EVS-haastattelu ja miksi se jäi kummittelemaan

Tickle Your Fancy

 

Viikon puhutuimpia asioita: EVS-haastattelu ja Sara Siepin vastine Veitolalle.

Emme välttyneet siltä Lapin luonnossakaan. Päinvastoin, provodsoiduttiin keskellä metsää jo ennen haastattelun katsomista. Tilitettiin siitä miten epäreilua onkaan uhriuttaa yhtä somehenkilöä, joka on muutenkin joutunut kestämään kuraa jo heti julkisuuteen astumisestaan asti.

Jos aidosti haluttiin puhua somepersoonien vaikutuksesta massoihin, miksi vieraana on itse somepersoona eikä esimerkiksi aiheeseen perehtynyt tutkija. Olisi huomattavasti kiinnostavampaa tarkastella asiaa ulkopuolelta ja saada aiheeseen jonkunlainen yhteenveto, ei pelkkää syyttämistä.

Sitten katsoimme jakson. Kyllä, haastattelu perustui epäreiluun asetelmaan ja ikävien ennakkoluulojen vahvistamiseen, mutta Veitolalla oli myös pointti. Se vaan esitettiin huonossa asetelmassa ja provosoivasti, kuten tässä ohjelmassa yleensä tapana on. 

Se pysäytti minut miettimään.

Mitä itse vastaisin kaimani tilanteessa? Menen paniikkiin pelkästä ajatuksesta, että joutuisin istumaan Maria Veitolan vastapäätä ja perustelemaan merkkilaukkuhankintani tai sen miksi uusin Instagram-kuvani liittyy skumppabrunssiin eikä koulukiusaamisen tuomitsemiseen.

Onko minun työni merkityksellistä missään mittakaavassa? Minähän olen aivan nolla esimerkiksi lääkärin, opettajan tai vaikkapa sosiaalityöntekijän rinnalla. 

 

 

Jos joku puolituttu kysyy minulta työstäni, heittäydyn helposti vaatimattomaksi. Vahvistan ennakkoluuloja, jotka pienen pieneen alaamme liittyy. Ja uskon, että tässä itse asiassa onkin se koko ongelman ydin.

Se mitä oikeasti pitäisi tehdä on suoristaa ryhti, nielaista epävarmuus ja kertoa totuus.

Mietitäänpä asiaa ulkopuolelta. Mitä bloggaajat/vloggaajat/somepersoonat ovat saaneet bisnesmielessä aikaan?

Olemme luoneet alan täysin tyhjästä. Työllistämme itse itsemme, ja osa meistä on vieläpä pystynyt palkkaamaan omaan yritykseensä lisää työntekijöitä. Olemme saaneet isoja, kansainvälisiä brändejä luottoasiakkaiksemme ja onnistuneet suuntaamaan mainostajien markkinointibudjeteista isojakin lohkareita omiin pieniin yrityksiimme. Meihin ja meidän tekemiseemme luotetaan. Se on aika pirun hienoa se. 

Kirjoitin joskus aikoinaan ylös brändejä joiden kanssa haluaisin tehdä pitkäjänteisesti töitä. Uskoin jo silloin, että omalla aktiivisuudella, itsensä kehittämisellä ja suunsa avaamisella voisin onnistua herättämään kiinnostavien brändien huomion ja mahdollisesti tekemään heidän kanssaan vielä joku päivä töitä.

Kaikki brändit olivat sellaisia, joiden kasvutarinat olivat huimia. Arvostin heidän tekemistään ja katsoin heitä ylöspäin.

Listalla luki mm. Lumene, Finnair, Aussie, Zalando ja Daniel Wellington. Jälkeenpäin listalle on vielä löytänyt tiensä Peak Performance ja Segafredo.

Tällä hetkellä työskentelen kaikkien näiden yritysten kanssa, suurimman osan kanssa vielä hyvinkin tiiviisti. Sen lisäksi, että olen julkaissut sisältömarkkinointikampanjoita omissa kanavissani, ovat kaikki tilanneet minulta myös valokuvia omiin some-kanaviinsa, lehtimainoksiin, nettisivuille, display-mainontaan ja peräti ulkomainontaan. Pikkuruisesta yristyksestäni on tullut pieni mainostoimisto. Teen pr:ää, teen somesuunnittelua, järjestän tapahtumia, huolehdin asiakkaiden some-tileistä, teen puhumiskeikkoja, valokuvaan ja tuotan mainoskampanjoita.

Ja sitten kun minulta kysytään työstäni, en jostain syystä jaksa alkaa selostamaan vaan vastaan yleensä "no mä valokuvaan ja sitte kirjotan sellasta blogia". Virhe.

 

 

Olen edelleen sitä mieltä, että jokainen julkaisee somessa juuri sellaisia kuvia kuin haluaa. Mutta välillä on hyvä pysähtyä miettimään millaista sisältöä oikesti haluaa jakaa. Julkaiseeko esimerkiksi tiettyjä kuvia vaan koska muutkin?

Tämän ajatuksen pystyy hyvin peilaamaan esimerkiksi mielipiteisiin tai vaikkapa pukeutumiseen. Pidätkö aidosti niistä vaatteista, joihin pukeudut? Oletko samaa mieltä vaan koska kaikki muutkin?

Minä pysähdyin alkuvuodesta. Tajusin ajautuneeni valokuvieni osalta karuselliin haluamattani, vähän puoli vahingossa. Toimin kuten muutkin, en kuten aidosti itse halusin. En miettinyt mitä itse oikeasti halusin tehdä, toimin ulkopuolelta tulevien paineiden mukaan.

En oikein tunnistanut itseäni enää somepersoonastani ja halusin muuttua.

 

 

Alussa puhumani paniikki, joka kuvitteellisesta Maria Veitolan haastattelemaksi joutumisesta syntyy, johtuu puhtaasti siitä, että omatuntoni kolkuttaa. Samoin ne ennakkoluulot. Ja ehkä myös livelähetyksestä selviäminen...

Voisin olla yhteiskunnallisesti aktiivisempi. Voisin tehdä triplasti kovemmin töitä ottaakseni kantaa ja saadakseni minulle merkityksellisiä yhteiskunnallisia asioita kuuluviin. 

En ole mestarikirjoittaja. Kantaaottavat mielipidekirjoitukset eivät synny minulta sormia napsauttamalla, ne vaativat sopivan moodin ja tarpeeksi aikaa. Lisäksi pitää olla valmis ottamaan vastaan syyttelyä ja herjausta. Sitä tulee takuuvarmasti, ja se on sääli.

Mutta tässä kaikessa voi kehittyä. Jopa siinä herjauksen suodattamisessa.

 

 

Sitä helposti unohtaa oman asemansa vaikuttajana (käytän sanaa, vaikka se melko vihattu onkin). On huomattavasti helpompaa uppoutua omaan työhönsä. Tehdä niitä niin ajallisesti, kuin rahallisestikin kannattavia tuttuja juttuja, ja sivuuttaa työn mukana tuleva vastuu. Mutta mielestäni se ei ole ihan reilua sekään.

Olen sitä mieltä, että jokainen meistä somepersoonista pystyy tekemään jotain paremman maailman eteen. Julmetun paljon on jo tehtykin, ja tehdään ihan koko ajan, mutta paukkuja on vielä käyttämättä paljon. Se ei ole välttämättä helppoa ja voi viedä paljonkin aikaa, mutta se takuulla palkitsee.

Mutta jos joku on varmaa niin se, että hyvää harvoin tapahtuu syyttämällä ja solvaamalla. Pysyviä muutoksia tapahtuu kannustavalla maaperällä ja innostavassa ilmapiirissä. 

Meillä kaikilla on mahdollisuus miettiä minkälaisen mallin annamme nuoremmille ja millaisia arvoja haluamme haalia. Toimitaan niiden mukaan, joohan? :)

 

 

xx Sara

Kommentit

Mineak. (Ei varmistettu)

Moikka Sara,

Hyvin kirjoitettu postaus! Sen enempää Veitolan & Siepin tapaukseen ottamatta kantaa olen myös itse paljon viime aikoina pohtinut erilaisten vaikutusasemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia luoda parempaa yhteiskuntaa ja kestävämpää maailmaa. Tällaiset ajatukset nousivat mieleen mm. Cheekin haastattelussa puhuessa vain musiikista, ja mietin mikä valtava hukattu mahdollisuus, miten paljon esimerkiksi Cheek olisi voinut tärkeiden asioiden puolesta puhujana vaikuttaa suomalaiseen nuorisoon.

Tämän lisäksi olen pohtinut paljon sinua - seuraan aktiivisesti kolmea blogia ja Tickle Your Fancy -blogissa on vuosien varrella viehättänyt sun ihanan aito ja avoin persoona, kivat urheilupostaukset ja hauska tyyli. Viime aikoina olet myös alkanut ottaa enemmän kantaa ajankohtaisiin asioihin esim. kasvisruoasta ja lentopäästöistä puhuessasi, pointsit siitä! Olen kuitenkin myös pohtinut paljon rooliasi vaikuttajana tehdessäsi yhteistyötä esimerkiksi Zalandon kaltaisten firmojen kanssa, ja miettinyt oletko ajatellut ottaa kantaa vaateteollisuuden ongelmiin tai kestämättömyyteen ylipäänsä? Esimerkiksi tämän (https://yle.fi/uutiset/3-10309581) uutisen lukeminen avaa ongelmia hyvin.

Ymmärrän toki vaikean roolisi vaateteollisuuden brändien yhteistyökumppanina, eivätkä asiat ole mustavalkoisia. Yhteistyökumppanina kuitenkin myös suoraan lisäät trafiikkia esimerkiksi kyseisillä verkkosivuilla, kasvattaen vaateteollisuuden kulutusta ja lukijoiden kestämättömiä kulutustapoja? Oletko miettinyt omaa rooliasi vaikuttajana tässä kontekstissa?

All in all, tykkään sun blogista & susta todella paljon, enkä halua syyllistää sua, vaan lähinnä kuulla sun ajatuksia. Vaateteollisuuden kestämättömyys ja huonolaatuisten halpavaatteiden kulutuskulttuuri, mihin itsekin vielä jokunen aika sitten syyllistyin on viime aikoina paljon mietityttänyt, ja ollaan siitä kavereiden kanssa keskusteltu useaan otteeseen. Täten olisikin kiva kuulla myös sun ajatuksia asiaan liittyen :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos kommentista ja ajastasi. Tosi hyviä pointteja, jotka pistivät miettimään itseänikin.

Olen tosiaan tämän vuoden aikana laittanut elämässäni aika monia juttuja uusiksi aina kierrätyksestä matkustamiseen ja kulutustottumuksiin. Vähentänyt työmatkalentämistä yli puolella ja pistänyt yhteistyökumpaneita uusiksi. Se ei aina ole ollut helppoa pienyrittäjän silmistä katsottuna.

Luin ylen jutun ja se kyllä pysäytti, big time. Hanna kirjoitti siitä hyvän postauksen, löytyy täältä: https://www.idealista.fi/strictly-style/2018/08/kun-ostat-uutta-muista-tama/

Myös ostokäyttäytymisessäni on tapahtunut muutos. Olen alkanut tarkastelemaan materiaaleja ja pyrkinyt valitsemaan kestävämpiä tuotteita. Nämä samat teemat näkyvät Zalando-yhteistyössänikin. Pyrinkin nostamaan esiin myös kestävän kehityksen vaatteita. Mutta vielä on tehtävää tämän saralla, sen myönnän ehdottomasti.

Välillä tuntuu hurjalta olla asemassani suurennuslasin alla, jossa joka ikinen valintani on tapetilla ja siitä vaaditaan perustelua. Se mitä kaipaisin ekologisuuskeskusteluun on kannustava ilmapiiri. Pienetkin muutokset ovat kotiinpäin, ja tuntuu hyvältä kun niitä huomataan (kuten sä kommentissasi meikäläisen vuoden aikana tehdyt muutokset!). Se kannustaa jatkamaan ja tavoittelemaan suurempia säästöjä :)

Tiedän itseni, jos muutan kulutuksessani kaiken päälaelleen, päätökset tuskin tulevat pysymään kovin pitkään. Jo pelkästään tämän vuoden muutoksien osalta on välillä tehnyt tiukkaa. Mutta suunta on ylöspäin :)

Ihanaa sunnuntai-iltaa! Ja kiitos vielä kun otit kantaa!

Psst. meidän ensi viikolla kesätauolta palaavan podin pääteemana on syksyllä ekologisuus. Kiinnostavia haasteita tulossa, joista on tulossa juttuja blogiinkin! Stay tuned :)

Jonnz (Ei varmistettu)

Jostain syystä sinulle ei pysty kommentoimaan! :( Sanoo aina vaan error

saratickle
Tickle Your Fancy

Mitä ihmettä! Kummallista? Oliko sulla varmistuskoodi ja nimimerkki kunnossa? 

Pistän tästä vietsiä eteenpäin!

johannes kostaja (Ei varmistettu)

Todella hyvä kirjoitus ihan naulan kantaan! Totta joka sana!

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos <3

henriiikka
VEKURI

Heippa!

Ei kuulosta mun mielestä ihan pieneltä muutokselta vähentää lentämistä puolella ja laittaa uusiksi muitakin kulutustottumuksia sun ammatissa vuoden aikana. Ihan mahtavaa!! Lukijoilta tällaiset voi jäädä huomaamatta ihan siitä syystä, että et postaa ”Tästä matkasta kieltäydyin”. En oikein tiedä, millä tavalla niitä tekemättä jättämisiä voisi edes tuoda luontevasti esille. Moni kuitenkin potee maailmantuskaa eikä aina jaksa uskoa asioiden muuttumiseen tai tuntee välillä et on ainoa, joka yrittää. Just silloin olis tärkeetä nähdä, että kyllä muutkin (puhumattakaan jostain influensseristä) tsemppaa ja siitä sais uskoa siihen et niillä omillakin teoilla on merkitystä.

saratickle
Tickle Your Fancy

Jättimäinen kiitos Henriikka <3 hyviä pointteja. Omilla teoilla on todellakin merkitystä.

camilla123 (Ei varmistettu) https://ehbblogi.blogspot.com/

"Pysyviä muutoksia tapahtuu kannustavalla maaperällä ja innostavassa ilmapiirissä." AMEN!
Tosi hyvää tekstiä. Et ehkä sitä itse näe, mutta olethan sä kuvaamisen lisäksi tosi lahjakas kirjoittamaankin. :)

saratickle
Tickle Your Fancy

vau, kiitos <3 Vitsi tulee hyvä mieli kun lukee näitä teidän kommentteja!

NiiinaS (Ei varmistettu)

Hyvin kirjoitettu! En sen kummemmin ota kantaa nyt mihinkään, mutta haluun vaan sanoa, että mun mielestä bloggaajat tekee uskomattoman tärkeetä työtä. Itellä jäis seuraamatta heti blogia, jossa jatkuvasti postaukset liittyis siihen, miten maailmasta saadaan parempi paikka. Tottakai tärkeitä juttuja, mutta ei se maailma muutu syyttelemällä. Oon ite sellasella sairaalan osastolla, jossa monen monta kertaa oon jutellu potilaiden kanssa somesta ja kuinka tärkeetä niille on, että saa ns kevyttä luettavaa ja kuinka paljon blogit motivoi jaksamaan sairautta, kun joku bloggaaja on kirjottanut jostain harrastuksesta tai paikasta. Ja sitten kun paranee, niin sitten sinne pääsee itekin. Toivottavasti tästä nyt sai jotain tolkkua, ei oo vahvin ala tää ajatusten esille tuominen.. :D Mutta hienoa, kun otat kantaa tärkeisiin juttuihin, mun mielestä ainakin ihan sopivasti.

VV (Ei varmistettu)

Eihän jatkuvat postaukset "paremmasta maailmasta" oo välttämättä syyttelyä, vaan tosiasioiden huomioimista ja tiedostamista :) Oon samaa mieltä ettei kaikkien tarvitse ryhtyä ilmastobloggaajiksi, mutta jos näitä tärkeitä asioita onnistuu läpileikkaavasti tuomaan eri teemoihin mukaan niin sitä kautta voi varmasti luoda kestävämpää ja aidompaa kuvaa välittävästä ja tiedostavasta vaikuttajasta ("kaukomatkan sijaan valitsin Lappi-loman, ja se oli yhtä rentouttavaa", "tätä paitaa olen käyttänyt jo 5 vuotta ja edelleen rakastan sitä", "hyviä kasvisruokareseptejä", "luonnonkosmetiikan 5 suosikkia" tms). Mun mielestä tämä suunta Saralla onkin tullut selvästi kuluneen vuoden aikana voimakkaammin esiin ja se nimenomaan kannustaa muitakin. Ketään ei todellakaan pitäisi syyttää yhdestä väärästä hankinnasta tai lentomatkasta, sillä kaikkihan me täällä virheitä teemme ja yritämme kehittyä. Sen inhimillisyyden tiedostaminen myös itsessä on helpottavaa, vaikka usein tuntuukin että maailma palaa ja aivot sulaa kaiken tän tyhmyyden keskellä... :D

saratickle
Tickle Your Fancy

VV - just näin! Jättimäinen kiitos tästä, allekirjoitan joka sanan! <3

saratickle
Tickle Your Fancy

NiinaS, ymmärrän tosi hyvin sun pointin. Just eräs politiikassa vaikuttava tuttavani muistutti, että politiikka on politiikkaa ja blogit ovat blogeja. Tällä hän tarkoitti, että ns tavallisia blogeja (=kevyttä luettavaa) tarvitaan myös. Ne on alunperinkin tarkoitettu vapaa-ajan viettoon ja inspiroimiseen.

Vahvuus onkin siinä, että silloin tällöin asemaansa voi käyttää itselleen tärkeiden yhteiskunnallisten haasteiden parantamiseen, mutta mikäli jokainen postaus olisi sitä, ei blogi vältämättä menestyisi samalla tavalla. 

