsi terveellisesti, sitten jostain kumman syystä valitsitkin juustokakun jälkiruuaksi? Siitäkös seurasi itsesyyttely; "Miksi taas otin herkkuja vaikken aikonut, olen tällainen vätys! Ihan sama syödä sitten loppupäivä miten sattuu kun kaikki on pilalla!" Näin. Kuinka monta kertaa huono fiilis on saanut aikaiseksi lisää huonoja valintoja?

Nyt mieti hyvää fiilistä. Mieti sitä, miltä sinusta tuntuu, kun olet saavuttanut tavoitteesi? Miltä näytät? Millainen olo on, kevyt, voimakas, ketterä, liikkuminen ei tee kipeää, vaatteet istuvat päälle jne? Mitä mieltä olet itsestäsi kun olet saavuttanut tavoitteesi? Ehkä olet ylpeä, onnellinen, täynnä tarmoa, ja haluat säilyttää kaiken saavuttamasi. Mikä on tämä mieliala? Positiivinen, eikö vain?! Hyvällä mielellä on helpompi tehdä hyviä valintoja.

Millainen on tulevaisuuden sinä?

Mieti vaikka vuoden päähän, aikaa jolloin olet saavuttanut tavoitteesi. Millaisia juttuja teet päiväsi aikana? Jos tällä hetkellä et harrasta liikuntaa, etkä järin mieti syömisiäsi (paitsi ehkä lähinnä jälkeen päin syyllisyyttä potien). Millaisia juttuja vuoden päästä, tulevaisuuden sinä tekee? Hän kenties on päivittäin aktiivinen, käy pari kertaa viikossa salilla tai jumpassa, hän miettii syömiset etukäteen niin ettei nälkä kasva megalomaaniseksi, hän valitsee terveellisempiä valintoja kahdesta vaihtoehdosta jne. On selvää, että hyväkuntoinen ihminen tekee pitkin päivää, päivästä toiseen, viikosta ja kuukaudesta toiseen hieman eri asioita, kuin huonokuntoinen ihminen. Urheilija tekee eri asioita kuin passiivinen ihminen. Siksi hän näyttää urheilijalta, siksi hän on terve ja voimakas. (Jos tuo viimeinen lause kiinnitti sun huomion, tekikö se sen negatiivisessa vai positiivisessa mielessä?)

Jutun pointti on se, että jos haluat tulla hyväkuntoiseksi, sinun täytyy tehdä niitä asioita joita hyväkuntoinenkin tekee päivittäin, JO TÄNÄÄN!
Nyt eikä huomenna.
Tulokset on seurauksia teoista. Tulevaisuuden kuntosi on tulosta tämän päivän treenistä. Sinun täytyy uskotella itsellesi, että olet jo maalissa. Olet jo se hyväkuntoinen! Siksi teet niitä asioita, joita hyväkuntoinen tekee.

 

Seiso ryhdikkäämmin. Pukeudu vaatteisiin jotka istuvat ja näyttävät kauniilta. Jos joku vaate kiristää väärästä paikasta, nakkaa se pois! Päätä, että NYT olet se, joksi halusit tulla. Sano itsellesi, että haluan mennä kävelylle, koska hyväkuntoinen ihminen käy kävelyllä. Sano itsellesi, että nyt voin jättää päivittäiset herkuttelut pois, koska en tarvitse päivittäistä herkuttelua. Hyväkuntoinen ihminen syö kyllä joskus herkkuja, mutta harvemmin, ja nauttien, ja vain sellaisia herkkuja, joista hän todella todella pitää. Ei tarvitsekaan kieltäytyä kaikesta. Pitää voida myös elää ja nauttia. Mikä tärkeintä, ole itsestäsi ylpeä jo nyt.

Olet jo maalissa!

