Teiniäiti

Mitä teiniäitinä oleminen on? Mitä se tarkottaa ja miltä se näyttää ulospäin? Teiniäitiys on pohjimmiltaan ihan samanlaista kuin kaikki muutkin: lapsen rakastamista ja hoivaamista parhaan kyvyn mukaan. Teiniäitiys on rankkaa mutta parasta, ihaninta ja palkitsevinta mitä voi olla. Ihan niin kuin kaikki muutkin äitiydet. 

 
Jo mun raskauden aikana huomasin moneen otteeseen ihmisten suhtautumisen nuoriin ’teiniäiteihin’. Mulla se näkyy varmasti vielä vahvemmin, koska mun aasialaisen taustan takia näytän nuoremmalta mitä oikeasti oon. Monet ihmiset tuijottaa ja kuiskailee seläntakana. Sitäkin on tullu vastaan, että joku puhuu ihan normaaliin ääneen musta ilkeitä juttuja, vaan koska olettaa etten osaa suomea. Mun mielestä se on iha älyttömän törkeetä ja kapeakatseista. Tottakai sitä aina yrittää olla välittämättä sellaisista ihmisistä, mutta kyllä se satuttaa, mutta sitäkin enemmän ihmetyttää. Musta se on ihan järkyttävää, että nykymaailmassa ihmisten käsitys nuorista äideistä on niin huono, että sitä pitää kauhistella missään muualla kuin omassa päässä. 
 
Maailma on muuttunu niin paljon ja nykypäivänä ulkona näkee kaikenlaisia ihmisiä: tummaihoisia, gootteja, julkisesti homoseksuaaleja, cosplayn harrastajia yms. Sata vuotta sitten näitä ei oltais hyväksytty, mutta nykyään ihmiset on julkisesti just sellaisia kuin ovat ja musta se on tosi kunnioitettavaa. Jos ihmiset sopeutuu näin moneen muuhun asiaan, miksi nuoret äidit on sitten muka niin eri asia?
 
Mä ymmärrän täysin mistä se skeptisyys tulee, mutta sitä mä en ymmärrä ollenkaan, miksi pitää yleistää. Jos esimerkiksi keskustelupalstoilla puhutaan siitä, miten ’teiniäitien’ lapsia otetaan huostaan tai kuinka huonosti lapsi on kasvatettu vaan, koska vanhemmat on nuoria, ei se tarkota että jokaiselle nuorelle äidille käy niin. Teiniäitiydessä on paljon asioita, mitkä vois mennä pieleen, mutta teiniäitiydessä on myös monia asioita jotka, voi mennä paremmin kuin vanhemmilla äideillä. 
 
¨Vanhemmilla äideillä on paljon enemmän kokemusta elämästä ja ne tuntee itsensä paremmin kuin nuoret äidit. Vanhemmilla äideillä on kyky ajatella monelta eri kannalta ja ne osaa tehdä parhaimmat valinnat ja päätökset lapsen parhaaksi. Ne osaa asettaa lapsen etusijalle. Vanhemmat äidit on kypsempiä ja niillä on parempi tilannetaju ja käytöstavat on kohdillaan. Lapsen kasvatus on myös hyvin hanskassa, kun vanhemmilla äideillä on ollut aikaa lukea kirjoja vanhemmuudesta ja kasvatuksesta ja ne on seurannut vierestä tuttavien vanhemmuutta. Vanhemmilla äideillä on myös parempi elämäntilanne ja ne on täysin valmiita vauvan saamiseen, koska ne on opiskellut, käynyt töissä ja hankkinut kodin, jotta voisivat tajota lapselle parhaan mahdollisen elämän, eikä mitään puuttuis.¨  
 
Nää on tosi tärkeitä ja merkittäviä seikkoja, mutta miksei nuorella äidillä vois olla samoja piirteitä? Miksi nuori äiti ei vois olla ihan yhtä hyvä äiti ja tarjota lapselleen ihan yhtä paljon asioita? Ei välttämättä samoja asioita, mutta yhtä arvokkaita ja sellasia mitä lapsi tarvii ja osaa arvostaa myöhemmin. 
 