Laura HHH (Ei varmistettu)

Mahtava kirjoitus Sara! Aivan huikea. Pelkäsin, että mitähän täältä nyt tulee, kun "sinäkin" otat kantaa EVS-haastatteluun, mutta olitkin oivaltanut ottaa kantaa kehittävästä, asiaa eteenpäin vievästä näkökulmasta. Näytät itsestäsi suurta kypsyyttä ja taitoa pohtia asioita eri näkökulmista ️

saratickle
Tickle Your Fancy

Vau mitä sanoja, iso iso kiitos <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Pidän itsekin blogia, mutten silti erityisemmin arvosta bloggaamista ammattina. Sivutulona varmasti ok, mutta en pelkkää blogia pyörittävää vertaisi ikinä lääkäriin.

saratickle
Tickle Your Fancy

Eikä varmaan kannatakaan verrata! Meillä on täysin erilaiset tehtävät tässä maailmassa. Mutta yhteistä on se, että molemmat, sekä lääkärit että bloggaajat voivat tehdä halutessaan hyvää. 

LottaO (Ei varmistettu)

Tavallaan todella outo ja loukkaavakin kommentti.
Lähtökohtaisesti mielestäni mitään ammattia ei pitäisi lähteä vertailemaan keskenään, sillä ihan varmasti löytyy aina joku jonka työ on ”merkityksellisempää” tai ”arvokkaampaa” yhteiskunnan näkökulmasta. Henkilökohtaisesti ainakin arvostan kun ihmiset tekevät juuri sitä työtä, joka heidät onnelliseksi tekee. Kaikista meistä ei ole lääkäreiksi. Kaikki jotka eivät ole lääkäreitä eivät automaattisesti tee epäarvostettua työtä.
Itse teen työtä sairaanhoitajana vaativalla osastolla, jossa hoidetaan vaikeasti sairaita potilaita ja voin kertoa työn olevan henkisesti ja fyysisesti ajoittain erittäin raskasta. En silti lähde arvostelemaan esimerkiksi bloggaajan tai somevaikuttajan työtä ja sen tärkeyttä omani rinnalla.

Lopuksi kiitos Sara ihanasta, inspiroivasta ja ajatuksia herättävästä blogista, joka toimii minulla mielettömää energiaa tuovana paikkana raskaan työpäivän jälkeen! &lt;3

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos kommentistasi Lotta, ihana kuulla että oot tota mieltä <3

Teet upeeta työtä, ole ylpeä itsestäsi!

Ihanaa viikon jatkoa ja kiitos vielä ajastasi <3

Vierailija (Ei varmistettu)

"Jos aidosti haluttiin puhua somepersoonien vaikutuksesta massoihin [...]"

Täh? Veitolahan oli kiinnostunut Siepin näkökulmasta omaan toimintaansa. Musta on surkuhupaisaa, ettei Siepillä ollut fiksua vastattavaa oikein mihinkään. Veitola pistää haastateltavansa aina koville, miksi Siepin olisi pitänyt päästä helpolla? Surullista selittelyn makua tuo Siepin "vastine". En ymmärrä, miten asiasta on noussut näin kova haloo.

Kiva kuitenkin, että itse olet kiinnittänyt omaan somepersoonaasi huomiota ja alkanut pohtia omia tapojasi vaikuttaa.

Femaleversion
Female Version

Mäkin mietin asiaa ensin vähän noin, että miksi Veitolan olisi kuulunut joustaa tutusta haastattelutyylistään, mutta sitten asiaa muiden kanssa pyöriteltyäni aloin ajatella, että tässä oli haastateltavana mimmi, jota jo valmiiksi dissattiin asiasta ja pidettiin jotenkin "huonompana" naisena kun esim Veitolaa, koska käsilaukut ja kaula-aukot. Tässä kohtaa feministinä tunnettu Veitola olisi voinut koittaa tasoittaa tätä eriarvoisuutta. Ja voi olla, että hän omalla tavallaan siihen pyrkikin, mutta ei ehkä täysin onnistunut, kun lopputulema oli mitä oli. 

Ja tähän tekstiin liittyen, kiitos oli mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa!:) Itse kirjotan harvoin ja yleensä enemmän "kantaaottavampia" kirjoituksia, tai tuttavallisemmin feminismimouhotusta :D ja arvostan paljon teitä, jotka osaatte kirjoittaa mielenkiintoisesti ja viihdyttävästi omasta elämästä!

Näitä samoja asioita olen itsekin hiljattain miettinyt siitä miksi kukin tekee mitä tekee blogeissa tai ylipäätään somessa, niin oli kiva lukea jonkun muunkin pohdintoja :) 

saratickle
Tickle Your Fancy

Mä kelasin ihan saman läpi. Olen tottunut näkemään Veitolalta tässä ohjelmassa suoria haastatteluja, oletin näkeväni nytkin. Mutta tällä kertaa asetelma oli jotenkin erityisen epäreilu ja ennakkoluuloja vahvistava. Yleensä henkilöiden takaa halutaan kaivaa jotain syvällistä ja uutta, nyt näköjään haluttiin vaan vahvistaa stereotypistä kiiltokuvamaailmaa.

Kiitos sanoistasi, mahtava saada tällaista palautetta :)

Tasaraita

Minä taas en näkisi asiaa ihan noinkaan. Mielestäni kysymykset olivat tärkeitä, kuten nuorille esimerkkinä oleminen jne. Sieppi olisi voinut itse avata ajatuksiaan enemmän, ehkä tämä totaalinen jäätyminen ja hymyileminen vaivaantuneesti vahvisti sitä stereotypiaa, ei itse kysymykset.

Kirjoitit aiemmassa kommentissa, että tilanne oli epätasa-arvoinen ja Sieppiä pidettiin jo valmiiksi ns. huonompana naisena. Kuka piti? En minä ainakaan. Siksi minä en nähnyt asetelmassa mitään erikoista. Tiukka ja suorapuheinen haastattelija ja haastateltava, joka on ehkä persoonaltaan "pehmpeämpi" tai ainakin julkisuuskuvaltaan kuin Veitola. Mutta ei kai sen pidä antaa vaikuttaa kysyttyihin kysymyksiin?

