Ajankäytön ABC: kartoita aikasyöppösi

Onko ruutujen äärellä lisäkseni muita, jotka usein havahtuvat siihen, että aikaa valuu hukkaan kaikenlaiseen turhaan? Huomaatko usein ajattelevasi ”jos vain minulla olisi enemmän aikaa, niin tekisin tuota” tai ”en voi tehdä x asiaa, koska minulla ei ole siihen aikaa”. Jätätkö tarpeellisia asioita tekemättä aikaa säästääksesi ja sitten käytätkin säästämäsi ajan esim. televisioon tai someen? Monesti olen havainnut itsessäni sekä muiden ihmisten kanssa keskustellessani tämänkaltaisten ajatusten takana olevia piiloväittämiä, jotka usein kuulostavat siltä, kuin emme itse hallitsisi omaa ajankäyttöämme. Että aikaa on pakko käyttää kaikenlaiseen epämieluisaan ja asia on vain niin, emmekä mahda sille mitään.

Todellisuudessa sinä itse päätät, mihin aikasi käytät. Ei kukaan muu. Jos sinulla menee aikaa työmatkaan tunti per suunta, arvaas mitä: olet itse hakenut sitä työtä tai muuttanut sen matkan päähän työpaikaltasi. Eli se on ollut oma valintasi. (Okei, myönnän, että monenlaisia poikkeuksia on kaikkiin tilanteisiin ja tämä teksti on nyt täynnä karkeaa yleistystä!) Jos sinua ärsyttää se, miten paljon aikaa sinulla menee pihan hoitamiseen – sori vaan, olet itse vastuussa valitsemastasi kodista. Jos sinua harmittaa darrapäivinä makaamiseen tuhlatut tunnit, voit vain miettiä kuka sitä ilolientä on edellisenä iltana kaatanut kurkkuusi. Oliko se toverisi Pirkko? Tuskin. Jos selaat päämäärättömästi Instagramia, Tiktokia, Facebookia ja Youtubea tunnin välein 10 minuutin ajan tai pelaat joka päivä pari tuntia videopelejä ja väität silti, ettei sinulla ole aikaa liikkua/lukea kirjoja/käydä ulkoilemassa/mitälie hyödyllisempää haluaisitkaan tehdä, niin huijaat itseäsi pahemman kerran.

Jokaisella meistä on vuorokaudessa 24 tuntia käytettävissä ja kun siitä vähentää unen, hereilläoloaikaa on jäljellä noin 16 tuntia. Se, miten käytät nuo tunnit, riippuu vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi. Päätin seurata omaa ajankäyttöäni viikon ajan ja kirjoittaa havaintojeni perusteella tapoja kartoittaa aikasyöpöt. Jokaisella meistä ne eroavat toisistaan, koska jokaisella on erilaiset arvostukset elämässä. Toinen kokee somessa käytetyn ajan aivan tuhlatuksi, kun taas toiselle se voi olla elinkeino.

Kun aikasyöpöt ovat selvillä, lähden omassa arjessani etsimään erilaisia keinoja, joilla ajankäytön saa kohdennettua niihin oikeasti tärkeisiin asioihin, jotka myös vaikuttavat oman arjen sujuvuuteen ja elämänlaatuun.Jos et vielä oikein tiedä, mitä haluat tehdä elämässäsi (sekin on muuten aivan fine) ja ymmärrät, että siksi sluibailet tunnista, päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen tehden kaikenlaisia turhaksi määrittelemiäsi asioita, niin aloita vaikka kysymällä itseltäsi nämä viisi kysymystä.

Aikasyöppöjen kartoitus

Seuraa ajankäyttöäsi 7 päivän ajan kirjaten tekemisesi ylös. Muistivihkoon tai puhelimen noteseihin voi hyvin kirjoittaa päivän kulkua vaikka muutaman tunnin välein. Tuloksena saat tietoa mustaa valkoisella siitä, mihin käytät aikaasi. Haaste ajankäytön kirjaamisessa oli tosin itselläni se, että se pääsi helposti unohtumaan päivän mittaan. Varsinkin jos muistin kirjata koko päivän tekemiset ylös vasta illalla, en enää muistanutkaan kaikkia pieniä hetkiä, jotka saattoivat vierähtää juuri niissä vähemmän tärkeissä puuhissa, joita halusin kartoittaa. Ehkäpä muistutuksella parin tunnin välein tämäkin olisi sujunut paremmin!

Hyödynnä älylaitteiden antama informaatio. Nykypäivän puhelimissa ja tableteissa on varmaan kaikissa merkistä riippumatta automaattisesti asennettu ohjelma, joka mittaa puhelimen käyttöä. Minulla on käytössä iPhone, jossa tällainen ohjelma tunnetaan nimellä Screen Time. Se näyttää viimeisen viikon ajalta tietoja, joita ovat käyttöajan lisäksi se, mitä appeja on käyttänyt ja miten ajankäyttö jakaantuu niiden välillä. Se myös ryhmittelee appeja käyttötarkoitusten mukaan ja kertoo montako kertaa avaat puhelimen päivässä. Jos omistat useamman laitteen, niin muista tarkistaa ajankäyttö niistä kaikista.

Kun jäät rysän päältä kiinni, kirjaa se ylös. Yksi keino saada tietoa siitä, miten monta kertaa päivässä ajautuu aikasyöppöjen vietäväksi, on yksinkertaisesti vain kirjata se jollain tavalla ylös. Aina kun huomaat roikkuvasi somessa tai selaavasi iltapäiväuutisia, kirjaa ylös kellonaika jolloin tämä tapahtui tai vielä yksinkertaisemmin vedä vaikka viiva paperille tukkimiehen kirjanpidon tyylisesti. Näin et saa selville kuluttamaasi aikaa, mutta jo ymmärrys siitä miten useasti sitä ajautuu vääriin uomiin, saattaa todella herättää sinut.

Mitä sain selville kartoituksesta?

Puhelimen screen timea tutkimalla opin, että seuraamani viikon aikana käytin puhelinta keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia päivässä. Viikossa kännykkää käyttäessä kului aikaa 19 tuntia. Tästä ajasta Social networking (mm. some-kanavat ja viestiappit) veivät huomattavan osan ja Productivity (johon kuuluu sähköposti, nettipankki, notes, google drive, kalenteri jne.) tuli ajankäytössä kakkosena. Avasin puhelimen näytön noin 86 kertaa päivässä. Tuon viikon aikana selailin pelkästään Instagramia noin 50 minuuttia päivässä. WhatsAppiin upposi myös melkoinen määrä aikaa: 2,5 tuntia viikossa. Käytin runsaasti aikaa myös puhelimen selaimessa: yhteensä yli 4 tuntia/viikko,josta suurin osa kului etsien tietoa (yli 2 h/viikko) tai lukien uutisia (45 min/viikko).

Olin järkyttynyt puhelimeni suoltamista lukemista. Varmasti tämä poikkeusaika vaikuttaa osaltaan puhelimen aktiivisempaan käyttöön, mutta tiedän että olen melkoinen puhelin-junkie ihan tavallisessakin arjessa. Konkreettiset luvut onnistuivat silti yllättämään minut odotuksistani huolimatta. Tein viikon tutkimuksen silloin, kun olin vielä töissä ja kannattaakin ajoittaa tämä mahdollisimman tavanomaiseen viikkoon. Tämä korona-aika ei siis välttämättä ole paras mahdollinen aika tehdä tätä kartoitusta, vaikka yleensä olenkin sitä mieltä, että nyt on aina paras hetki aloittaa, sen sijaan että lykkäisi hamaan tulevaisuuteen.

Minä luokittelen pahimmiksi aikasyöpöiksi omalla kohdallani sosiaalisen median eli Instagramin, Facebookin, Twitterin ja Linkedinin. Myös WhatsAppin käyttöni on mielestäni liiallista: olisi todella tärkeää välillä olla myös ilman tuntikausia jatkuvia tekstarikeskusteluja, joiden vuoksi koko ajan pitää olla alert ja tavoitettavissa. Näihin edellämainittuihin ohjelmiin minulla meni yhteensä viikossa aikaa 9 tuntia 45 minuuttia. Eli toisin sanoen yhden työpäivän verran ja vielä ylikin. Alkaa kuulostaa hieman hataralta omat selitykset siitä, että minulla ei ole aikaa vaikka lukemiseen…

Television katselun määrä on myös ollut minulla lievässä nosteessa korona-aikaan. Siitä ei nyt ole saatavilla yhtä tarkkaa dataa, mutta raaka arvioni on, että katson ohjelmia suoratoistopalveluista 9-15 tuntia viikossa tällä hetkellä. Päivittäin ohjelmia tulee katsottua arviolta 1 h  – 3 h ajan,viikonloppuna yleensä enemmän kuin arkisin. Tavallisena arkena television katselu on minulla mielestäni kohtuullista. Varsinkin viikonloppuisin on tavallisesti kaikenlaista puuhaa ja menoja, eikä siten television äärellä tule vietettyä kovin paljoa aikaa.

Someen käytetty aika + televisioon käytetty aika tekee minulla siis näiden arvioiden mukaan yhteensä noin 19-25 tuntia viikossa eli kaiken kaikkiaan 2,7 – 3,5 tuntia päivässä. Se on paljon se! Vaikka käytetty aika toki sujahtaa pienissä määrissä useisiin väleihin, on sen määrä yhteensä mielestäni liian suuri. Näin sen huomaa käytännössä, että sillä mitä teet vähän kerrallaan, onkin yhtäkkiä aika iso vaikutus elämässäsi.

