Ladataan...
Suoraan Soulista

 

 

Hups, Ho Chi Minh City jäi taakse jo kolme päivää sitten, enkä ole vielä ehtinyt tänne hehkuttamaan miten iloinen olen, että olemme laskeutuneet 100 x kivemmalle Phu Quocin saarelle. On kivempi näinpäin, että ensin olimme suurkaupungin kaaoksessa, josta saavuimme saaren leppoisalle maaperälle kuin niin, että olisimme ensin täysin rentoutuneet saarella ja lopuiksi päiviksi menneet HCMC:yn keräämään stressipurnukat täyteen liikenteen melua.

 

 

Olemme Phu Quocissa yhteensä kahdeksan päivää eli viisi vielä siintää edessäpäin. Majoitumme Duong Dongin kaupungissa, joka on saaren keskusta. Guesthousemme Ngan Giang sijaitsee kävelymatkan päästä Night Marketista (vähän liikaa ihmisiä, mutta hyviä rullajäätelöitä) ja muista ravinteleista. Ja miten ihanan hiljaista on öisin hotellihuoneessa… Arvostan kyllä tuon Horn Cacofony Mass Chaos Cityn jälkeen.

 

 

Long Beachille on noin 500 metrin matka, mutta tuo rantaluikero on kaikkiaan 20 km pitkä! Ennakkoepäilyksistämme huolimatta Long Beach yllätti iloisesti sillä ranta oli kaiken kaikkiaan siisti, vedessä ei ollut hirveästi roskia ja ihmisiäkin tuntuu olevan väljästi.  Ei siis pelkoa siitä, että joutuisit parkkeeraamaan pyyhkeesi postimerkin kokoiselle vapaalle pläntille. Uskoisin, että rannan resortit pitävät huolta, että heidän arvon vieraansa eivät joudu astelemaan roskien seassa. Toinen pää rannasta on vielä tutkimatonta avaruutta, mutta Night Marketin päädystä voin tämän sanoa. Hiekka on kullankeltaista, palmut reunustavat rantakaistaletta ja vesikin melko kirkas sekä merivesi lämmintä.

 

 

Mitä voit odottaa tältä saarelta? Melko paljon vietnamilaisia turisteja, niin tuoretta seafoodia että se sätkii altaassa, palmuja, pitkää hiekkarantaa ja leppoista saaritunnelmaa. Hieman mannerta korkeampia hintoja (ainakin Ho Chi Minhiin verrattuna), herkullista ruokaa (ruosta voisi kirjoittaa oman postauksen) ja leppoista saaritunnelmaa. Aurinko on paahtanut joka päivä lahjakkaasti, mutta mereltä tuleva kevyt tuulenvire pitää rannalla huolen siitä, ettei tule tukalan kuuma. Snorklailu, rannalla loikoilu ja syöminen muodostavat vaativan aikataulun, jonka lisäksi pitäisi ehtiä levittämään aurinkorasvaa olkapäihin. 

Ai et mie tykkään tästä saarielämästä. 

 

 

Kaikki kuvat Long Beachilta

 

Ladataan...

Ladataan...
Suoraan Soulista

 

Istun hotellihuoneessa Ho Chi Minh Cityssa, kadulta kuuluu vaimeaa skootterin hurinaa minkä joka toinen sekunti katkaisee terävä tööttäys läheltä tai kaukaa.

Tämä kaupunki on yhtä äänien, huudahdusten ja vilkkuvien valojen kakofoniaa. Ärsykkeitä kaadetaan kaikille aisteille joka suunnasta, niin että illalla helpottuneena katoaa tältä kaupungilta unimaskin ja korvatulppien suojiin.

Joka kulman takana on jotain uutta ja kummallista, sticky rice-koju voi löytyä keskeltä autotietä ja ulkoa vaatimattoman näköinen baari paljastuukin moderniksi ja yksityiskohtaisesti sisustetuksi rooftop-baariksi, jossa juomia saa kaksi yhden hinnalla.

Täällä saa olla koko ajan valppaana. Vaikka se onkin uuvuttavaa, niin huomaa samalla että siinä on jotain hyvääkin. Kiinnittää tarkemmin huomiota ympäristöönsä ja puhelin jää laukkuun melkein koko päiväksi.