Femaleversion
Female Version

Tarkoitin, että ns "suuri yleisö" piti Saraa valmiiksi huonompana naisena. Tuskin Veitola tai kukaan muukaan osallinen. Kysymyksissä ei ollut vikaa, ne olivat ehdottoman hyviä ja tärkeitä ja ne olisi hyvä kysyä kaikilta some-ammattilaisilta, se on totta. Mutta haastattelutyyli ei välttämättä sopinut kyseiseen tilanteeseen, koska se niin monen silmään (varsinkin niiden jotka eivät Veitolan tyyliä tunne) korosti naisten "eriarvoisuutta". Tämä kun tuskin oli haastattelun tarkoitus, sen olisi voinut tyylillisesti toteuttaa niin, ettei tällaista vaikutelmaa olisi syntynyt ja yleisö olisi saanut haastattelusta irti sen mitä sillä haluttiin tuoda esiin. 

Journalismin tarkoitus on kuitenkin saada ihmisistä irti asioita katsojia varten ja oli tarkoitus mikä tahansa, niin tässä Veitola epäonnistui. 

Femaleversion
Female Version

Tarkoitin, että ns "suuri yleisö" piti Saraa valmiiksi huonompana naisena. Tuskin Veitola tai kukaan muukaan osallinen. Kysymyksissä ei ollut vikaa, ne olivat ehdottoman hyviä ja tärkeitä ja ne olisi hyvä kysyä kaikilta some-ammattilaisilta, se on totta. Mutta haastattelutyyli ei välttämättä sopinut kyseiseen tilanteeseen, koska se niin monen silmään (varsinkin niiden jotka eivät Veitolan tyyliä tunne) korosti naisten "eriarvoisuutta". Tämä kun tuskin oli haastattelun tarkoitus, sen olisi voinut tyylillisesti toteuttaa niin, ettei tällaista vaikutelmaa olisi syntynyt ja yleisö olisi saanut haastattelusta irti sen mitä sillä haluttiin tuoda esiin. 

Journalismin tarkoitus on kuitenkin saada ihmisistä irti asioita katsojia varten ja oli tarkoitus mikä tahansa, niin tässä Veitola epäonnistui. 

Eveliina | Korkkarit rinkassa (Ei varmistettu) https://www.eveliinatyllinen.fi

Huhu! :) En ole tainnut ennen tulla edes kommentoimaan blogiisi, vaikka olenkin ollut jo vuosia aktiviinen lukija. Minun on aivan pakko kehua, kuinka rohkeasti uskallat ottaa kantaa myös hieman haastavampiinkin keskustelunaiheisiin, kuten esimerkiksi tämä tai lentopäästöt. Se vaatii rohkeutta. Tuon haastattelun punainen lanka siitä, miten somen kautta voi vaikuttaa yleisöön, jäi valitettavan taka-alalle. Olen kanssasi aivan samaa mieltä.

Usein ajatellaan, että sometyötä voi tehdä kuka vain ja uskotaan siihen vaikuttajien hehkeän helppoon elämään ja glamouriin, millaisen kuvan somesta saa. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen - vaikka itsekin kirjoittelen matkablogia vain harrastuksena yrittäjyyden ohella, olen älyttömän yllättynyt kuinka paljon aikaa sen (ja muun somen) ylläpitäminen ylipäätään vie. Matkustelen kuukausittain työni puolesta Euroopassa, ja monet ehkä luulevat sen olevan super siistiä, kun jokaisessa instakuvassa ollaan eri maassa. Todellisuudessa minulla en ehkä yksi ilta töiden jälkeen aikaa kierrellä kaupungilla. Se on kaukana tsillistä lomasta. En kuitenkaan ole sitä puolta työmatkailusta tuonut juuri esille.

Monelle tuntuu edelleen olevan valitettavan haastavaa ymmärtää, että se mitä julkaistaan somessa, ei välttämättä kerro murto-osaakaan ihmisen elämästä, persoonasta, osaamisesta jne, oli kyseessä sitten vaikuttaja tai tavallinen perus Matti. Olisin odottanut itsekin Maria Veitolalta hieman kypsempää lähestymistapaa.

Anyways, keep on going Sara(t)! :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Hei mahtavaa kun tulit kommentoimaan! Arvostan todella, tiedän ettei kommentoiminen todellakaan oo mikään itsestään selvä juttu :)

Ensinnäkin kiitos rohkasevista sanoistasi. Toiseksi, tiedän mistä puhut. Instagram oli alkuun paikka, johon laitetaan kuvia omasta arjesta, ja tämä leimaa palvelua edelleen. Työkseen Instagramia päivittävän tili ei missään nimessä ole suora peilaus arkipäivään. Harvan tavallisen käyttäjänkään.

Sain joskus kommentin, missä minua syytettiin "elämäni lavastamisesta ja naamioimisesta seesteiseksi ja täydelliseksi". Instagram ei missään nimessä ole peilaus elämästäni tai leikkaus arjestani. Instagramia voi pidemminkin miettiä portfoliona, tai tauluseinänä.  Jaan sinne minua puhuttelevia, itse ottamiani tai minusta otettuja valokuvia erilaisista teemoista, joista pidän. Kuvat ovat lähestulkoon kaikki ainakin jollain tavalla lavastettuja. Instagram-tilini ei missään nimessä ole tiivistelmä elämästäni, oikea elämä tapahtuu pikemminkin sen ulkopuolella.

 

 

emmpppuu (Ei varmistettu)

Mä taas en nähnyt haastattelussa sitä mistä netissä on puhuttu. Luin ensin kommentit ja jutut ja katsoin haastattelun sitten. Minusta Sara oli todella hermostunut ja jännittynyt lavalle tullessaan, tunnistin nimittäin samoja asioita joita itse teen jännittyneenä, esim. Saran keskustelun avaus heti lavalle noustessa. Minusta Maria kysyi hyvin sen, mitä moni pohtii ja koska Sara oli niin hermostuneen oloinen Maria ”tykitti” kysymyksiä jotta saatiin juttu luistamaan, ja kokeili tunnustellen monenlaisia kysymyksiä ja asetteluja jotta saisi Sarasta vastauksia. Ja minusta Maria hyvin toi esiin sen, että hän arvostaa Saraa ja sitä mitä hän tekee. Selkeästi Saralle itselle epämukavista asioista puhuminen oli vaikeaa (velat, ilkeät kommentit). En tiedä millaisia kysymyksiä hän odotti tulevan kun oli niin jännittynyt. En tiedä itse yhtään mitä Sara tekee työkseen tai millaisia mahdollisia yhteistyökumppaneita hänellä on, ja sen vähän mitä olen hänen ig-tiliään kurkkinut tuntuu sisältö koostuvan paljon selfieistä/omakuvista. Itse kuluttajana en pysty siis näillä vilkaisuillani sanomaan mitä hän niillä mainostaa. Tämä nyt aavistuksen ohi sinun tekstistä mutta piti purkaa vähän ajatuksia haha! :D Mutta minusta sinä teet vaikuttajana paljon (lentämisen vähentäminen, kasvisruokailuun ja liikuntaan kannustaminen, itsensä kehittäminen) ja avaat todella paljon omaa työtäsi tänne jolloin mekin pysymme kärryillä että sun työ on paljon muutakin kuin mitä me näemme! Älä siis vähättele ikinä itseäsi ja omaa työtäsi! Ja musta on ihanaa että some vaikuttajat ottaa kantaa siihen esim että kannattaako someen laittaa naku-kuvia yms jotta saa seuraajia, koska teistä me ihmiset (niin nuoret kuin vanhat) otetaan mallia. Pysy rohkeana jatkossakin ja äänesi kuulua!!️

saratickle
Tickle Your Fancy

Tiedän mistä puhut. Kun katsoin haastattelua huusin samalla kotisohvalta että "kysy siltä, että etkö Maria itse omista yhtäkään merkkivaatetta, tai ole käynyt skumppabrunssilta, kysy!!!" ja "älä jaksa kyllä sä Maria visuaalisena ihmisenä aivan täysin hyvin tiedät miten otetaan otollinen tai kaunis kuva, se ei vaan sovi brändiisi tai Instagramiisi!"

Pientä näpäytystä takaisin olisi siis tarvittu.

Kiitos emppu kauniista sanoistasi, nämä lämmittävät <3 

Ihanaa uutta viikkoa!

Lispe (Ei varmistettu)

Vitsi miten hieno teksti ja vitsi miten hienoja kommentteja ihmiset. Mahtavaa!!!

saratickle
Tickle Your Fancy

Jättimäinen kiitos! Ja miten fiiliksissä mä oon täällä näistä tähän postaukseen tulleista kommenteista. Ihan mieletöntä <3

DoomedtOMarketing (Ei varmistettu)

"Pikkuruisesta yristyksestäni on tullut pieni mainostoimisto."

Siinähän se on kiteytettynä yhteen lauseeseen. Mikä lienee alkanut puhtaasta harrastuksesta ja hauskanpidosta ja uuden kommunikointimuodon kokeilusta (ehkä mukana on pinnan alaisia muitakin motiiveja kuten esiintymishalu jne, mutta ei nyt niistä sen enempää) on muuttunut ammatiksi joka naamioidaan (enemmän ja usein vähemmän onnistuneesti) harrastukseksi ja hauskapidoksi. "Hei me sometellaan! Voittekste ostaa tämmöisen vyön/koltun/lenkkarit/espresson/matkan/artesaanikaljan?"

Kun mennään mukaan markkinoimaan ihan mitä tahansa (usein "ekologiset" vaihtoehdot ovat kaikkien falskeimpia), mukaan tulee se ekologisuuden ongelma. Matka = hiili pöllyää, rätti Zalandosta = kolme rättiä menee jätepuristimeen, Kuppi Segafredoa = jano olisi lähtenyt kraanavedelläkin. No joo

Mietitäämpä, p.o. mietitäänpä (enkö ole tästä jo maininnut ennenkin?)

saratickle
Tickle Your Fancy

DOM, sulla on hyvä pointti! 

ps. aika paljon sulkeita.

marilinn (Ei varmistettu)

Huippu teksti! Sun blogi on kehittyny huimasti viime aikoina, keep it going girl!

Ps. Ilkeät kommentit vois olla tosielämäs sitä että sun pyörän satula pöllitään. Ei mitään järkeä, mutta pöllivät että toiselle tulee paha olo.

saratickle
Tickle Your Fancy

Iso kiitos ja mainio vertaus! 

nik (Ei varmistettu)

Olen myös yhden hengen yritys markkinointialalla. Olen siis graafinen suunnittelija eli pääasiassa visualisoin asiakkaiden viestejä. Yleensä sisällöntuotannon tekee joku muu. Mietin tätä alaa pienyrittäjän näkökulmasta vähän niin, että asiakkaille sitä työtä tehdään. Jos on varaa valita omaan arvomaailmaan sopivat asiakkaat, niin mikäs siinä. Harvalla on. Itselläni asiakkaat ovat pitkälti julkisen sektorin tahoja, oppilaitoksia, yhdistyksiä, kustantamoita... Sikäli arvomaailmat eivät varsinaisesti juuri törmäile, vaikka asiakkaan sisältö usein ei minua mitenkään kosketakaan. Mutta joskus sitäkin tapahtuu, että en yhtään allekirjoita asiakkaan sanomaa. Keikan yleensä otan silti. Bloggaamisessa (ja kaikessa sen liittännäistoiminnassa, ig yms.) ero tähän on se, että minä teen työni yleensä anonyymina. Harvaan julkaisuun tulee isolla minun nimeni. Minä en myöskään myy työtäni omalla naamallani/brändilläni vaan pelkästään kätteni jäljellä. Ja tämä taas tarkoittaa sitä, että minun tekemäni työ ei yleensä hetkauta suuntaan tai toiseen ihmisten mielikuvaa minusta. Bloggari taas myy omaa brändiään asiakkaille ja toisaalta joutuu "suojelemaan" sitä, jotta se pysyy myyntikelpoisena. :D Samalla tavalla kuin huonosta yhteistyövalinnasta voi kärsiä julkisuuden henkilön oma brändi, siitä voi kärsiä myös asiakkaan brändi. Siis kärjistettynä joku futari &amp; tupakkayhtiö -yhteistyö tai VS-malli &amp; mäkkäri -yhteistyö. Kun tahot eivät mätsää, kärsivät molemmat epäuskottavuudesta.

Noh, tämä pohdinta nyt lähtee vähän joka suuntaan, mutta olkoon. Sinuna olisin armollinen itselle asiakkuuksien suhteen. Jos sulla olis päivätyö ja harrastelisit bloggausta, saattaisin olla kriittisempi. Mutta se on sinun työ. Harva ravintola käännyttää ovelta asiakkaan, jonka arvomaailmaa ei jaa. Tai harva mainostoimisto kieltäytyy asiakkuudesta, jos se ei nyt ihan suoraa sodi toimiston ajatusmaailmaa vastaan, niinku vaikka joku uusnatsijärjestö tai ihmiskauppafirma. :'D Sulla on kuitenkin minusta pääasiassa uskottavat yhteistyökuviot, ja saat useimmiten lukijan vakuuttuneeksi siitä, että olet aidosti asiakkaan kanssa samoilla linjoilla eikä ne räikeästi tappele sinun imagon kanssa. Ja toisaalta jos pystyt työlläsi tuomaan asiakkaan viestiin ja ehkä jopa toimintaan jotain positiivista muutosta (esim. zalando ja kestävä kehitys tms.) niin sehän on pelkkää plussaa. Näen työksi bloggaamisen myös vähän kyynisesti niin, että yhteistyökuvioilla yms tehdään se elanto ja muut postaukset ja some-elämä on sen oman pikkufirman markkinointia (vaikka homma olisikin alkanut aikoinaan sillä ja vaikka se olisikin mielekästä eikä vain välttämätön paha). Niillä omilla, ei-yhteistyöjutuilla rakennat omaa imagoa, jota sitten myyt asiakkaille. Se voi kuulostaa rujolta, mutta ei se sitä käytännössä välttämättä ole. Jos imago vastaa yrityksen identiteettiä, on hommat tehty oikein. Eli käytännössä omassa viestinnässäs olet oma itsesi, ja se joko riittää tai ei riitä. Se joko vastaa asiakkaan tarpeita tai ei vastaa. Ja se joko pitää lukijat mukana tai ei pidä. Kun myydään omaa brändiä, muuta ei kannata yrittää, koska se näkyy läpi. Ja sinä teet sen minusta ihan hyvin.

Periaatteessa vaikka bloggari tekisi pelkkiä asiakasyhteistöitä, olis se minusta aivan okei. Lukijoiden määrään se vois tietty vaikuttaa, mutta jos ei vaikuttais, niin miksi ei. Kuten sanoit, mainostoimisto. Sehän vain tarkottais sitä, ettei omaa markkinointia olis tarvetta tehdä. Minun pikku firmalla elättää miehen tulojen kanssa lapsiperheen ihan okei. En ole vielä 10 vuoden aikana alkanut markkinoimaan. Ehkä joskus alan, jos tavoittelen isompaa liikevaihtoa tai asiakkaat vähenee. Mutta toistaiseksi näin on ihan hyvä.

Luen sinun blogia enimmäkseen asukuvien takia. Ehkä myös treeni- ja ruokajuttujen. Yleensä silti lukaisen kaikki jutut. Maalailevat ja tuumailevammat tekstit vaikuttavat joskus vähän pinnallisen falskilta, mutta en oikeastaan epäile, että kyse olisi varsinaisesti "pohdinnan syvällisyyden feikkaamisesta", vaan ehkä juuri tuo mainitsemasi kirjoitustaito vaatisi niiltä osin vielä työstämistä. Itsen tarkkailemista teksteissä alkaa kivasti löytyä. Enemmän kuin ennen. Ehkä se on se karttuva ikä, mikä näkyy positiivisesti. ;) Ehkä se on jotain kuplasta ulos kurkkimista ja erilaisten näkökulmien tiedostamista ja vaikka pientä itseironiaa, jota pohdintoihin vielä kaipaisi. Jotain terää, hankala kuvailla. Esimerkiksi Julia Thuren ja Piia Pajunen kirjoittavat niin, että lukijana on jotenkin helppo "olla samalla tasolla". Tässä postauksessa oli minusta kuitenkin jo jotain sellaista tavoitettu. Lisäksi kuvat eivät vieneet postauksen aiheen uskottavuutta, kuten joskus käy. A grand thumb up!

Ja vielä siitä armollisuudesta: minusta somevaikuttajan ei tarvi ajatella siitä näkökulmasta, että millaista vaikutusta hän saa aikaan, JOS se ei oikeasti ole omissa intresseissä. Toki bloggari saa muuttua, muoti- tai meikkibloggari saa olla kiinnostunut kierrätyksestä jne. Mutta kaikkien yhteiskunnallisten teemojen ei tarvi olla kaikkien bloggareiden omallatunnolla. (Se on oikeastaan jopa vähän puuduttavaa, vaikka ymmärrän, että kun joku teema on pinnalla, niin sitä haluaa itsekin pohtia.) Samoin kuin laulaja-Sannin ei tarvi olla kiroilematta ja huippu-urheilijoiden ei tarvi olla kännäämättä ihan vain roolinsa takia. Tietysti, jos ne asiat alkaa kalvamaan, niin joo, voi puhua ja kirjoittaa ja toimia. Mutta mulla vähän riepoo kommentoijat, jotka ottaa nämä asiat joka paikassa esille, "ostit sitten Nestlen tuotteen", "lensit sitte lentokoneella vaikka junatkin kulkis", "ai, HM:ltä ostit" jne. Niinku somen mammayhteistöt, jos löytyy joku yksityiskohta äitiydestä, josta voi tulkuttaa, niin se tehdään. -_- Etsikööt hipimmät blogit, jos jurppii.

saratickle
Tickle Your Fancy

Nyt täytyy sanoa, että tämä kommentti lienee koko blogihistoriassani yksi parhaimmista. Jopa poikaystäväni lähetti minulle tänään viestin: "käy nyt heti lukemassa tuon "nik" nimimerkin kommentti uusimpaan postaukseesi, täyttä kultaa".