Kun sanot itsellesi että olen jo maalissa, olen osaava ja pystyn tähän, tämä on se mun juttu mitä teen; nostat omaa mielialaasi ja itseluottamustasi. Muistatko, hyvällä mielialla on helpompi tehdä hyviä valintoja? Ja kyllä, ensin tämä on vähän tällaista huijausta, uskottelet itsellesi että se on totta. Mutta jännä juttu, kun uskottelet näin, ja teet niitä juttuja, mitä liikunnallinen ihminen tekee, se muuttuukin todeksi! Jatkat pari viikkoa, kuukauden, ja hei, yhtäkkiä oletkin liikunnallinen ihminen! Kun jatkat tekoja systemaattisesti, niistä tulee osa elämääsi. Mutta se taika on siinä, että sinun pitää ensin uskoa että se on jo tapahtunut. Silloin sinun ei tarvitse miettiä, teenkö vai en, laistanko vai en. Vähän kuin sinun ei tarvitse miettiä että ryöstätkö pankin tänään vai huomenna, siksi koska et ole pankin ryöstäjä. Tai mistä minä tiedän. Toivottavasti et ole?

Monet asiat on periaatteessa ärsyttävän yksinkertaisia, mutta käytäntöön vieminen ontuu. On yksinkertaista hankkia treeniohjelma personal trainerilta, ja ravinto-ohjeet myös. Mutta joskus niitä ei siltikään noudata edes sitä yhtä päivää. Asia johtuu siitä, että olet niin fokusoitunut omaan nykyiseen ns. "huonokuntoisen" identiteettiisi, ettei uusi elämäntapa istu siihen. Se ei sovi aivojesi päiväjärjestykseen. Aivoja pelottaa moinen muutos. Siksi on tuloksekkaampaa miettiä, että olet jo se tulevaisuuden onnistuja.

Pystyt muokkaamaan ajatuksiasi ja hallitsemaan mieltäsi, kun vain harjoittelet. Se on vähän kuin lihaksen treenaamista; toivomalla se ei kasva. Pitää tietoisesti jumpata omia ajatuksiaan. Tiedosta se, että jos haluat vuoden päästä olla kunnossa, sinun pitää tehdä niitä samoja asioita joita teet vuoden päästä, jo tänään. Jos aloittaminen siirtyy huomiseen. Ja taas huomiseen. Ja taas huomiseen, siirtyy tuo vuoden päästä siintävä onnistuminenkin aina kauemmas. Kenenkään kuntoa ei rakenneta pikakelauksella.

Vaatii uskoa tehdä tekoja, ennen kuin näkee tulosta.

Sinun pitää ensin uskoa siihen, sitten vasta näet. Eli arvostaa itseäsi ja luottaa siihen että osaat, ennen kun olet maalissa. Jos ajattelet "Arvostan itseäni sitten kun olen hyväkuntoinen", ehdollistat prosessin. Silloin maaliin pääseminen takkuaa, ja on pelkän tahdonvoiman varassa. Harvat vääntävät ison muutoksen läpi tahdonvoimalla. Jos uskot jo nyt olevasi mahtava, osaavat ja liikunnallinen, tulokset tulevat itsestään. Teet teot ensin, tulokset tulevat sitten itsestään. Se on fakta. Et voi edes estää muutoksen tapahtumista. Jos toimit kuten liikunnallinen ihminen, sinusta tulee liikunnallinen ihminen. Sinun mielesi pitää olla jo maalissa ennen kehoa jotta näin tapahtuu.

Jos elät joka päivä kuin hyväkuntoinen, sinusta lopulta tulee hyväkuntoinen!

Mutta se tekeminen tätyy aloittaa nyt. Voit vaikuttaa aina vain yhteen ainoaa sekuntiin elämässäsi kerrallaan. Jos ajattelet että hitto vie, vuosi pitää treenata että pääsen siihen ja siihen, lannistut varmasti. Sulla on vain yksi sekunti kerrallaan. On turha stressata jo etukäteen vuoden 31536000 sekunnista. Kaikki ne ominaisuudet, joita tarvitset, on jo sulla. Taitoja ja tietoa voit hankkia treeniin ja syömiseen ammattilaisen avulla, mutta ominaisuudet, mahdollisuus pystymiseen sulla jo on.

