Ladataan...

Huomenta ihanaiset ja oikein hyvää joulukuun ensimmäistä päivää!

Tämä tarkoittaa sitä että joulu on kohta jo ovella - ensimmäinen adventtipäiväkin kolkuttelee jo! siksipä tälle viikonlopulle sattuu kaksi tonttulakin ohjeen julkaisupäivää kun luonnollisesti aloitetaan joulukuun ensimmäisellä päivällä ja jatketaan heti huomenna. Sitten jatketaan keskiviikolla ja sunnuntailla. Saadaan kivasti projekti käyntiin!

Joko aloitetaan?

Valitse resorisi väri ja aloita luomalla 84 silmukkaa.
Jos käsialasi on väljä, voit tehdä resorin pienemmillä puikoilla kuin normaalisti kirjoneuletta neuloessasi. Näin saat varmasti kireän resorin eikä se lörpsähdä!

Resoriin neulotaan helppoa pikkupalmikkoa johon et välttämättä tarvitse ollenkaan apupuikkoa!

Neulo 2o2n 2 krs.
*Nosta ensimmäinen oikea silmukka eteen odottamaan, neulo 1 o ja ota varovasti odotteleva silmukka takaisin puikolle ja neulo 1o. 2 n.* Toista.
2o2n 2 krs.
Palmikkokierros
2o2n 2 krs.
Palmikkokierros
2o2n 2 krs.

Nyt sinulla on valmiina resori, ja voit siirtää hetkeksi puikot sivuun odottamaan huomista ohjetta.

Ihanaa kun niin moni on innostunut projektista! Saadaan vielä oikein kiva tonttulakki valmistettua <3

Itse olen muuten ihastunut käyttämään Prymin Ergonomics-puikkoja! Millä puikoilla sinä tykkäät neuloa?

Viettäkää oikein kiva lauantai, nauttikaa KAL-projektistamme ja muistakaa avata muidenkin joulukalentereiden luukut! Meillä synttäröidään vielä tämä päivä ja sitten rauhoitutaan kunnolla joulun viettoon.

Mitä värejä sinä olet valinnut tonttulakkiisi? teetkö hillitysti kahdella värillä vai iloitteletko monien värien ja ehkä jämälankojen merkeissä?

 

Ladataan...

Ihanaa ja värikästä (toivottavasti ei kamalan mustaa) perjantaita! ♥

Mitä varten Sukat hukassa-blogi on alunperin perustettu? no käsitöiden iloja varten tietenkin! niitä tosin on blogin puolesta viime aikoina näkynyt vähän koska periatteessa kaikki käsityöaika menee nykyään ihan jo töiden puitteissa. Mutta joulun alla kunnostaudutaan ja kunnolla: mitä jos neulottaisiin yhdessä läpi joulukuun?

Neulotaan ihanan uniikki tonttulakki!

Tähän voi lähteä ihan kaikki mukaan keillä puikot vähänkin pysyy kädessä! Opastetaan sitten toisiamme yhdessä ja nautitaan käsitöiden iloista :) alunperin tonttulakkiprojektiin piti lähteä mukaan myös Rakkaudella Henna, mutta tällä kertaa mennään Sukat hukassa-blogin voimin mutta Henna varmasti on vahvasti hengessä mukana (mutta kun kädet ei kellään riitä kaikkeen!). ♥

Mitä minun pitää tietää etukäteen?

  • Tonttulakki neulotaan aikuiseen päähän (valmis pipo ympärykseltään noin 54 cm riippuen käsialastasi) Novitan Isoveli-langasta. Puikot käsialan mukaan, mutta Novita ohjeistaa puikkokooksi 5-6. Itse neulon pyöröpuikoilla mutta sukkapuikot käyvät vallan mainiosti myös!
  • Tarvitset ainakin kahta väriä mutta kuka estää käyttämästä tähän vaikka kaikenkirjavia sävyjä ja esimerkiksi jämälankoja! omaan lakkiini tulee luonnonvalkoista sekä kanervaa.
  • Aloitamme neulomisen 1.12. jota ennen kerron hätäisimmille kyllä jo silmukkamäärän ;) ohje ei ilmesty joka päivä joten kerkeät hyvin ottamaan kiinni vaikka et päivän päälle seuraisikaan ohjeita netistä. Pääpiirteittäin ohje ilmestyy adventtisunnuntaisin sekä keskiviikkoisin joten aikaa jää yllin kyllin neuloa tätä. Tosin koska 1.12. on lauantai niin ekoina päivinä otetaan kiri ja ohjeet julkaistaan 1. ja 2. päivä! Ohjeet ajoitetaan niin, että viimeiselle adventtipäivälle eli 23. päivälle jää enää vain vapaaehtoinen lisäys jonka saa tehdä halutessaan. Lakki on siis aatoksi valmis!
  • Ohje on helppo, mutta sisältää kuitenkin yksinkertaisia kirjoneulekuvioita joita on helppo seurata.

Miltä kuulostaa, lähdetkö mukaan? vinkkaa myös neulovalle ystävällesi alkavasta yhteisneulonnasta niin saadaan ensimmäistä kertaa mahdollisimman monta mukaan!