Arvostan todella paljon, että käytit aikaasi ja tulit kommentoimaan - kiitos.

Aivan mielettömän hyviä pointteja armollisuudesta ja kehittymisestä. Palaan tähän varmasti vielä monta kertaa tulevaisuudessa. Kiitos <3

nik (Ei varmistettu)

Kiitos. :) Tämä kommenttivastaus lienee koko blogikommentointihistoriassani yksi mieltä lämmittävimmistä. :D Kommenttiboksien perusteella tuo on sinussa muuten erityisen hienoa, taito kommunikoida monenlaisten lukijoiden kanssa tolleen vilpittömällä lämmöllä.

saratickle
Tickle Your Fancy

Ihana kuulla, kiitos! Voi että, ihan mahtavalta tyypiltä vaikutat! :)

Emilia M

Mun mielestä kaikkien ei tarvitse olla aktiivisia maailmanparantajia MUTTA pitää tiedostaa se, että siinä vaiheessa kun on siinä asemassa, että on ihailijoita ja seuraajia, on myös matkijoita. Ja silloin omilla teoilla on myös laajempia seurauksia, halusi tai ei.

Kuluttamiseen yllyttäminen ei aiemmin maailmassa ole ollut niin vakavaa kuin nykyisin. Nyt kun meillä on kaikki tämä tieto ilmastonmuutoksesta, pitäisi se ottaa tosissaan. 

nik (Ei varmistettu)

Eiköhän he sen tiedosta. :) Se, mitä he valitsevat asian suhteen tehdä ja missä mittakaavassa, on heidän itsensä päätettävissä. Sillä voi tietysti olla vaikutusta lukijakuntaan ja asiakkaisiin, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Senkin he varmaan tiedostavat. Hiillostaminen asialla on minusta turhaa. Eiköhän noita vaikuttajapaineita ole ihan riittämiin muutenkin. ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Toivottavasti myös oikeasti teet asian eteen jotain ja haastat vaikuttakolleegasi mukaan! Teillä on aikamoinen valta ja vaikutus, tehkää sillä jotain tärkeää kuluttamisen ja sen hehkutuksen sijaan. Jään odottamaan tekoja!

OOO (Ei varmistettu)

Ottamatta kantaa siihen oliko Veitola asiallinen vai ei, Siepillä olisi ollut tuhannen taalan paikka kertoa suurelle yleisölle mitä sometyö on. Hän ei saanut sanottua mitään järkevää. Hän tiesi tulleensa haastatteluun, jonka teema oli sometyö. Olisiko kannattanut vähän miettiä asiaa etukäteen?! Valitettavasti tuon haastattelun jälkeen suuri yleisö näkee ko. ammatin edelleen täysin turhana ja bloggaajien elämän vähän liian helppona, kuten Veitola osuvasti sanoi.

saratickle
Tickle Your Fancy

Tässä oon kanssasi ikävä kyllä samaa mieltä. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä Sieppiäkin, ei tuo helppo paikka ole missään nimessä. 

Emmyli N (Ei varmistettu)

Moikka! Kiitos tekstistä. Pohdin ko. aihetta vaikuttamisesta ja "influencer" termistä kollegani kanssa viime viikolla. Olemme sosiaalityöntekijöitä, ja työllämme tosiaan on vaikutusta mm. lasten elämiin - sijoituksesta tukihenkilöön ja harrastuksen mahdollistamiseen. Kiitos kun nostit asian esille!

Mielestäni jokaisella ihmisellä (ainakin terveillä työtätekeville) pitäisi olla yhteiskunnallinen vastuu esim lahjoituksen, hyväntekeväisyyden jne parissa, niin myös bloggaajilla. Kunhan se sopii yhteen muun työn ja arvomaailman kanssa. Bloggaajat kuitenkin vaikuttavat ihmisten maailmankatsomukseen ja nuoret ihailevat :)

Kiitos tästä syvällisestä tekstistä! :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Ihan todellakin teillä on vaikutusta! Veikkaan, että suurempi kuin osaatte aavistaakaan! :)

Ihan samoilla linjoilla kanssasi, meillä kaikilla on velvollisuus auttaa toisiamme ja pyrkiä tekemään tästä pallosta parempi paikka elää.

Kiitos lämmittävistä sanoistasi ja pohdinnasta! Ihanaa kun tulit kommentoimaan :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Turhien tavaroiden markkinointi maailmassa, josta on tulossa isoksi osaksi näiden tavaroiden vuoksi seuraaville sukupolville kestämätön paikka elää, aika lailla moraalitonta. Mutta eipä sitä tarvitse itse olla näkemässä joten mitäpä sitten :)

sossu (Ei varmistettu)

Hyvä teksti ja hyviä kommentteja. Nostan nyt esiin sivuseikan, mutta se on mulle henkilökohtaisesti merkityksellinen.

KIITOS Sara, että nostit sosiaalityön tärkeäksi yhteiskunnalliseksi tehtäväksi muiden rinnalle, vaikka nyt teitkin sen hieman itseironiseen tapaan. Meidän ala kaipaa (monien muiden naisvaltaisten alojen tavoin) positiivista julkisuutta, sillä perinteistä mediaa kiinnostavat vain skandaalit ja epäonnistumiset. Kuitenkin sosiaalityötä tehdään ympäri vuoden, tuhansien ammattilaisten voimin Suomessa.

saratickle
Tickle Your Fancy

Voi kiitos! Sosiaalityö on ihan julmetun tärkeää ja se ansaitsisi huomattavasti enemmän arvostusta. Mulla oli ilo opiskella samalla kampuksella siosionomiopiskelijoiden kanssa ja tutustua alan parissa työskenteleviin. Iso arvostus.

Pages

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.