Kokeilin toisina päivinä myös kirjata ylös kellonajan aina kun otin puhelimen käteen ilman hyödyllistä syytä. Parhaimmillaan tartuin puhelimeen 4-6 kertaa tunnissa vain katsoakseni Instagramia tai uutisia tai jotain muuta itselleni turhaksi määrittelemää asiaa. Mietinkin, että onko puhelin monilla ratkaisu ns. mikrotauon tarpeeseen? Nykyisin puhutaan siitä, että esimerkiksi työpäivän aikana olisi hyvä pitää mikrotaukoja, jolloin aivot saisivat hetken palautumiselle. Minuutinkin mikrotauko auttaa keskittymään paremmin käsillä olevaan tehtävään ja niiden avulla jaksaa työpäivän jälkeenkin keskittyä mukavaan puuhasteluun, sen sijaan että olisi työpäivän aikana antanut kaikkensa intensiivisellä työskentelyllä ja päivän päätteeksi lösähtää sohvalle. Mikrotauko voi olla vain ikkunasta ulos katsomista, hetken kävely huoneesta toiseen tai lyhyt mindfulness-harjoitus. Ihan mutu-tuntumalla sanoisin, että kännykän plärääminen ei aja samaa asiaa. Tauollahan haetaan sitä, että katkaiset informaatiotulvan, annat aivojen levätä ja keskityt hetkeksi et-mihinkään. Kännykkää tuijottaessa lopputulos on yleensä päinvastainen: katsot videoita, viestejä ja kuvia ja saat siis lisää informaatiota ja ärsykkeitä aivoille.

Kartoituksen lopputulos: haluan viilata ajankäyttöäni.

Tavoitteeni aikasyöppöjen vähentämiseen:

– Somekanaviin (WhatsApp mukaan lukien) käytettyä aikaa haluan vähentää viikkotasolla 9 h 45 minuutista noin kuuteen tuntiin viikossa, eli n. 1 h 20 minuutista n. 50 minuuttiin päivässä.

– Välttää Whatsappin jatkuvaa käyttöä pitkin päivää. Jos haluan oikeasti jutustella, voin soittaa. Jos teen jotain asiaa ja samalla tekstailen (eli käytännössä tekemäni asia kärsii ja myös tekstailu on ihan vasenkätistä kun en keskity kumpaakaan kunnolla), voin kysyä, sopiiko että palaan asiaan tämän tekeillä olevan asian jälkeen. Tai vaan tehdä niin kysymättäkin. Minun ei tarvitse vastata kaikkiin viesteihin 30 sekunnissa. En odota sitä muiltakaan.

– Vähentää Instagramiin (eli suurimpaan yksittäiseen aikasyöppööni) käytettyä aikaa päivittäisestä keskimääräisestä 50 minuutista noin 30 minuuttiin.

– Asentaa jonkinlaisia toimivia raameja omaan puhelimen käyttöön.

Televisioon käytettyä aikaa en suunnittele nyt lomautuksen aikaan vähentäväni, mutta pyrin katsomaan hieman isomman osan ajasta sellaisia ohjelmia, joista voisi vaikka oppia jotain.

Näillä tavoitteilla lähdetään eteenpäin. Palaan myöhemmin keinoihin, joilla aikasyöppöjä voi lähteä vähentämään ja miten löytää itselle merkittäviä ajankäytön kohteita, jos se tuntuu ongelmalliselta. Uskon, että tämä kartoitusvaihe on äärimmäisen tärkeä ensimmäinen askel ja avaa silmäsi ajankäyttösi suhteen. Seuraavaksi tärkeä asia on ymmärtää ja selvittää, mistä arvostamistasi asioista tämä aikasyöppöjen varastama aika on todella pois. Mikä elämässäsi kärsii ajan tuhlauksesta?

Ps. En väitä, että kaikilla ihmisillä on ajankäytön ongelmia. En myöskään usko, että kukaan voi olla siinä sataprosenttinen täydellinen hyödyntäen jokaisen minuutin tehokkaasti ja järkevään tekemiseen, ihmisiä kun tässä kuitenkin ollaan. Mutta, yksi elämän kaameista totuuksista nyt vain sattuu olemaan se, että aika ei anna armoa. Ihmisen käytettävissä oleva aika on rajallista. Se kuluu ja kulkee eteenpäin, vaikka tekisit mitä.

Usein näkee klikkiotsikoita siitä, miten kuolinpedillään ihmiset katuvat vain niitä asioita, joita he eivät tehneet. Ehkä he eivät tehneet toivomiaan asioita, koska he tuhlasivat elämässään aikaa omiin aikasyöppöihinsä…? Niin tai näin, minusta on erityisen tärkeää aika ajoin pohtia kriittisesti omaa ajankäyttöä ja miten se palvelee sinun elämälle asettamiasi tavoitteita ja unelmia. Nykyään meille tuputetaan mitä ihmeellisempiä aikasyöppöjä kaikista eri ilmansuunnista. On elämänlaadunkin kannalta olennaista tunnistaa ne ydinasiat, joihin juuri SINÄ haluat käyttää aikaasi.

Ihanaa pääsiäisen aikaa jokaikiselle <3 Muistakaa, että myös lepääminen on tärkeä ajankäytön kohde.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *