Onko niin että mikään määrä työntekoa ei koskaan voi riittää?

Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa erästä asiaa. Nimittäin sitä että miten on mahdollista että ihmiset eivät koskaan tee riittävän paljon töitä? Sillä niinhän se aina vaikuttaa olevan. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen jatkuu sama jatina siitä kuinka työttömyysastetta pitäisi saada alas ja työuria pidentää molemmista päistä ja vielä sieltä välistäkin. On kiinnostavaa nähdä että jos nyt kävisi kuten eräät ennustelevat ja suuri AI vaikka kolmin- tai nelinkertaistaisi työttömyysasteen niin aikovatkohan jatkaa samaa jatinaa vielä senkin jälkeen? Luultavasti aikovat.

Samaan aikaan on pysyvä työttömien reservi ja jatkuvassa kasvussa oleva ”bullshit jobs -ilmiö” eli ihmisten tekemät työt käyvät sisällöltään yhä typerämmiksi. Joillekin kuulemma maksetaan meemikuvien tekemisestä. (Enkä nyt sano etteikö viihteellä ja kaikenlaisilla sirkushuveillakin olisi oma paikkansa – on toki.) Siinä vapaudessa josta nuo ”bullshit jobsit” versovat on tietysti hyvänä puolena se että kun ihmiset saavat vapautta ja aikaa luovaan itseilmaisuun, syntyy myös kaikenlaisia hyödyllisiä ja tietoisuuttamme kehittäviä hengen hedelmiä ja näin kulttuuri kehittyy. Samalla kuitenkin lisääntyy myös sellaisten järkevien töiden määrä jotka jäävät tekemättä koska niistä ei pystytä maksamaan järkevää korvausta. Jopa ruuan tuottaminen alkaa vähitellen olla tuossa sarjassa: työt joita ei kannata tehdä. Oletan että järkevien kannattamattomien töiden saaminen aidosti kannattaviksi (ei vain tuetusti kannattaviksi kuten maatalous nyt yrittää olla) edellyttäisi sellaisten muutosten tekemistä joita nykysysteemissä ei voida tehdä.

Mitä tulee siihen että koskaan ei tehdä riittävästi töitä, olen alkanut epäillä että asia liittyy jotenkin talousjärjestelmän toimintalogiikkaan. Kaikki rahahan syntyy velan kautta. Tuo rahan nyhjäiseminen niinsanotusti tyhjästä on mahdollistanut nopean talouskasvun jonka hedelmissä on niin makeita kuin kitkeriäkin sellaisia. Yksi kitkerä hedelmä on velkaantumiskierre joka pitää meidät ikuisessa niukkuudessa. Rahaa ei koskaan voi olla riittävästi koska velkaa on aina, korkojen takia kai enemmän kuin kierrossa olevaa rahaa. Näinollen ihmiset juoksevat oravanpyörässä (tai niitä juoksutetaan siinä) loputtomiin tavoitellen jotain sellaista mitä ei koskaan voida tavoittaa. Siis yksilö voi toki päästä veloistaan ja saada taloutensa plussan puolelle mutta koko tämä globalisoitunut järjestelmä on loputtomissa velkakierteissä.

Tullaan siihen että ne jotka ovat omaksuneet tämän idean että jokaisen velvollisuus on tehdä mahdollisimman paljon työtä, ovat kaiketi sokeita tuolle asialle. Ehkä he tietävät asian mutta eivät kuitenkaan kunnolla ymmärrä sitä. Ehkä heitä vaivaa paradigmasokeus jonka takia ei pysty irrottamaan mieltään tuosta ja kuvittelemaan jotain muuta uutta tai ehkä he itse kuuluvat sen verran voittajiin että tämä systeemi palvelee heitä. Joka tapauksessa he ovat nielaisseet ja pitelevät sisällään jotain minkä itse olen traumoistani johtuvan pahoinvointini takia joutunut ikäänkuin oksentamaan ulos itsestäni.

Pitääkö nyt väärinkäsitysten välttämiseksi todeta etten ole sitä mieltä että ihmisten pitäisi jäädä kotiin makaamaan. (Jos niin haluaa tehdä niin niinkin voi ihan rauhassa tehdä ja kannattaa ottaa siitä sitten kaikki ilo irti, kunnes jossain vaiheessa luultavasti alkaa taas inspiroida tehdä jotain.) Kuten olen todennut, jotta tarpeelliset hommat täällä toimii joidenkin on niitä hoidettava. Ja yksilön kannalta on tietysti vain hyvä jos löytää jonkin itselleen mielekkään työn jossa elantonsa hankkia.

Mutta kuinka kauan meidän pitää jatkaa tätä leikkiä ja teeskentelyä? Teeskennellä että työtä pitäisi aina tehdä enemmän kuin sitä oikeastaan on tehtävänäkään tai voidaan kestävästi luoda. Tässä on nyt vähän tällainen keisarilla ei ole vaatteita -tilanne meneillään. Erehdyin miettimään tässä vielä sitäkin tosiasiaa että raha on periaatteessa vain numeroita näyttöpäätteillä. Minulla alkaa olla vaikeuksia ottaa tätä touhua ollenkaan vakavasti. Teeskentele että tämä on tärkeää, niin muutkin tekevät.

Epäilen että tämä suuri ”rahantekokoneistomme” on täysin kyltymätön ja että sille on ihan se ja sama kuinka paljon ihmiset tekevät työtä ja tuottavat, se haluaa aina enemmän. Mutta ei se mitään, ohjataan ihmiset syyttämään siitä pelin häviäjiä eli työttömiä, ehkä ne näin eivät huomaa keisarin olevan alasti. Vieläkin mietin aina talousjärjestelmän toimintaperiaatteita valottavia esityksiä katsoessani että voiko nämä asiat tosiaan olla näin, voiko tämä oikeasti olla näin älytöntä?

tyo-ja-raha ajattelin-tanaan
Kommentit (0)