Viikkohaaste: 6 € päiväbudjetti

Tickle Your Fancy

kasvissosekeitto raejuustolla ja korianterilla (resepti täällä)

 

Miltä näyttäisi viikko, jolloin käytössäsi olisi kokonaisuudessaan 42 euroa?

Me päätettiin haastaa kulutustapojamme ja ottaa siitä Elisan ja Mariannan kanssa selvää. 

Päiväbudjetti: 6 euroa. Siitä maksetaan ruoka, liikkuminen, harrastukset, hygieniatuotteet.... Kaikki paitsi asuminen. Sääntönä oli, ettei viikon aikana saa heittäytyä antisosiaaliseksi ja kyhjöttää vaan kotona. Pitää pysyä aktiivisena ja keksiä edullista/ilmaista tekemistä! Tärkein sääntö: älä kerro haasteesta kellekään.

Työssäkäyvänä, tiettyyn tulotasoon tottuneena, ja paljon palveluita käyttävänä tästä viikosta selviäminen ei ollut ihan itsestään selvyys. Tiesin, että joutuisin kieltäytymään kahvila- ja lounastreffeistä. Peruisin kaikki maksulliset menot, pyöräilisin kaikkialle, tinkisin ruoasta, keskittyisin sesonkikamoihin ja valmistaisin isoja satseja ruokaa (mitä harvoin teen!).

Rustailtiin fiiliksiä ja merkkailtiin ostoksia ylös päiväkirjaan viikon ajan. Päiväkirja on nähtävissä tässä postauksessa, mutta siitä mitä viikko meille opetti,  mikä oli vaikeinta, millaisiin tilanteisiin jouduttiin, mitä oivallettiin ja millaisia muutoksia meinataan ottaa arkeemme - tästä kaikesta keskustellaan podcastissamme.

Haasteviikko pidettiin tosiaan viime viikolla, ja samalla aiheella startattiin Yksillä podcastimme toinen tuotantokausi. Ekologisuus tulee olemaan yksi podin uuden tuotantokauden teemoista. Ensimmäinen 6 e päiväbudjetti -viikosta kertova jakso on nyt ulkona.  

Yksillä Instagramissa: @yksilla

 

 

HAASTEVIIKKO: 6 € PÄIVÄBUDJETTI

 

 

MA:

Täytyy myöntää, että lähtötilanne ei ole täysin tyhjä jääkaappi. Keittiön hyllyiltä löytyy banaania, avokadoa, kauramaitoa, lehtikaalia, kahvia, kaurahiutaleita, muutama pensasmustikka ja kauraleipiä. Loihdin näistä smoothien + aamiaisleivät ja poljen aamupalaveriin Lauttasaareen.

Matkalla palaverista toimistolle mietin, että olisi pitänyt valmistautua tähän jo eilen. Mitä meinaan syödä lounaaksi? 

Jossu kysyy minua lounaalle, tekisi mieli lähteä, mutta samalla tiedän että siihen uppoaisi parin päivän budjetti. Valehtelen, että olen syönyt jo.

Työhuoneella on jääkahvia, pähkinöitä ja välipalarahkoja. Syön niitä lounaaksi. 

Kotimatkalla treenien jälkeen käyn Lidlissä. Päätän tehdä jättimäisen satsin kasvissosekeittoa. Ostan raejuustoa, korianteria ja ruisleipää kyytipojaksi. Lidlin 9 palan ruikkari maksaa 98 senttiä, miten halpa! Inkivääriin ja chiliin ei ole nyt varaa. Päätän ammentaa mausteet omasta maustehyllystä. Keitto on sekä minulle, että poikaystävälle joten puolitetaan kulut. Kuitti näyttää 12,97e. 

 

TI:

Päivä alkaa aamupuurolla. Tänään pidetään Kaisan kanssa kuvauspäivä, ja kuvataan vieläpä meillä kotona, joten syödään keittoa lounaaksi. Kaisa vieläpä tuo tuliaisiksi ison kassin kuvattavia välipalarahkoja, joista saa hyvät välipalat ja iltapalat!

Joudun perumaan kasvohoitoni, minulla ei ole siihen varaa tällä viikolla.

Käyn treenien jälkeen Lidlissä hakemassa pussillisen tarjousomenia, banaania ja lisää raejuustoa. Selviän neljällä eurolla.

Piipahdan huvikseen kirjastossa selaamassa uusia lehtiä. Bongaan reseptin, jota ajattelen kokeilla ensi viikolla.

Elisa tulee iltateelle katsomaan Ensitreffit Alttarilla.

 

 

KE

Aamiaisen syön tänään aamiaistilaisuudessa pr-toimistolla: avokadoleipiä, chia-puuroa ja smoothieta. Sieltä suoraan palaveriin mainostoimistolle ja sieltä suoraan haastatteluvieraaksi yhteen videotuotantoon. Nälkä! Pääsen kotiin lounaan kimppuun vasta kahdelta. Syön ison satsin keittoa ja pari leipää. Kuudelta on tarkoitus tavata erään tuotantotiimin kanssa Tannerissa. Toivon salaa, että kaikille tarjottaisiin safkat, mutta tarkoitus ei ole kuin käydä pääpointit läpi, joten huitaistaan vaan limut mieheen.

llalla syön taas ison satsin keittoa. Alkaa jo hiljalleen tökkiä, vakka hyvää tämä onkin.

 

TO:

Keitän aamupalaksi puuroa. Valmistaudun iltapäivän mainoskuvauksiin ja syön lounasaikaan loput keiton jämät (vitsi tämä kesti kauan!) raejuustolla ja korianterilla. Lähden kotoa yhden maissa ja tiedän tulevani takaisin vasta iltamyöhään. Pakko ostaa jotain välipalaa vähintään jossain vaiheessa.

Kuvaukset järkätään Samujilla ja Minna Parikalla. Tekisi hurjasti mieli ostaa jotain, meille luvataan vieläpä alennus. Saakohan alennuksen vielä seuraavallakin viikolla?

