Ladataan...
Tickle Your Fancy

 

Heipparallaa pienen koomailun jälkeen!

Mitäs sinne kuuluu? Toivottavasti energisempää kuin tänne, hah.

Olen ollut viimeiset kaksi päivää niin käsittämättömän rikki, ettei siis mitään järkeä. Tuntuu, että just nyt kun pitäisi olla mahdollisimman tehokas löytyy luovuutta pyöreät nolla, eikä mistään oikein saa kunnolla kiinni. Vaikka tässä on taisteltu väsymystä vastaan vaikka kuinka, on uni tullut joka ilta seiskalta. Siis aivan jäätävä jet lag.

Viikonlopuna häippäsen duunireissulle, josta palailen vasta joulukuun alkupuolella. Tässä olisi siis käytännössä neljä päivää aikaa hoitaa kaikki ensi kuun valokuvaustilaukset purkkiin. Parasta on, että suurin osa sisällöistä on joulukuvauksia, joten meikäläinen pääsee rakentamaan täyden joulun kotiin. Kuusi, lahjapaketit, joulupiparit ja kaikki! Jihu!

Aloitin eilen illalla inspiraatiotulvan toivossa lukemaan Tara Westoverin ylistettyä menestysteosta Opintiellä. Vaikka silmät sammuivat jo 10 sivun jälkeen, tuntuu että tästä kirjasta jos jostain saa voimaa. Onko joku teistä jo lukenut kyseisen kirjan?

Taidan pistää pyykkikoneen pyörimään, joulubiisit raikumaan ja ryhdyn kasaamaan viikolle äärimmäisen tarkkaa tuotantosuunnitelmaa. Ja ristin sormeni auringonpaisteen puolesta. Valo helpottaisi sisäkuvaamista huimasti.

Energistä viikkoa tyypit, palataan! <3

 

pictures: Kaisa Turunen

 

xx Sara

Ladataan...

Ladataan...
Tickle Your Fancy

 

Istun Denpasarin lentokentällä ja syön banaanileipää. Selaan kuvia viimeiseltä kahdelta viikolta ja hymyilen.

Aika mieletön surffileiri takana, jälleen kerran. Balin lämpöön, valoon ja julmetun aikaisiin herätyksiin ehti tottua. Samoin skootterilla liikkumiseen ja kaikkialla pauhanneeseen panhuilulevyyn, joka soi muuten tax freessäkin just 10 minuuttia sitten. 

Ihana loma!

Ikävä tulee kaikkia tyyppejä! Toivottavasti nähdään pian!

Ps. Kun suljen silmät, tuntuu kuin lilluisin lautani päällä aalloissa. Oltiin vedessä niin paljon kuin suinkin pystyttiin, ja se tuntuu kropassa. Taidan antaa olkapäiden ja ojentajien levähtää hetken verran :D 

 

 

 

 

xx Sara

Ladataan...
Tickle Your Fancy

 

Kaiuttimista soi panhuiluversio jostain etäisesti tutulta kuulostavasta biisistä. Ehkä John Lennonin Imagine? Olen kuullut saman version reissun aikana vähintään 27 kertaa eri puolilla Balia. Hymyilyttää. Tätä biisiä ei taida päästä eroon missään.

Puolipilvinen ilma tuntuu miellyttävältä. Ei tuule, ei polta. Vähän kuin olisi lämpimässä hierontahuoneessa. Panhuilut ja kaikki.

Ilmassa tuoksuu sitruunaruoho ja pesuaine. Ensimmäinen muistuttaa minua kodimme huonetuoksusta. 

Lillun jättimäisellä tyynyllä keskellä uima-allasta. Taisin nukahtaa hetkeksi. En tiedä milloin viimeksi olen ollut näin rentoutunut. Koko kroppa on ihan veltto eikä päässä pyöri tämän hetken lisäksi mitään muuta. Aika ihanaa.

Paikka on ihan epätodellinen. Infinity-altaan molemmille reunoille on rakennettu pienet terassit, jotka on koristeltu valkosin näyttävin verhoin. Verhot lepattavat rauhallisesti kevyessä tuulessa. Ihan kuin hidastetulla videolla.

Edessä siintää Ubudin viidakkonäkymät. Aurinko laskee iltaisin suoraan viidakkoon ja värjää samalla koko allasalueen oranssilla ja vaaleanpunaisella. 

Aurinko tulee esiin pilven takaa. Huomioni keskittyy hetkeksi mustelmaisiin sääriini. Auts. Jäljet erottuvat auringonpaisteessa selvästi. Varpaiden kynsilakkakin on lohkeillut. 

Otin liian vähän kirjoja mukaani. En osannut arvata viettäväni kahta päivää sängynpohjalla. Hotellin kirjahyllystä löytyi saksalaisten romaanien seasta yksi englanninkielinen. Se kertoo perheestä, joka lähtee purjehdusmatkalle.

Aurinko menee taas pilven taa. Rauhoittava viileys valtaa kehon. Pää painautuu aavistuksen verran syvemmälle kelluvaan jättityynyyn. 

Tämä hetki on syytä kirjata muistiin, ajattelen. Ehkäpä muistaisin sen vielä vuosienkin päästä.

 

 

 

xx Sara

Pages