Ne on sulla ollut koko ajan valmiina, odottamassa käyttöön ottoa.

Lue toinen postaus aiheesta täältä: Onnistujan asenne

Ajatusmalli, jolla saavutat tavoitteesi

Ladataan...
Stronger by Hanna

Iik! Ostin paahdettuja kotisirkkoja! Ne vain sattuivat kaupassa silmään, ja naureskelin pussille. Sitten sain neronleimauksen, vien ne miehelleni ja sanon että ostin hänelle karkkipussin. Pussi maksoi noin kympin, että ihan halpaa huvia tämä ei ole. Ostos herätti myyjän huomion. Uteliaana hän tiedusteli, olenko jo maistanut niitä. Can't say i have! Lapsistani osa oli riemuissaan, osa kauhuissaan. Viisivuotiaani painoi pussin korvaansa vasten, ja oli vakuuttunut, että kuuli sieltä siritystä. Heh, lapset...

Ostamani pussi oli Samu paahdettu kotisirkka, 20g, valmistuttaja Entocube. Kaadoin pussista pöydälle muutaman lasten iltapalan aikaan. Saavat maistaa jos haluavat. Seitsemän vuotias tyttöni uskalsi syödä yhden. Itsekin söin. Viisi- ja kolmevuotiaat pojat eivät. Mieheni oli töissä, ja lähetin hänelle kuvan että maistoimme jo näitä. Vastasi vain että syökää vain kaikki, ei haittaa jos ei jää yhtään. Heh, aikuiset...

Viisivuotias riehaantui jälleen ja huusi että "Tuo yksi on elossa!" Sitten seitsemänvuotias nakkasi yhden sirkan kolmevuotiaan paidankauluksesta sisään ja hepulihan siitä tuli. Minä siihen säntään huutamaan että ruualla ei saa leikkiä. Koira hotki lattialle pudonneet sirkat kuola valuen.

Jos unohdetaan tuo riehakas iltapalaepisodi, niin ajatuksena tämä on loistava! Sirkat ovat ekologista syötävää. Ne on edullista kasvattaa, ja 100g kohden sisältävät 55g proteiinia, ja sisältävät Omega3-rasvoja. Toki kilohinta on vielä tänä päivänä päätä huimaava! Jutun pointti onkin se, että ehkä tämä on tulevaisuuden ruokaa. Hinta laskee, kun ennakkoluulot vähenevät. Tukusta tilaamalla sirkkoja saa halvemmalla. Nyt tätä varmaan ostetaan lähinnä uteliaisuudesta.

Laitoin kuvan instagramin storiesiin ja kysyin, söisitkö. Tähän mennessä 6 on vastannut kyllä, ja 25 ei. Vuoden päästä voisi kysyä uudestaan, veikkaan että silloin ajatus alkaa olemaan vielä tutumpi, ja ehkä useampi vastaa kyllä. Ajatukseen pitää ensin tottua. Nyt suurinta osaa lähinnä puistattaa koko juttu. Onhan ne vähän ruman näköisiä, mutta mielestäni myös katkaravut ja muikut on rumia. Ja silti saatan syödä niitä. Ja simpukat on tosi iljettäviä oikeastaan, kun alkaa ajattelemaan. Mutta silti syön simpukoitakin. Jos haluaa ottaa hyönteisiä omaan ruokavalioonsa, niin ehkä helpoin tapa lähteä liikkeelle on käyttää sirkkajauhoista tehtyjä leipiä, tai leipoa itse niistä jotain. Mietin, että salaatin päälle niitä voisi pudotella siemenien kanssa.

Mainitaan vielä, että myöhemmin keittiötä siivotessani ja pöytää kostealla pyyhkiessäni huomasin huolestuvani: Jos pyyhin pöytää märällä liinalla, ja nämä kuivatut sirkat kastuvat, niin heräävätkö ne sitten eloon?! Panikoin hetken ja sitten tulin järkiini. Kunnes näin jotain pörräävän pöydällä. Oh God no!! Helpotuksekseni huomasin että se olikin vain jättimäinen ampiainen. HUH!

Miltä nämä sitten maistuivat? Mulla tuli lähinnä mieleen jokin muro, mieto All Bran Regular lähinnä, tai Digestivekeksi, ilman sokeria. Eli melko mieto, rakenne yllättävän höttöinen. Olisin kuvitellut että sirkat ovat kovia ja rouskuvat hampaissa. Onneksi ei!

Tämän loppupussin kyllä käytän. Uskon että ripottelen sirkkoja jonkun ruuan sekaan, ja osan vien työpaikalle. Olen liikuntakeskuksessa töissä, ja uskokaa tai älkää, meillä on kahvihuoneen pöydällä tosi usein pullaa tai suklaata. No, tänään pöydällä taitaa olla jotain ihan muuta.

Täällä Samun kotisivut, jossa myös kiinnostavia sirkkareseptejä! Itse voisin ihan hyvin ostaakin sirkkajauhetta, ja tehdä niistä vaikka proteiinipitoisemman sämpylätaikinan!

Ladataan...
Stronger by Hanna

Stronger woman: Sadia

Liikkuminen ei ole aina niin helppoa. Joskus itsensä liikkeelle kampeaminen tuntuu jopa ylitsepääsemättömän haastavalta. Milloin mistäkin syystä. Jos olet kuitenkin päättänyt muuttaa elämäsi, keksit kyllä keinon. Sadia päätti, että hänestä tulee vahva. Musliminaiselle liikkuminen ei ole ihan yhtä yksinkertaista kuin länsimaiselle naiselle. Tässä hänen tarinansa:

Sadia tuli lapsena Suomeen Bangladeshista 1993 äitinsä ja sisarustensa kanssa. Vuotta aiemmin hänen isänsä oli muuttanut Ouluun tutkijaksi ja tekemään väitöskirjaa geologian laitokselle. Sadia kertoo, että maahanmuttajat olivat harvinaisuus tuohon aikaan. Ensimmäiselle luokalle mennessään hän oli koko koulun ainoa tummaihoinen. Tuijottelu oli tavallista, huutelu ja nimittely myös. Nykyään ihmiset ovat avoimempia. Nykyään häntä ei automaattisesti enää palvella kaupassa englanniksi ikään kuin oletuksena ettei hän osaisi suomea. Sadia kertoo, että on tottunut lapsesta asti olemaan "erilainen", ja se juuri on tehnyt hänestä vahvemman. Sitä on ikään kuin tottunut ponnistelemaan saavuttaakseen haluamansa.

Oikeasti vahva!

Sadia on aina ollut pienikokoinen ja hoikka, joten sen takia intoa liikkumiseen ei oikein ollut; hänhän on jo laiha, miksi siis liikkua?! Mutta aikuistuminen teki tehtävänsä: paino tuntui alkavan nousta, hoikan ihmisen identiteetti muuttua. Mikä neuvoksi? Hän juoksi, teki kotitreenejä ja vatsarutistuksia. Aloitti aina liian kovaa, ja siksi innostus lopahti viikon jälkeen. Ikää tuli lisää, ja ehkä myös järkeäkin. Sadia liittyi kuntosalille, ja pyysi personal trainerilta saliohjelman. Tavoitteekseen hän ilmoitti ykskantaan vain "En halua olla lihava!". Liikuntaan liittyi pakkoa, tunnetta että pitäisi tehdä terveyden eteen edes jotain. Syyt liikkua olivat ulkoisia, hän oli kuullut että se on terveydelle hyväksi, ja että sillä tavalla saisi hyvän vartalon.