Kuvauksien jälkeen pyörähdän pikaisesti Jennin pipomalliston lanseerauksessa Stockalla. Sieltä olisi tarkoitus jatkaa suoraan lentokentälle Match Made in Hel -tapahtumaan. Ajattelin, että otan taksin lentokentälle, kunnes tajuan, ettei minulla ole tällä viikolla varaa siihen. Hitto vie.

Junakin maksaisi 5e suuntaan, joten selvittelen josko mahtuisin ulkomaisten kutsuvieraiden kanssa yhteiskuljetukseen. Onnistuu! Hyppään kuljetukseen St George -hotellin edestä. Lentokentän jälkeen päätetään Patissen kanssa pyörähtää vielä jatkoilla Kaivohuoneella, johon on järkätty yhteiskuljetus lentokentältä. Hyökkään Kaivohuoneella sushibuffan kimppuun.

Korkkarit painavat puoli yhdeltätoista sen verran, että päätetään jakaa taksi. Whimin kautta matkalle tulee hintaa 5e per lärvi. Tässä vaiheessa olen käyttänyt viikkobudjetistani 17e.

 

 

PE:

Onnistun mokaamaan aamupuuroni, siitä tulee aivan liian suolaista. Pilkon joukkoon banaanin, ihan ok.

Käydään Elisan kanssa kuvaamassa kaksi kampanjaa, ja sen jälkeen suunnataan pr-toimistojen pressipäiville tsekkaamassa uusia mallistoja. 

Pääsen kotiin kaupan kautta neljän maissa. Paistan uunissa bataattia, kesäkurpitsaa ja ruusukaalia. Syön vihanneksia, ruisleipää ja paistettuja kikherneitä. Lähdetään Malmin lentokentälle, poikaystäväni on menossa hyppäämään laskuvarjohypyn! 

Ollaan kotona kasilta. Kamala nälkä. Jääkaapissa ei ole yhtään mitään. Päätetään tilata Woltista. Fafasin lasten mezeannos maksaa puolet vähemmän ja on ihan kivan kokoinen, se kuuluu vakkariannoksiini. Safkat toimitetaan puolessa tunnissa, napataan ne mukaan ja mennään naapuriin Elisalle katsomaan Vain Elämää. Tajutaan perillä, että tilaus on aivan väärä. Kebab-pitoja ja ranuja. Olisi nyt ollut edes kasvissafkaa niin olisi mennyt näinkin. Pyydetään oikea tilaus uudestaan. Se toimitetaan onneksi pian, ja saatiin pitää vanhat safkat. Kebabiin en suostu koskemaan, mutta naapurit tulivat niistä iloisiksi. Ja sainpahan ilmaiset ranut!

Budjettia jäljellä 16 e.

 

LA:

Herään kasilta, treenit alkaa kympiltä. Pistän kahvin tippumaan ja hyökkään lähikauppaan hakemaan aamiaiskamoja. Tuhlaan 7 euroa uunituoreeseen ruiskiekkoon, kurkkuun, voihin ja kauramaitoon.

Syödään aamiainen, jonka jälkeen lähden polkemaan salille. Salilta pikasuihkun kautta Töölöön hautajaisiin. Syödään myöhäinen lounas muistotilaisuudessa. 

Lupasin toimia valokuvaajana hautajaisissa, joten käyn kuvat läpi heti kotiin päästyäni. Saan ne valmiiksi puoli kympin maissa illalla. Päätetään kokoontua vielä meillä osan hautajaisporukan kanssa. Vieraat hakevat ruokaa matkalta. Sanon etten tarvitse mitään, voin keittää iltapalaksi vaikka puuroa, mutta poikaystäväni tarjoutuu maksamaan meidän osuuden. Liemen kesärullat maistuvat taivaalliselta.

 

bongaan kirjastosta kivan jälkkärireseptin, jonka nappaan talteen / Jonna shoppailemassa!

 

SU:

Pelattiin ja juteltiin edellisyönä kolmeen asti. Herättiin sunnuntaiaamuna puoli yhdeltätoista.

Tarkoituksena on kokoontua porukalla klo 12 nyyttäribrunssille ystäviemme luokse. Keitetään kahvia ja valmistetaan jääkaapin jämistä iso satsi smoothieta, joka pakataan mukaan. Matkalla ystäviemme luokse käydään vielä ostamassa tarpeet feta-melonisalaattiin, joka valmistetaan heidän keittiössään. Tähän uppoaa 6e per naama.

3 euroa jäljellä. 

Illalla käydään kuuntelemassa äidin ja hänen lauluyhtyeensä 40-v keikkaa Temppelinaukion kirkossa. Kotimatkalla poiketaan vielä Lidliin. Tuhlaan loput budjetista kun ostetaan ilapalaa leffailtaa varten: kreikkalaista jogurttia, croisantit, kurkkua ja tarjousjuustoa. Tähän menee tasan 3e per nenä.

 

 

Viikon tapahtumat/aktiviteetit:

3 x TFW-treenit (6 x ilmaiskokeilu, voimassa koko syksyn)

Juoksulenkki

Kotijoogaa

Teurastamon ulkoilmaleffa (ilmainen)

Leffailta ystävien luona

Nyyttäribrunssi ystävien kotona

Piipahtaminen kirjastossa

Iltateet naapurissa

Kaupoilla kiertely ja uusien syysvaatteiden ihastelu ilman rahan tuhlausta

Vanhan syksyisemmän maton vaihto olkkariin, kynttilöiden kaivaminen kaapista

Jenni Pupulandian pipomalliston lanseeraus Stockalla (kaikille vapaa pääsy)

Match Made in HEL -elokuvan ensi-ilta lentokentällä

Ilmaiskonsertti Temppelinaukion kirkossa

Helsingin kaupunginmuseo: Helsinki Clubbing -näyttely (ilmainen vapaapääsy)

 

 

xx Sara

Kommentit

Tasaraita

Hienoa, että otitte tällaisen viikkohaasteen testiin. Monille opiskelijoille ja pk-seudulla asuvilla matalapalkkaisille tuo voi olla sitä normaalia arkea.

