loma on ohi ja huomenna koittaa elämä. nyt minä istun sohvalla ja olen lamaantunt.

hyvästi mad men maratonit. tervetuloa tuntisuunnitelmat ja väsyneet raajat.

oikeasti olen pienesti iloinen,että saan taas tehdä töitä ja tuntea olevani hyödyllinen yhteiskunnalle. mutta voi, miten haikeata on erota sohvasta ja suklaasta. 

miksi olen valinnut olemisen muodon,joka edellyttää luovuutta. olisi ihana mennä huomenna töihin jonnekkin, jossa joku kertoisi, että:” tee näin ja noin ja sitten voit lähteä kotiin ja ei ,sinun ei tarvitse viedä töitä kotiin, nauti illasta, tee vaikka joku hyvä pihvi,nuku hyvin ja ilman murhetta,että sinulta odotettaisiin huomenna mitään sen ihmeempää, voit vaikka olla huonolla tuulella, jos siltä tuntuu.