Muutaman kuukauden jälkeen liikkuminen ei tuntunut enää niin vaivalloiselta, ja taustalla ollut pakko hävisi. Toinenkin asia alkoi kuitenkin kuin varkain muuttua: suhtautuminen omaan kehoon. Pikkuhiljaa tavoite "en halua olla lihava" muuttui muotoon "haluan olla oikeasti vahva". Sadia kertoo oivaltaneensa, että tulokset eivät tule pikakelauksella. Jos vain jatkaa sinnikkäästi ammattilaisen tekemällä ohjelmalla, hän kyllä tulee saamaan sen mitä haluaa, lopulta. Vanha tavoite olla hoikka alkoi tuntua naurettavalta ja pinnalliselta. Sen sijaan Sadia halusi oppia vetämään leukoja, kyykkäämään, vetämään maasta, punnertamaan! Ikään kuin huomaamatta ruokailut alkoivat muuttua säännöllisimmiksi. Sadia söi, jotta vosi treenata. Ei treenannut siksi että voisi syödä. Hän huomasi valitsevansa automaattisesti järkevämpiä ruoka-aineita aikaisempien pizzojen ja herkkujen sijaan. Halu saavuttaa jotain, kuten voimaa, ajoi muuttamaan ruokailua niin, että tuloksia tulisi. Jos pyrkii jostain pois (en halua olla lihava), ajatukset kääntyvät koko ajan siihen, mitä EI halua. Silloin ruokailuiden suunnittelu on vaikeaa, ja vanhat tavat vetävät puoleensa. Jos suuntaa ajatuksiaan siihen, mitä haluaa, (haluan voimaa), aivot suuntautuvat kohti tavoitetta, kuten myös teot. Tulokset welcome!

Muutokset kehonkoostumuksessa ovat olleet mykistäviä. Sadia kertoo rasvaprosentin pudonneen välillä 15% asti, mutta saaneensa sen nostettua parinkymmenen hujakoille. Hän suoriutuu paremmin 20% rasvoilla, silloin jaksaa paremmin ja treenistä palautuminen on nopeampaa. Erityisen tärkeää on se, että suurin muutos on tapahtunut korvien välissä. Vanha Sadia olisi mieluummin tavoitellut mahdollisimman alhaista rasvaprosenttia. Mutta ei uusi Sadia.

Nyt hän nauttii siitä, mihin keho pystyy.

Ja sehän pystyy: 150cm ja 56kg keho nostaa maasta 112,5kg, kyykkää 100kg, ja lisäpainoleuanveto onnistuu 25kg painolla. Vähemmän voimailuun perehtyneille tiedoksi, että nämä tulokset ovat tajuttoman kovia. Sadia on salinsa vahvin!

Sadia uskoo, että jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä vähintään yhden asian, jossa kokee onnistuvansa. Sadialle se on treenaaminen. Treenaamiseen liittyy paitsi onnistumista, myös henkistä kasvua. Kun lihakset meinaavat väsyä, se on mieli, joka käskee jatkamaan. Kun on tarpeeksi usein meinannut luovuttaa, mutta on jostain löytänyt vielä himpun verran tahdonvoimaa jatkaa, on mieli jokaisen kerran jälkeen vahvempi. Elämässäkin kestää aivan eri tavalla paineita, kun tietää, että myös mielessä on lujuutta. Itseluottamukseksi sitä kutsutaan.

Maahanmuuttajanaisia Sadia haluaa kannustaa treenaamaan. Vaikeampaa se voi olla juurikin pukeutumiskoodien takia. Sadia itse treenaa Oulun Beauty Centerillä, joka naisten liikuntakeskuksena mahdollistaa hänelle treenaamisen tavallisisissa vaatteissa, ilman huivia. Mutta myös huivin ja pitkähihaisten vaatteiden kassa voi treenata, toki se on vaikeampaa. Mutta jos jokin asia on vaikeaa aluksi, ei se tarkoita että sitä kannattaa vältellä. Nainen voi olla vahva. Sadia on salinsa vahvin. Se, miten vahva sinusta tulee, on sinun itsesi päätettävissä. Ole ensin itsesi mielestä vahva. Aloita vaikka siitä, että menet sinne salille.

 

 

 

Ladataan...

Pages