Muistan kun itse aikoinaan parikymppisenä muutin Helsinkiin ja tein osa-aikatyötä. Täysiä tunteja ei ollut saatavilla, mutta työpaikka niin mahtava, että halusin ottaa paikan vastaan vaikka olisin tarvinnut enemmän töitä. Asuin yksin pienessä yksiössä kalliossa, ja hinnat olivat vielä maltilliset tämän päivän hintoihin nähden. Maksoin kämpästäni muistaakseni 650€/kk. Kun tähän lisättiin matkakortti, sähkölaskut, kotivakuutus, muut vakuutukset, puhelinlasku, koiran ruuat, muistan että ruokaan ja muihin menoihin jäi käytettäväksi 200€/kk. Paljoa ei tarvinnut vaatteita shoppailla ja jos joskus shoppailikin, niin ruuasta piti tinkiä.

Onnistuitte elämään tuolla viikkobudjetilla just ja just, mutta huomasit varmaan, että vielä tiukempaa olisi tehnyt, jos näitä viikon aikana olleita ilmaisia ruokatarjoiluja ei olisi ollut. :)

Vaikea haaste olisi varmasti itsellenikin tuollainen toteuttaa, etenkin kun perheellisenä kyse on muidenkin kuin minun ruokailuista. Täytyy silti ehkä jotain vastaavaa testata joku viikko.  :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos paljon palautteesta! :) Oli kyllä mielenkiintoinen viikko ja muistutti muakin omista opiskeluajoistani.

Muistan aikoinaan miten hurjaa oli huomata ero Lappeenrannassa opiskelun ja Helsingissä opiskelun välillä. Lappeenrannassa en muista juuri kiristelleeni liiemmin, mutta kun vuokra triplaantui Helsinkiin koulun perässä muutettuani, piti kunnolla alkaa miettimään miten arjesta selviää. Opintotuella kun ei maksettu edes kokonaista vuokraa.

Kaikkeen aina tottuu, mutta  tällänen yllättävä haasteviikko kaiken keskellä pisti kyllä miettimään omaa ostokäyttäytymistä! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Tulee vähän mieleen se Jungnerin köyhäilyviikko, kun sai ruokailtua melkein päivittäin jonkun piikkiin. Sinunkin viikossa monena päivänä pelasti ilmainen lounas, jota taas ei kaikilla oikeasti pienituloisilla ole saatavilla.
Itse olen pitkään ollut jo ihan hyvätuloinen, mutta näitä 6 euron päiviä tulee usein, kun teen ruokaa kerralla paljon ja syön töissä usein eväitä. Muu aktiviteetti on usein ilmaista tai sitten kausikortilla maksettua (joten rahaa ei tule päivittäin edes käytettyä).

annepa (Ei varmistettu)

Tällaiset "köyhäilyviikot" lähinnä naurattaa. Kokeilijalla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä se 6€/pvä oikeasti tarkoittaa. Tässä kokeilussa muiden tarjoamat lounaat ja muut ruuat olisi pitänyt laskea kulutuksiin mukaan tai sitten kieltäytyä niistä ja kustantaa itselleen lounas, jonka kulut sisältyvät siihen kuuteen euroon päivässä. Mutta eihän sellaista voi tehdä, kun ei ymmärretä mitä se 6€/pvä oikeasti tarkoittaa.

Sara, haastan sinut kokeilemaan 6€/pvä -elämää esittämälläni tavalla. Ätä ota toisten tarjoamia lounaita ja välipaloja. Maksa itse kaikki sillä kuudella eurolla päivässä.

saratickle
Tickle Your Fancy

Vedetäämpäs henkeä vähän :) Tämän viikon pointti oli avartaa ajattelutapaamme kulutuksen osalta, ja siinä onnistuttiin.

Lähtökohdat ovat meillä kaikilla omat. Mä syön ulkona lähes joka päivä, välillä kaksikin kertaa. Rahaa kuluu palveluihin, julkisiin kulkuneuvoihin, kosmetiikkaan, kahviloihin, ravintoloihin, kulttuuriin, urheiluun, harrastuksiin, elokuviin, suoratoistopalveluihin, vaatteisiin, lehtiin ja vaikka mihin. 

Tällä haasteviikolla haastettiin omia rahankäyttötapoja. Se että olen viikon aikana syönyt muutaman ilmaisen sushin, juonut limun asiakkaan piikkiin tai että minulle on tarjottu neljä kesärullaa tai että ystäväni on tuonut minulle kaksi välipalarahkaa ei merkitse vaakakupissa ihan hirveästi :)

 

saratickle
Tickle Your Fancy

Vierailija, kiitos kommentista! Ymmärrän pointtisi. Media-alalle kuten monelle muullekin alalle on tyypillistä lounastapaamiset, tai tilaisuudet, joissa tarjotaan purtavaa. En sopinut uusia, mutten perunut viikkoja sitten sovittujakaan palavereja.

Tilaisuuksia riittäisi varmasti viikon jokaiselle päivälle jos jaksaisi/ehtisi käydä, ja sieltä saisi varmasti aina jotain suuhun pantavaa. Yleensä puhutaan fingerfoodista, ne eivät aja aterian roolia. Mä käyn itse tapahtumissa loppupeleissä aika harvoin, haasteviikolle osui muutama pakollinen, jossa oli käytävä. Ne liittyivät duunikeikkoihin ja yhteistyökumppaneihini. 

Helpoiten tästä viikosta selviäisi kun päivissä olisi selkeä rutiini. Kävisi toimistolla, treeneissä ja tulisi himaan. Söisi säännöllisesti ja pitäisi safkoja työpaikalla messissä. Tälläisiä päiviä on minullakin joskus, silloin ei yleensä mene rahaa juuri ollenkaan. Pärjää mainiosti kuudella eurolla. Haastavinta on se kun päivät koostuvat paikasta toiseen juoksemisesta, tällaisia ovat päivistäni 80%. Tällöin et tiedä milloin pääset ruokapöydän äärelle. Lounas ja illallinen pitää todennäköisesti syödä ulkona. Jotain pientä voi olla duunikeikan/tilaisuuden puolesta tarjolla, todella harvoin kuitenkaan täyttävää ateriaa. Tälläkään viikolla ei kertaakaan, lukuunottamatta yhtä aamiaistilaisuutta, jossa oli notkuva buffa.

Viikko oli opettavainen mullekin. Sain inspiraatiota alkaa tekemään isompia satseja ruokaa ja alkaa miettimään käyttäytymistäni muutenkin rahan kanssa. Kuuntele meidän podi, sieltä löytyy keskustelua aiheesta, tässä postauksessa tosiaan vaan raaka päiväkirja viikon kulutuksesta :)

Kivaa viikkoa!

annijj (Ei varmistettu)

Moikka! Tämä postaus oli ihan mukavaa luettavaa, mutta joudun itsekin yhtymään aikaisempiin kommenteihin. Haaste olisi ollut varmasti todella paljon haastavampi, jos jääkaappi olisikin ollut viikon alussa tyhjillään ja ilmaiset lounaat ja sponssivälipalat olisi jätetty pois. Ei ole haastavaa elää yhtä viikkoa ilman ”luksusaterioita” ja taksimatkoja, joten tuli vähän jopa semmoinen ”köyhyyttä vähättelevä” fiilis haasteviikostanne (vaikka se ei varmastikaan ollut tarkoitus).

saratickle
Tickle Your Fancy

Moikka!

Kiitos palautteesta ja kehitysideoista :) Luksusaterioita en kyllä allekirjoita, mutta sain pointistasi kyllä kiinni. Harmi jos koet sen niin, se ei missään nimessä ollut tarkoitus. Kuten alussa mainitsin, viikkoon olisi voinut lähteä täysin tyhjällä keittiöllä (ei siellä ihan hirveästi asioita ollut, mutta kuitenkin), mutta se nyt ei ollut mielestäni koko homman pointti. Ruoka oli yksi asia mistä tingittiin, mutta tingitiin myös monesta muustakin!

Musta on siistiä, että jakamistalous mahdollistaa uudenlaisia palveluita, jotka sopivat monenlaiselle kukkarolle. Halusin nostaa niitäkin esiin tähän haasteviikkoon. Se, että jaat Whim-taksin neljällä hengellä, se tulee maksamaan 2,5e, joka on tavallisen julkisen kulkuvälineen lipun hinta :)

Mirre (Ei varmistettu)

Tosi mielenkiintoinen haaste ja postaus! Kävin lukemassa myös Elisan postauksen tästä haasteesta ja vähän ihmettelen, miksi olette molemmat saaneet niin negatiivista palautetta tästä. Mun mielestä on hienoa, että lähditte tähän haasteeseen ja molemmat selviydyitte hyvin. Tuskin kukaan kieltäytyy ilmaisesta ruoasta, jos siihen on mahdollisuus? Itsekin opiskelija-aikoina elin noin 50e viikkobudjetilla ja muistan olleeni aina innoissani, jos äidiltä tuli kutsu syömään vanhempien luokse tai jos silloinen poikaystäväni halusi tarjota minulle ravintolaillallisen. Mun mielestä koko haaste menisi ihan marttyyrimeiningiksi, jos sen takia olisi pakko kieltäytyä myös toisten tarjoamista ruoista. Jos itse toteuttaisin kyseisen haasteen, ei tulisi mieleenikään sen takia kieltäytyä esimerkiksi työpaikalla tarjottavasta pullasta. Kun en noista asioista kieltäytynyt sillon köyhänä opiskelijanakaan, niin miksi nyt pitäisi kieltäytyä? Joka tapauksessa pisteet tälle postaukselle, toivottavasti muutkin bloggaajat innostuisivat tästä :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Moikka Mirre, ja kiitos palautteestasi. Täytyy sanoa, että ihmettelen vähän itsekin. Jengi ei ole varmaankaan jaksanut kuunnella podia, joka on koko homman juju. Siellä nimittäin keskustellaan aiheesta huomattavasti syvällisemmin, tässä postauksissa kun on nähtävissä vaan se, mihin rahaa kului.

Mun opiskelijabudjetti pysyi myös aikoinaan pystyssä sillä, että vietin viikonloput vanhempieni luona Kotkassa, ilmaisten aterioiden äärellä, heh.

Allekirjoitan myös tuon marttyyrimeiningin. Olisi eri asia jos olisin varta vasten osallistunut tilaisuuksiin ruoka edellä, mutta tällä haasteviikolla kävin vain välttämättömissä asiakastapaamisissa/tilaisuuksissa :) 

Iso kiitos vielä, ihanaa keskiviikkoa sulle!

lukija (Ei varmistettu)

Postaus ois mielestäni kaivannut disclaimerin, sillä et varmaan tarkoittanut spleinata vähävaraiselle kansanosalle miten heidän "kannattaisi elää" jotta pärjäisivät esim. toimeentulotuella.

Noora L (Ei varmistettu)

Huippua, podi on back. Pelästyin jo, että lopetitte :) Olipa hurjan kiinnostava jakso, ja hyvä vinkki tuo kavereiden yhteinen excel. Mielenkiintoinen tämä postauskin mun mielestä. Tekee mieli kokeilla itsekin samaa!

saratickle
Tickle Your Fancy

Jihuu! Kiva kuulla :) Ja tuo excel on oikeesti aivan mahtava juttu! Aivan turhaa säilöä jotain kamoja himassa, joita tulee käytettyä ehkä kerran vuoteen. Mielummin lainaa sitten toiselta :)

 

Lukija (Ei varmistettu)

Hei!
Mielestäni tämmöiset viikon kokeilut on surkuhupaisia.
On täysin eri asia elää jatkuvassa köyhyydessä ja oppia selviytymään päivästä toiseen ja syödä sitä kasvissosekeittoa monta päivää putkeen, vaikka se kuinka tympisi.
Oikeasti tämä on suorastaan halveksivaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka joutuvat elämään tuollaista elämää joka päivä. Teille tämä testi kesti viikon ja sekin oli täysin epärealistinen ilmaisine aamupaloineen ja lounaineen. Tiesitte, että tästä selviää viikossa ja heti seuraavalla viikolla pääsee taas ostamaan uusia vaatteita, käydä leffassa ja kavereiden kanssa lounailla.
En tiedä mikä tämän jutun pointti oli, mut tämä meni kyllä sieltä mistä aita on matalin.

NiiiinaK (Ei varmistettu)

Heippa,
toisin kuin moni muu tänne mua ennen kommentoinut, mä pidin tätä ihan kivana ja tähän blogiin sopivana postauksena. En saanut siitä sellaista kuvaa, että larpattaisiin köyhää tai yritettäisiin näyttää, kuinka Helsingissäkin voi coolisti elää 6 euron päiväbudjetilla. Enemmän mä tulkitsin, että kirjoittaja haluaa kokeilla, millaista olisi ylipäätään joutua rajoittamaan kuluttamistaan taloudellisten seikkojen vuoksi. Se, että hänen ei nykyisin tarvinne juurikaan miettiä rahankäyttöään on tietysti vilpittömästi tosi hieno juttu.

En kuunnellut podcastia, joten mulle ei selvinnyt, mistä viikkobudjetiksi määräytyi nimenomaan tuo 42 euroa, mutta budjetin tarkalla suuruudella ei liene merkitystä. Sanomattakin on selvää, että kassa olisi mennyt miinukselle jo ekana päivänä, jos oltaisiin laskettu yhteen kaikki menot asuminen mukaan lukien. Sara on omien sanojensakin mukaan "työssäkäyvä, tiettyyn tulotasoon tottunut ja paljon palveluita käyttävä" henkilö, ja postauksessa hän kuvaili, millaisia muutoksia hänen arkeensa viikkobudjetti toi. Esimerkiksi huomio kuvauspaikan tarjoamasta vaatealennuksesta oli mielestäni hyvä. Tarve ostaa "jotain" syntyi ilmeisesti vasta kuvauspaikalla. Toisiko mielitekoon tarttuminen onnea pidemmäksi aikaa, vai voisiko Samujin ale unohtua jo ensi viikkoon mennessä, kun saa taas luvan kuluttaa?

Saralle toivotan hyvää ja virkeää syksyä :)

saratickle
Tickle Your Fancy

NiiiiinaK, Kiitos kommentista ja hyviä pointteja! Kiva kuulla, että tykkäsit.

Mun mielestä säästäminen ei ole pelkästään vähätuloisten juttu, sitä voi ja kannattaakin harrastaa välillä ihan kenen tahansa. Säästäminen pakottaa tarkastelemaan omia kulutusrutiineita, jotka ovat saattaneet lähteä ihan käsistä vuosien aikana. Jos et pysähdy, et välttämättä huomaa.

Mä en ollut hetkeen pysähtynyt. Siksi kiireiselle viikolle osunut haastekin tuntui kohtalaisen haastavalta.

Mulle viikko toi kiitollisuutta omasta elämästäntilanteestani. Se inspiroi kokkaamaan enemmän kotona ja näkemään vähän vaivaa edullisempien valintojen eteen (yksi iso syy rahankulutukseeni on laiskuus tietyissä asioissa). Olen kiitollinen siitä, että voin silloin tällöin varata kasvohoidon tai käydä leffassa. Valmistaa jotain arvokkaampaa sapuskaa arki-iltana tai ostaa erikoiskahvin. Välillä oma arki kuluu sellaisessa putkessa ettei näitä pieniä isoja asioita osaa edes arvostaa. 

PS. Samujin ale unohtui jo heti seuraavana päivänä. 

Mitä mahtavinta syksyä myös sinne <3

Mjai (Ei varmistettu)

No mut hei posin kautta! Onneks seuraavalla viikolla pääsit taas kasvohoitoon ja shoppailemaan vaatteita.

ebbs (Ei varmistettu)

Mä niin toivoin, että tossa lehdessä reseptin lopussa "vinkki" ois jatkunu että "Jäätelömassan teko vaatii tehokkaan tehosekoittiminen. Jos et omista sellaista, älä tee tätä" tms. :DDDD

saratickle
Tickle Your Fancy

haha sulla on tarkka silmä! Ois ollu kyllä aikamoinen ilonpilaaja-vinkki :D

aino asiala

Onpas harmi että niin moni on tulkinnut tän postauksen negatiiviseksi tai loukkaavaksi.. Eihän tässä missään mainittu, että yrittäisitte jotenkin sopeutua vähävaraisten elämään. Mutta toisaalta, ei mainittu myöskään, että tarkoitus oli herätellä omia kulutustapoja. Ehkä juuri siksi jäi liikaa lukijan tulkinnan varaan ja niinhän se on että jos on edea pieni mahdollisuus, että joku loukkaantuu niin sehän varmasti menee juuri niin :D

Mun mielestä tää oli kiva idea teiltä, ja varmasti herätti monenlaisia ajatuksia teissä. Pitääpä käydä kuuntelemassa toi podikin vielä. Jatkakaa vaan samaan malliin, ja hyvää alkanutta syksyä! :) 

saratickle
Tickle Your Fancy

Munki mielestä! Oletin, että tämä oli kaikille ihan itsestään selvää, että halutaan haastaa kulutustapojamme, mutta ehkäpä sen voisi vielä lisätä siihen. Kulutustapojen tarkastelu on tosiaan aiheena podissa, ja tämän postauksen tarkoitus oli jakaa päiväkirja ja ohjata podcastiin!

Kiitos vielä, ihanaa syksyä sinne! :)

 

Ymmärrän ja en (Ei varmistettu)

Ymmärrän haasteen.
En kuitenkaan.
Moni ihminen elää tuolla summalla päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Ilman pressitilaisuuksien tarjoiluita, ilman kuvaustuokioiden ”jämiä”, ilman ulospääsyä. Onneksi sun ei tarvinnut ostaa lapselle goretex-lenkkareita (50-90€), kuravaatteita (50€) tai toppapukua. Tai käydä lääkärissä ja ostaa reseptilääkkeitä. Tai pyörän kumi ei puhjennut. Tai mitä tahansa yllättävää ei tapahtunut.
Tämä kokeilu jotenkin väheksyy sitä muiden ihmisten ahdinkoa. Kuka tahansa pystyy elämään 6€ viikon verran.

saratickle
Tickle Your Fancy

Tarkoituksena ei ollut kokeilla millaista on elää köyhyysrajalla, vaan haastaa kulutustapojamme. Miettiä millaisiin asioihin rahaa uppoaa, ja voisiko niistä mahdollisesti tinkiä jatkossakin. Vaikka tullaan erilaisista lähtökohdista, säästäminen kuuluu kaikille tulotasoille.

Me pysähdyttiin viikoksi tarkastelemaan millaisiin asioihin kuluu rahaa, voitaisiinko ehkä muuttaa omia kulutusrutiineitamme. Mä kulutan itse rahaa ihan liikaa turhanpäiväsyyksiin ja tämä viikko avasi silmäni. 

 

Sara Sara (Ei varmistettu)

Joo, ymmärrän ettet, tietenkään, halunnut pahoittaa kenenkään mieltä. Sehän olisi bloggaajan turmio :)

Anyways, jos sä todella olisit ottanut haasteen tosissasi, olisit elänyt oikeasti 6€/päivä. Mutta kun et tehnyt edes sitä. Että yhtä huuhaata koko kokeilu.

Ja ymmärrän kyllä mitä yritit tehdä ja tarkoituksesi, mutta siitä huolimatta #epicfailure. Etenkin kun lähdit selittämään miten media-alalla tarjotaan ilmaisia lounaita, taksikyytejä ja mitälie muuta. Ei niinku vakuuttanut, ya know?!

Minua lukija kiinnostaa, että millaisiin hyväntekeväisyys juttuihin sinä osallistut ja millaisin panoksin. Ammattikuntana te saatte paljon ilmaista tavaraa (en jaksa uskoa että kaikkea ilmoitetaan verottajalle), meneekö ne hyväntekeväisyyteen vai yritätkö myydä niitä eteenpäin?

Liinu* (Ei varmistettu)

Moi Sara! Kiitos super mielenkiintoisesta postauksesta. Ihmettelen negatiivisten kommenttien ryöppyä, sillä itse koin haasteen hyvänä juttuna. En ymmärrä miksi hyvätuloinen henkilö ei saisi tällaista haastetta toteuttaa ilman, että heti ollaan vertaamassa "hyvähän sinun on kun... koitappa..." Olet tehnyt paljon töitä päästäksesi tuohon pisteeseen. En koe, että tällä mitenkään dissattiin vähävaraisia, jokainen meistä elää omanlaistaan arkea. Syömättä jätetty työlounas ei muuta toisen arkea paremmaksi. Ja palveluja kannattamalla luodaan työpaikkoja.
En tiedä mistä ajatus haasteeseen ja tuohon budjettiin lähti (en ole kuunnellut vielä podcastia, ehkä siitä selviää). Tiettyyn tulotasoon tottuneena sitä on hyvä välillä pysähtyä miettimään omia kulutustottumuksiaan. Jos on tottunut syömään lähes päivittäis lounaan ulkona ja tapamaan kavereita kahviloissa tällainen haasteviikko varmasti herättää jo paljon ajatuksia. En koe, että olisit työn kautta saadulla aamiaisella ynnä muulla vastaavalla mitenkään huijannut. Sen sijaan haaste mahdollisesti pisti miettimään saamiaan etuja enemmän. Ehkä myös arvostamaan niitä entistä enemmän. Mielestäni on hieno juttu, että haluat tarkastella omia kulutustottumuksia ja vieläpä jaat niitä blogissasi! Tämän tyyppisiä postauksia lukusin mielelläni vielä jatkossakin. :)

saratickle
Tickle Your Fancy

Amen. Tismalleen näistä syistä lähdettiin haasteeseen ja juurikin näitä huomioita tehtiin :) Viikko toi kiitollisuutta pienistäkin asioista ja inspiroi pohtimaan omia kulutustottumuksia. Just nyt ei tee mieli juuri tuhlailla.

Viisaista sanoja sulta, kiitos kun kommentoit! :)

Annika V (Ei varmistettu)

Samaa mieltä! Ymmärrän, että ehkä disclaimer varmuuden vuoksi olisi ollut tarpeen, mutta silti aika monet on vetänyt omia johtopäätöksiään. Rahasta puhuminen on vieläkin aika tabu, erityisesti palkkaerojen yleistyessä. Musta on kuitenkin kurjaa, että aletaan vertailemaan omia kokemuksia suhun, sillä kaikilla on eri lähtökohdat. Kommentoijien pointit on kyllä tärkeitä, mutta tuntuu että kateus paistaa niistä selkeästi läpi. Kuka ei toivoisi voivansa elää huolehtimatta joka päivä, riittäkö rahat seuraavaan päivään. Silti mun mielestä ihmisten pitäis hieman rauhoittua kirjottaessaan kommentteja ja miettiä hieman. Sen sijaan, että negatiivisuudella yritään repiä alas, niin voisi antaa olla.
Se, että sulla menee hyvin taloudellisesti ei oo keneltäkään pois. On vaan kiva nähdä että tällaisellakin työllä saa tienattua hyvin, kiitos kovan työn palkan takana. Sitä usein unohdetaan että ei sitä noin vain samalle tasolle päästä aloittamalla simppelin instatilin, vaan sitä oikeasti täytyy tehdä sitkeästi ja pitkäjänteisesti töitä. Sun blogin laadukkuus osoittaa, että teet paljon töitä sun toimeentulon eteen. En myöskään tykkää verrata erilaisten tärkeyttä verrattuna toisiin joten päätän tän kommentin tähän.

Minnapa (Ei varmistettu)

Näistä "selviän viikon pienellä budjetilla" -kokeiluista on tainnut lähes poikkeuksetta nousta jonkinlainen someraivo. Muistan sen jonkun naistenlehden artikkelin, jossa toimittaja pihisteli viikon, eleli poikakaverin siivellä ja söi aiemmin ostettuja kuivakaapin aineksia, ja jengi rages Facebookissa. Ongelma on ehkä se, että tässä menee puurot ja vellit sekaisin, kun lähdetään oikeasti niin eri lähtökohdista. Ehkä se on sitten tuo tulokulma, näyttää että yritetään asettua köyhän asemaan vaikka todellisuudessa haluaa vain ravistella omia kulutustottumuksia. Ruudun takana on kuitenkin sitten niin monenlaisia ihmisiä, että se alkuperäinen ajatus voi tuntua tosi vieraalta.