Ho Chi Minh City pakottaa olemaan läsnä, koska jos vajoat omiin ajatuksiisi etkä katso ympärillesi, tulet todennäköisesti kahden skootterin ja yhden taksin yliajamaksi. Ja lopuksi saat varmaan ne sticky rice-kojun ruuat vielä niskaasi.

Eipä tulisi kysymykseenkään täällä ylittää suojatietä vihreillä valoilla ja tutkia samalla kännykästä karttaa. Jos joogatunnilla teet läsnäoloharjoitukset hiljaisessa salissa omaa hengitystä kuunnellen, niin täällä teet sen katsomalla skoottereita ajovaloihin. 

 

 

 

Ladataan...
Suoraan Soulista

 

1.     Lentokentälle lähtiessä taksi tulee aina liian nopeasti. Aina.

2.     Astuessani sisään Helsinki-Vantaan liukuovista ja nähdessäni lähtötaulun, tajuan kuinka monessa maassa haluan vielä käydä ja ymmärrän, etten välttämättä ehdi nähdä kaikkea vaan pitää tehdä valintoja.

3.     Aina kannattaa käydä ostamassa lentokentän Alepasta kolmioleipiä ja omenia ennen lentoa mutusteltavaksi. En halua ostaa niitä kymmenen euron riistopatonkeja, joita on saatavilla turvatarkastuksen jälkeen.

4.     En edelleenkään löydä tax-freesta mitään ostettavaa, vaikka kalliita hajuvesiä on kiva tuoksutella.

5.     Vaikka matka jännittäisi etukäteen, turvatarkastuksen jälkeen olo tuntuu luontevalta ja miettii miksi ei viettäisi vielä enemmän aikaa lentokentillä.

 

 

6.     Manchesterin lentokentällä henkilökunnan vanhemmilla brittiherrasmiehillä on pilkettä silmäkulmassa ja hyvää tilannehuumoritajua. Ja on se aito brittiaksentti vaan niin charmanttia!

7. Hong Kongin lentokentällä väsyttää kuin karaokejuontajaa baarin tahmaisina pikkutunneilla, mutta päivää (vai onko aamu, yö, ilta?) piristää pienen pojan vilpitön riemu, kun hän saa irrotettua yhden jonotuskaistoja merkkaavista kuminauhoista. 

8.     Kärsin niskatyynykateudesta. Katselen kaihoisasti pehmeän näköisiä, ergonomisia niskatyynyjä, jotka keikkuvat huolettomasti ihmisten käsimatkatavaroiden päällä. Oma puhallettava halpistyynyni pysyy surullisena myttynä reppuni pohjalla koko lentomatkan ajan.

9.     Pitkien matkojen leffavalikoimaan on huolellisesti valikoitu elokuvia, joita voi kuvata sanoilla ”ok” ja ”kyllähän tuon nyt katsoi”. Koskaan en muista lennolla nähneeni elokuvaa, joka olisi säväyttänyt. Ehkä tarkoituksena on suojella matkustajia liian rajuilta tunnevaihteluilta.

10.     Välilaskulla kannattaa rynnätä siihen ensimmäiseen vessaan, jonka näet koneesta tullessasi. Et tiedä, milloin seuraava mahdollisuus koittaa jos mietit, että kyllähän niitä vessoja on joka nurkalla. Kaikella rakkaudella vaan Manchesterin kentälle 10 minuutin välein kulkevine lentokenttäbusseineen. Eli carpe diem. 

11. Taivas pilvien yllä pääsee aina yllättämään kauneudellaan. Ja pääsee näkemään, että kyllä siellä Suomen yllä roikkuvien räntäpilvienkin yläpuolella on sinistä taivasta.

 

 

12. Parasta unilääkettä on kuunnella leffaa ja nukahtaa näyttelijöiden puheensorinaan. Tällä kertaa tempun teki Steve Jobs –elokuva.

13. Silti lentokoneen penkit on suunniteltu henkilöille, jotka osaavat nukkua selkä kyttyrässä, niska kyyryssä ja kuola poskella. 

 

Muistossani lentomatka Helsinki-Manchester-Hong Kong-Ho Chi Minh City.

 

Pages