Totuushan on se, että kaikki jotka saa ensimmäisen lapsensa, on samalla viivalla iästä riippumatta. Kokemus ei merkitse, koska se on loppujen lopuks ihan erilaista, kun kyseessä on oma lapsi. Se rakkaus ja vastuu muuttaa aika paljon. Sellanen, joka ei oo ikinä nähnytkään vauvaa, voi oppia nopeasti samat asia kuin sellanen jolla on kokemusta muiden lapsista. 
 
Suurin huoli on varmasti se vastuu. Miten nuori äiti voi olla valmis niin isoon vastuuseen ja vaikka siltä tuntuiskin, tajuaako sen vastuun määrää oikeesti. Ei tajua. Eihän sitä voi tajuta, kun ei oo kokenut sitä aikaisemmin. Se, että vastuu yllättää, ei kuitenkaan oo este hyvälle vanhemmuudelle. Siihen mukaudutaan ja kasvetaan. Itse olin niin varma, että tiedän mitä se on ja oon ihan valmis siihen, mutta sen todellisen vastuun tajus vasta, kun sairaalasta oli kotiuduttu. Siinä en ollut väärässä, että olin täysin valmis äitiyteen, koska sopeutuminen vastuuseen tuli automaattisesti. Vaikeutta lisäsi hieman se, ettei puolisolla tapahtunu sopeutuminen yhtä helposti. Siitä huolimatta oon älyttömän ilonen siitä, että olin niin onnekas etten ollut yksin. 
 
Tässä tullaan siihen, että monille nuorille äideille vaikeutta lapsen kasvatuksessa lisää se, että ne on yksin. Nuorten äitien keskuudessa on harvinaista se, että mies jäisi kasvattamaan lasta yhdessä ja olis itse valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä ja kasvamaan niin lyhyessä ajassa ja vielä ilman biologian apua (äideillä se sentään auttaa vähän). Jos vauva on tullu ehkäisyn puutteesta, eikä vanhemmilla oo ollut kykyä ottaa vastuuta siitä, on varmasti vaikeaa ottaa vastuuta sen seurauksista. Onneksi näin ei aina ole.
 
Kukaan tuskin on koskaan täysin valmis lapsen tuloon. Se ei kuitenkaan haittaa, koska lapsi kasvattaa ihan älyttömästi, sikiöstä aikuiseks asti. Itse huomasin sen, kuinka paljon raskaus ja synnytys kasvatti vanhemmuuteen. Koko ajan varmuutta tuli lisää ja aloin oottaa vauvan saapumista koko ajan enemmän ja enemmän. Raskaus kasvatti myös miestäkin. Kun oltiin niin tiiviisti yhessä, asuttiin saman katon alla ja suurimman osan raskaudesta molemmat oli vapaalla, se näky miehessäkin melkein pakolla. Vauvan liikkeiden ja mun mahan kasvun myötä mieskin oli valmiimpi vauvan tuloon ja kasvo itsekin paljon lyhyessä ajassa. Siitä olin ja oon vieläkin positiivisesti yllättyny ja ylpeä. 
 
Kaikkihan lähtee kasvatuksesta. Siitä miten sut itses on kasvatettu. Jokaisella on erilaiset kokemukset ja erilainen kasvatus. Jo sillä tavoin jokainen on eri viivalla. Kokemukset kasvattaa ja opettaa ja sitä kautta oppii tuntemaan itteensä. Ihan hyvin nuori aikuinen on voinut oppia tuntemaan ittensä omien kokemustensa kautta paremmin, kuin joku joka on eläny pidempään. Koskaan ei myöskään voi tietää mitä toinen on kokenut. Se ei näy ulos päin. Ikä ei määritä myöskään sitä, kuinka järkevä on: millä tapaa ajattelee ja pohtii asioita. Kuinka paljon on oppinu ja ymmärtäny itsestään. Kuinka paljon omat lapsuudenkokemukset on vaikuttanu omaan itteensä, arkeen, ihmissuhteisiin ja vanhemmuuteen ja sitä kautta, kuinka valmis on vanhemmuuteen ja miten kasvattaa oman lapsensa. 
 
Teiniäitiydessä on niitä puoliakin mitkä antaa nuorille äideille mahdollisuuteen olla jopa parempi äiti, kuin jotkut vanhemmat äidit. Nuori äiti jaksaa, ja jos ei käy töissä tai opiskele, on enemmän aikaa olla lapsen kanssa. Ei oo samanlaista pakkoa palata vanhempainloman jälkeen töihin tai tarvitse stressata siitä. Nuorempana ei ole vielä samalla tavalla sitoutunut siihen työhön. Valitettavan usein vanhemmilla vanhemmilla käy niin, että ollaa paljon töissä ja tuodaan töitä kotiin, eikä olla läsnä. Näinkään ei tietenkään ole jokaisella vanhemmalla äidillä, mutta monissa perheissä on. Nuoruudessa on myös se hyvä puoli, että ikä ei tuu vastaan, jos haluaakin lapsia vasta vuosia opiskelun ja töissäkäymisen jälkeen. 
 
Some on vaikuttanu ihmisten näkemyksiin paljon. Britti- ja amerikkalaissarjoissa kuvataan sitä, kun teiniäidit joutuu käymään kahdessa eri työssä, että saisi vuokran maksettua ja ruokaa pöytään. Heti raskausuutisen kerrottua, vanhemmat on heittäneet pois kotoa ja äiti joutuu turvautumaan huonoihin vaihtoehtoihin, että voisi tarjota lapselleen mitä lapsi tarvitsee. Suomessa pärjää onneks hyvin, koska on paljon erilaisia ratkaisuja samanlaisessa tilanteessa esimerkiksi ensikoti. Suomessa asuessa on myös muita tosi hyviä asioita esimerkiksi terveydenhuolto, neuvola ja sosiaalityöntekijät, jotka voi auttaa. Suomessa ollaan myös järkevämpiä, koska opetus on laajempaa ja siks eimerkiksi seksuaaliterveys on parempaa. Some vaikuttaa myös siten huonosti, että tietoon tulee vaan ne huonot jutut. Kukaan ei kirjoita keskustelupalstoille tai lehteen hyvistä kasvatuskokemuksistaan, pelkästään niistä huonoimmista. 
 
Teiniäitiys on raskasta ja vaatii paljon järjestelyitä, järkeä päähän ja sinnikkyyttä, mutta loppujen lopuks jokainen tekee omat ratkasunsa ja kantaa vastuun niistä. Jos toiset paheksuu vääristä tai olemattomista syistä, ei siitä kannata välittää, koska tiedät itse miten asiat on. Tiedät itse millanen äiti oot lapsellesi ja kuinka paljon häntä rakastat ja hoivaat ja kuinka paljon teet sen eteen, että lapsellasi oli kaikki hyvin. Se on loppupeleissä kuitenkin aina jokaisen oma asia, mihin arvoon laittaa muiden sanomiset tai tekemiset. 
 
 
 

perhe lapset vanhemmuus
Kommentit (1)
  1. Teiniäiti | Elokuvat Tampere
    25.3.2020, 14:53

    […] Teiniäiti – Teiniäiti | Lily – Teiniäiti. 1 Mitä teiniäitinä oleminen on? Mitä se tarkottaa ja miltä se näyttää ulospäin? Teiniäitiys on pohjimmiltaan ihan samanlaista kuin kaikki muutkin: lapsen rakastamista ja hoivaamista parhaan kyvyn mukaan. Teiniäitiys on rankkaa mutta parasta, ihaninta ja palkitsevinta mitä voi olla. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *