Kuolemanpelolla hallittu kansa

Kuulin jossain haastattelussa (en enää muista missä) kuinka jollekin vanhemmalle herrasmiehelle oli soitettu ja tarjottu mahdollisuutta koronarokotteen ottamiseen. Tämä oli kysynyt että miksi hän ottaisi sen. Vastaus oli että koska se saattaisi pidentää hänen elinikäänsä. Tämä oli nauranut ja vastannut ettei halua pidentää elinikäänsä.

Tuolla herralla taitaa olla kuoleman kanssa samanlainen henkilökohtainen sopimus kuin minullakin. Tässä se tulee: sinä päivänä kun kuolema päättää minut täältä ottaa, se tekee sen, enkä voi sitä mitenkään paeta. Sopimukseen kuuluu että se voi tehdä sen ihan milloin tahansa, ihan miten tahansa.

Voihan olla että lopulta kaikilla on sama sopimus, mutta useimmat eivät taida ymmärtää sitä vaan kuvittelevat että kuolemaa voi paeta. Ei voi. Lopulta luonto ja kuolema voittavat kaikki ihmisten ”kisat”* ja haaveet sairauden ja kuoleman hävittämisestä maan päältä jäävät vain haaveeksi. En toki kiellä etteikö sairauksia olisi saatu vähennettyä paljonkin – satun vain olemaan sitä mieltä että aina on ollut kulkutautiviruksia ja aina tulee olemaan. Tämän asian hyväksyminen ilmeisesti tekee minusta ”kulkutautimyönteisen”. No, tämä on tätä aikaa…

Kun totean että kuolemaa ei voi paeta, niin eikö terveillä elämäntavoilla ja muuten terveyttään vaalimalla kuitenkin voi pidentää elinikäänsä? Ehkä voi, tai ainakin voi tehdä elinajastaan paremman. Terveessä ja hyväkuntoisessa kropassa eläminen on kivempaa kuin sairaassa ja huonokuntoisessa. Silti kuolema lopulta jonain päivänä pakottaa kohtaamaan itsensä. Tuon edellisen lauseen voi lukea kahdella tavalla: kuolema pakottaa kohtaamaan kuoleman, ja kuolema pakottaa ihmisen kohtaamaan itsensä. Jos tekee tarpeeksi intensiivisiä itsensä ja varjojensa kohtaamisharjoituksia jo ennen kuolemaa, kuolemanpelko jonkin verran hälvenee.

Korona-aikana kuolemanpelkoon vajonneet paheksuvat niitä jotka eivät ole niin tehneet. Sellaisten totuuksien sanominen kuin että on normaalia että vanhuksia aina jonkin verran kuolee, on kuulemma pöyristyttävää. Eihän kukaan saisi kuolla.

Kuolemanpelko ei ole hyve, saati kansalaisvelvollisuus. Ei se ole edes edellytys vastuullisuudelle, toisin kuin on nyt yritetty opettaa.

 

*viittaus Jari Sarasvuon twiittaukseen jossa tämä uhosi että ”tiede voittaa koronakisan” ja toivotti ”onnea matkaan” piikistäkieltäytyjille – ei sentään Joe Bidenin tyyliin toivottanut sairauden ja kuoleman täyteistä uuttavuotta, vaan tyytyi vihjailuun.

puheenaiheet ajattelin-tanaan syvallista
Kommentit (0)