Puhuimme ihan vasta työkavereidenkin kanssa opiskeluajoista ja siitä, kuinka selvisi koko kuukauden muutaman satasen kuukausibudjetilla. Hommaa olivat helpottamassa 2.5 euron opiskelijalounaat jne, mutta joka tapauksessa tulotason nousun myötä myös elintaso on noussut ihan huomaamatta ja tulee käytettyä ns. turhaa rahaa take away -kahveihin, ravintolapäivällisiin, kaupan oman merkin sijasta kalliimpiin merkkeihin, vaatteisiin joita en ikinä opiskelijana olisi raaskinut ostaa jne. On ihan järkevää havahtua välillä siihen, mitä oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Faktahan on, että menot nousevat tulojen mukana, mutta usein ne uudet menot eivät vain enää ole mitään elinehtoisia. Itsekin voisin säästää varmasti nykyistä enemmän, jos karsisi elämästä vähän näitä ylellisyyksiä kuten ulkonasyöminen. En ihan hirveästi jaksa pihistellä, mutta Mariannan kolmen euron inkiväärishotti kyllä järkytti jopa minua :D

saratickle
Tickle Your Fancy

Minnapa, kiitos kommentista ja tosi hyvistä pointeista. Viisaita sanoja. 

Mulle on käynyt tuo ihan sama, rahaa menee aika paljon kaiken maailman turhiin juttuihin. Toisinaan on ihan kiva kuluttaa rahaa palveluihin ja ulkona syömiiseen, mutta sitten kun sitä tekee päivittäin, siihen saattaa turtua. Ja tuntuu, että meikä on just siinä tilanteessa.

Viikko oli opettavainen pysähtyminen. Se inspiroi tarkkailemaan kulutusta jatkossakin. 

Kiva kun kuuntelit podin! Haha inkiväärishotti oli kyllä aika hurja!

Raivo (Ei varmistettu)

Minä en ymmärrä tätä termiä someraivo.

Täällä on esitetty asiallisia ja eriäviä mielipiteitä. Yksikään kommentti ei ole loukkaava, vähättelevä eikä ”osu vyön alle”. Miten tämä on someraivoa. Olen asiasta eriä mieltä ja se kai minulle suotakoon. Ymmärrän bloggaajan lähtökohdan, mutta olen eri mieltä postauksesta. Ilman raivoa. Kyllä kai aikuinen ihminen osaa ottaa vastaisia kommentteja vastaan, etenkin kun kukaan ei ole häntä oikeasti loukannut.
Että someraivo my ass :)
toim huom! Viimeinen lause oli vähän kyseenalainen, mutta ei sekään vielä loukkaava. Saatika luokkaa ”someraivo”.

Raivo (Ei varmistettu)

Minä en ymmärrä tätä termiä someraivo.

Täällä on esitetty asiallisia ja eriäviä mielipiteitä. Yksikään kommentti ei ole loukkaava, vähättelevä eikä ”osu vyön alle”. Miten tämä on someraivoa. Olen asiasta eriä mieltä ja se kai minulle suotakoon. Ymmärrän bloggaajan lähtökohdan, mutta olen eri mieltä postauksesta. Ilman raivoa. Kyllä kai aikuinen ihminen osaa ottaa vastaisia kommentteja vastaan, etenkin kun kukaan ei ole häntä oikeasti loukannut.
Että someraivo my ass :)
toim huom! Viimeinen lause oli vähän kyseenalainen, mutta ei sekään vielä loukkaava. Saatika luokkaa ”someraivo”.

Vierailija (Ei varmistettu)

En ole kuunnellut vielä podcastina, mutta en ymmärrä että mikä tämän postauksen ongelma ihmisille on? Eihän tässä tehdä mitään empiiristä tutkimusta vähävaraisten elinoloista, vaan siitä miten Sara pärjäisi kuudella eurolla päivässä itse, omassa elämäntilanteessaan? Oishan se ollu vähän outo lähtökohta jos Sara olisi lasten lenkkareita alkanut metsästämään tori.fistä niinkuin joku ylempänä kommentoi. Mielestäni kiva postaus, tärkeä aihe kaiken kulutuksen keskellä. Eikä itselleni ainakaan tullut mitään "olen viikon huono-osainen" viboja tästä.

saratickle
Tickle Your Fancy

Kiitos kommentista! Jos jotai nolen blogin kautta oppinut niin kaikkia ei voi koskaan miellyttää: Elisa tuomittiin siitä, että eli viikon liian tiukasti, ja minut taas siitä, että tuhlasin rahani "luksukseen".

Niin tai näin, viikko oli opettavainen itselleni ja se jos joku on pääasia. Oli siistiä pohtia vähän omaa kulutuskäyttäytymistä ja miettiä edullisempia vaihtoehtoja niiden totuttujen tapojen tilalle. Tuhlaan ihan liikaa rahojani kaikenmaailman turhuuksiin, joista on tullut niin tavanomaisia kuluja, etten ole niitä edes tajunnut aikaisemmin.

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Tiesin jo otsikon nähdessäni, että jääkaappi ei tosiaan ole ollut tyhjä, ja että muiden kustantamaa ruokaa on syöty. Näinhän se juuri meni :) Pointiton "haaste" minusta, vaikka ei mitään "köyhälarppausta" tavoittelisikaan. Mikä pointti tässä oikeasti oli, jos päiväbudjetti ei oikeasti ollutkaan 6e?

mariannemi (Ei varmistettu)

"Mikä pointti on tehdä yhtään mitään, jos sitä ei tee 100% ja täysin mustavalkoisilla säännöillä?" Olisiko vaatekaappikin pitänyt tyhjentää etukäteen ja lähteä maanantai-aamuna muovipussiin pukeutuneena kirppikselle shoppailemaan, että varmasti on haastetta?

Musta tää oli ihan hyvä toteutus nimenomaan tällasena, koska mistään kohtaa _ei_ paistanut rivien välistä sellaista, että yritettäisiin näyttää miten helppoa pienituloisilla muka on tai neuvoa muita, vaan tää keskittyi nimenomaan kulutustottumuksiin bloggaajien omista lähtökohdista. Varmasti tää on haasteena "pointiton" niille, joille 40€ viikkobudjetti on arkea. Itselle taas herättää tajuamaan, miten etuoikeutetussa tilanteessa on, kun 6€ mustikkarasian voi ostaa vaikka joka päivä ja siihen kasvohoitoonkin on helposti varaa pari kertaa vuodessa. Podcastissa myös mm. siitä, miten heräteostokset jäi kauppaan, kun ylimääräinen rahan käyttö oli hetken tauolla, eikä niitä tullut jälkikäteen kaivattua, mikä laittoi ainakin mut miettimään pitäisikö ottaa tavaksi aina esim. varata heräteostoslöydöt ja hakea vasta seuraavana päivänä. Paremman intron tää postaus olisi kai tarvinnut, kun blogikeskustelu jämähti tähän köyhälarppiin, vaikka kaikille on varmaan selvää, ettei pienituloisen todellisiin ongelmiin viikossa saa koskeusta, vaikka mentäisiin miten pienellä budjetilla. Parempia pointteja tässä kohtaa olis ollut esim. rahankäytön järkevä kohdentaminen/ eettisempi kuluttaminen. Kuluttaminen luo työpaikkoja, joten köyhäilyssä pelkän köyhäilyn takia ei tietenkään ole järkeä...

LiisaKk (Ei varmistettu)

Hei Sara!

Tämän postauksen idea on lähtökohtaisesti varmasti ollut hyvä ja tarkoituksenmukainen, mutta sen toteutus paljastaa sen, ettet tiedä yhtään mistä puhut ja kirjoitat, ja se tekee tästä tekstistä loukkaavan monia ihmisiä kohtaan.

Mietin pitkään kirjoitanko sinulle tästä palautetta, sillä en missään nimessä halua, että koet tämän tapana loukata, suunnata someraivoa, arvostella tms. Koen kuitenkin tärkeänä nostaa esiin asia minkä unohdit tyystin kirjoittaessasi tätä. Se missä menet jo koko kokeilussa pieleen on se, että on täysin eri asia elää joka päivä pienellä budjetilla kuin kokeilla viikon pari. Se ero on siinä, että vaikka eläisit kolmen euron päiväbudjetilla, niin sinulla olemassa se tieto siitä, että se on väliaikaista. Että ihan pian voit palata siihen normaaliin, jossa on normaalia ostaa neljän euron kauralatteja ja syödä kahdenkympin lounaita. Siihen todellisuuteen, missä sinun ei tarvitse menettää yöuniasi sen takia, että mietit mistä saisit rahat uusin silmälaseihin, riittääkö rahaa ruokaan seuraavaksi kahdeksi viikoksi, miettiä sitä kuinka paljon hävettää mennä ostamaan ruokaa sosiaalitoimen maksusitoumuksella ja miettiä mitä vastaat lapsillesi, kun he kysyvät, että miksi he joutuvat kulkemaan risoissa vaatteissa tai miksi heillä ei ole harrastuksia. Se tieto helpottaa eikä siksi se pienempikään budjetti silloin tällöin vaikuta mielenterveyteesi.

Kirjoituksesi oli mielestäni totaalinen rimanalitus sinulta, vaikka tarkoituksesi olikin hyvä. Kirjoitus osoittaa miten täydellisen etuoikeutettu sinä olet ja miten et ole ikinä joutunut kokemaan puutetta mistään etkä joutunut elämään köyhyysrajalla. Opiskelijoita ei oikeastaan voi verrata köyhiin, sillä opiskelijoille on tarjolla ilmaista opintolainaa, työmahdollisuuksia, soluasuntoja ja halpa unicafen ruoka sekä muita alennuksia. Ja usein opiskelijan köyhyys liittyykin opiskelijan omiin valintoihin, kuten siihen haluaako hän asua solussa hieman kauempaa keskustaa vaiko pitääkö olla 700euron yksiö Kalliosta. Köyhällä ihmisellä ei ole tarjolla samanlaisia vaihtoehtoja. Olet hyvä esimerkki ihmisestä, jolla opiskelijana oli varaa valita. Olen seurannut blogiasi vuosia ja silloinkin kun opiskelit tuhlasit rahaa surutta turhuuksiin. Joten et voi vedota siihen, että koska olet ollut opiskelija, niin tiedät mitä köyhyys on. Sinä et tiedä.

Mieti jatkossa tarkkaan mitä kirjoitat ja millä tavoin. On olemassa muitakin tapoja vaikuttaa yhteiskunnallisesta ja tuoda esiin epäkohtia. Ehdotan sinulle muun muassa sitä, että teet pidemmän aikaa vapaaehtoistyötä asunnottomien ja/tai päihderiippuvaisten kanssa ja kirjoitat tästä.

Hyvää syksyn odotusta sinulle.

Tällainen haaste nimenomaan mahdollistaa ihmiselle, jonka ei ole pakko pärjätä kuudella eurolla/päivä, omakohtaisen hinta-elämyssuhteen hahmottamisen, voisiko joistakin niistä asioista, mihin on tottunut luopua, mitä asioita todella kaipaa viikon aikana? Minulle hyviin tuloihin pyrkiminen on kummunnut siitä, ettei tarvitsisi koko ajan laskea pennosia, kuitenkin aika paljon isommat tulot pitäisi varmaan vielä olla, ettei tarvitsisi rahan puolesta ollenkaan miettiä kulutustaan. Osa rahan tuomista mahdollisuuksista on aidosti hyviä itselle ja ympäristölle, osaltaan suunnittelemattomuus johtaa kestämättömiin tapoihin. Ei säästeliäisyys ja myönteinen pihistely ole vain pienituloisille. 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.