Jotta pysyt ajan hermolla mukana, muista ottaa jokin somekanavista seurantaasi:

  • @minnahukassa on blogin virallinen IG-kanava jossa ilmoitan jokaisena julkaisupäivänä ohjeesta
  • Sukat hukassa-blogi löytyy myös Facebookista
  • Ja niin löytyy myös meikäläisen ja Hennan yhteinen ryhmä nimeltä Rakkaussukkia. Vaikka ei nyt sukista olekaan kyse niin kannattaa ehdottomasti liittyä myös sinne niin pysyt helposti mukana niin tästä yhteisprojekista kuin muistakin!

Miltä kuulostaa? Aloitetaanko?

 

Ladataan...

Tänään oli se päivä kun mulle äitinä konkretisoitui se ettei kaikki langat olekaan omissa käsissäni. Olen ihan hippasen vajaasta viidestä äitivuodestani ollut kotiäitinä melkein kolme vuotta ja niistäkin kahdesta lopusta "vain" koulussa ja siltikin hyvin tiiviisti kiinni esikoisessani koska pahimmat astmavuodet osuivat juuri tähän kohtaan.

Viisi vuotta olin kaiken informaation viemäri hyvässä ja pahassa. Kotona otin vastaan ihan kaiken, kuulin ne kivat jutut ekana, ja olin turvana kun otsa piti teipata kiinni Lego-onnettomuuden jälkeen. Nyt kuitenkin töiden alkamisen myötä vastuuta on luonnollisesti siirtynyt enemmän varhaiskasvatuksen kuin isänkin puolelle - enkä sano lainkaan että tämä olisi huono asia. Mutta outoa se on.

Tuntuu voimattomalta kun päiväkodista tulee viesti että E:lle on tapahtunut pieni onnettomuus ja tarvitsee lääkäriä - ja ensimmäistä kertaa se en ollut minä joka sinne Pikku Jättiin lähti. Vaikka tiesin ettei hänellä mitään hätää ole, isähän on yhtä hyvä turva (ellei jopa parempi).

Ja jos äidille ei tule avutonta tunnetta siitä että on kaukana töissä samalla kun oman pojan leukaa tikataan lääkärissä, tulee se viimeistään silloin kun kuulee ettei kiusaaminen ole loppunutkaan.

Kiusaaminen, voi perkele mikä syöpä sekin on.

Tämä oli rehellisesti sanoen sellainen asia mihin en osannut vielä tämän ikäisten kanssa varautua. Olin henkisesti varautunut flunssakausiin ja noroviruksiin, en siihen että satutetaan henkisesti syrjimällä tai haukkumalla vaatteita. Jos minä en ollut varautunut tähän niin mites tuo kuukauden vajaa viisi vuotias?

Tuo, kovapäinen herkkä poika. Hän joka on maailman kiltein kaikille mutta opettelee kuitenkin vielä sen kanssa ettei isommat ryhmäleikit ole se vahvuus. Halu tehdä asioita on suuri mutta kuitenkin lannistus meinaa viedä liian usein voiton, "en mä osaa". Miten mä suojelisin sua pientä kaikilta loukkauksilta? Se on niin jumalattoman epäreilua touhua. Jättää toinen yksin ja sanoa "ei me haluta sua leikkiin mukaan".

Mä muistan kun me tutustuttiin E:n kanssa päiväkotiin yhdessä ja kannustin siinä että kannattaa mennä vaan rohkeasti kysymään saako tulla mukaan leikkimään - ja se ilo mikä kasvoille tuli kun otettiin mukaan leikkiin ja hyväksyttiin epäröimättä.

Sydän särkyy kun mä mietin kiusaamista. Miten mä suojelisin sun itsetuntoa, ettet mukautuisi kiusaajien tahtoon? ettet lannistuisi ja olisit just sellainen ku sä oot.

Mun pienisuuri poikani tykkää Spidermaneista, Ninjagosta ja My Little Ponysta. Ja E:tä on ivattu Ninjago-paidasta, siitä joka on hänen lempparipaita. Spiderman-asusta kuittailtiin tänään Halloweenjuhlissa. Mä toivon että E:lle riitti että hoitajat muistivat kehua miten hieno puku se on, tälle päivälle oli ihan riittävästi epäonnea.

Mä olen miettinyt että kiusataanko E:tä siitäkin koska hän tahtoo ottaa päikkärihetkiin pikkusiskonsa Pinkie Pien mukaan, enkä mä aio estää ottamasta. Ja samalla mä tahtoisin niin kovasti suojata häntä kiusaamisen mahdollisuudelta. 

Jokainen saa tykätä mistä tahtoo. Oli se sitten ponit, ninjat tai vaikka molemmat.

Nää lapset, kiusattu ja kiusaajat on alle viisi. VIISI. 

Miettikää oikeasti miten raakaa - tyypit ei ole edes kouluikäisiä ja nyt jo kuittaillaan toisille siitä kun tykätään eri asioista tai päätetään puolesta kenen kanssa leikitään ja ei leikitä.

Meillä toistetaan jatkuvasti sitä että ketään ei kiusata - ikinä.  Me toistamme E:lle että kiusaajat tekevät väärin ja siitä pitää aina sanoa hoitajille päiväkodissa että asia tulee aikuisten tietoon. Ja ryhmässä on kyllä huomioitu tilanne hienosti, toivon vain että se riittää katkaisemaan nyt ikävästi alkaneen kierteen. Joka päivä kun tulen kotiin tai haen itse lapset hoidosta mietin mitä saan kuulla siitä miten päivä on mennyt.

Mun sydän särkyy ja mä tahdon suojella sua ihan kaikelta vaikka tiedän etten aina voi.

Pages