KUINKA TEEN LUKUSUUNNITELMAN

Nyt alkaakin sitten mun ensimmäinen postaussarja, nimittäin lukusuunnitelmat! Tässä sarjassa kirjoittelen nyt ensimmäisenä lukusuunnitelman teosta, jonka jälkeen jatkan omien lukusuunnitelmien julkaisemisella. Lukusuunnitelma on opiskelun apuväline, joka kertoo sinulle tasan sen, mitä sinun pitää lukea ja milloin. Toisin sanoen, mitä sinun täytyy saada aikaiseksi. Parhaimmillaan hyvin tehty lukusuunnitelma siivittää sinut huipputuloksiin, sillä myös toteutat sen mitä olet suunnitellut – mikäli olet tarpeeksi pitkäjänteinen ja omistautunut asialle. Lukusuunnitelma motivoi, se auttaa sinua seuraamaan kehitystäsi sekä itsessään kehittää sinua. Joku joskus sanoi, että hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty. Allekirjoitan tämän lauseen täysin! Suunnitelmia on niin monta erilaista kuin on meitä ihmisiäkin, ja tärkeintä on vain löytää se itselle sopiva malli.

Kuinka olen itse käyttänyt lukusuunnitelmaa

Olen itse tehnyt lukusuunnitelmia ihan lukion ensimmäisestä koeviikosta asti. Millä olisin muutoin hallitsenutkaan kaikki viidestä seitsemään koodia (koetta), työt sekä treenailut. Aluksi kirjoitin vain aineiden vihkojen sisäkanteen päivät ja sen, mitä piti lukea kunakin päivänä. Suunnitelman tein lähinnä 9-10pv ennen koeviikon alkua, sillä tuolloin aloin lukemaan kokeisiin. Kolmannella koeviikolla huomasin jo, että se 9-10pv kokeeseen valmistautuessa ei ehkä riitäkään parhaimpiin arvosanoihin. Lisäsin muutaman päivän lisää, jolloin lukuaikaa tulikin 14pv. Tällöin tein jo erilliselle paperille ikään kuin lukujärjestyksiä, jotka sisälsi kaikki päivän vapaat tunnit. Suunnittelin siis koko päivän etukäteen. Koodasin väreillä eri aineet. Merkkasin aina yhteen sarakkeeseen aineesta riippuen aihealueen, sivumäärän, tehtävämäärän tai esimerkiksi hoidettavan palautettavan tehtävän tai vapaaehtoisesti omalla ajallani lukeman lisätiedon lähteen.

Lukion toisella, kun aloin tehdä töitä koulun ohella lähes kokoaikaisesti, oli pakko keksiä entistäkin tarkempi järjestelmä. Tarvitsin koko jaksolle riittävän suunnitelman. Palautettavien tehtävien ja esseiden määrä oli kasvussa, eikä enää meinannut pysyä perässä, mitä pitää tehdä ja milloin. Tuolloin kokeilin Exceliä ja muita taulukointiohjelmia, sekä lukuisia appeja opiskelijoiden aikataulutukselle. Apit eivät kuitenkaan toimineet ja Excelin täyttö vei aikansa. Pian löysinkin Google Drivestä, docsista taulukon, johon voi itse määrittää sarakkeet, eli niiden koon ja määrän. Siihen voi lisätä käytännössä niin paljon tekstiä, kun on tarve. Kun kaikki koulutehtävät tehtiin lähes poikkeuksetta Drivessä, oli myös lukusuunnitelmaa helppo käyttää. Latasin Driven sovelluksen lisäksi kaikille laitteilleni, jolloin suunnitelma ei ikinä jäänyt kotiin, kun puhelin oli vain mukana. Sitä oli myös helppo muokata puhelimesta tarpeen tullen.

Lukion toisella valmistauduin myös menestyksekkäästi psykologian ylioppilaskokeeseen ja tuloskin oli sen mukainen. Siinä oli melkoinen härdelli päällä, kun minulla pyöri samanaikaisesti täysi kurssimäärä koulussa, kävin töissä 30h/vko, treenasin, kävin autokoulua sekä olihan siinä kolme kertaa viikossa vanhojen tanssien treenitkin, ja aikaa oli jäätävä myös itselle ja poikaystävälle. Työni arkistoinnissa kuitenkin mahdollisti mm. Jyrki Rossin psykologian äänikurssin kuuntelun, joten käytännössä työaikanakin kykenin opiskelemaan. Pistin vain kurssin kuulokkeista pyörimään ja tulostin sekä kopioin ja mapitin papereita. Älyttömän tarkasti tehty suunnitelma ja sen noudattaminen oli kuitenkin avainasemassa tässä. Aloin lukemaan psykologiaa joulukuussa, jolloin tein kaikille viikoille suunnitelmat ja kalenteroin päivät. Loppu tulikin noudatettaessa päivärytmiä. Onneksi aloitin lukemisen ajoissa, mutta jos miettii tuota palettia mikä ympärillä pyöri, olisi sen voinut helposti aloittaa kuukautta ellei kahta aiemminkin; lopussa tuli hieman kiire.

Suunnitelman tekeminen

On tärkeintä valita itselle sopiva alusta suunnitelman tekoon, oli se sitten docs-tiedosto, app tai ihan vain paperi/kalenteri. Seuraavaksi on kyettävä mahdollisimman tarkasti listaamaan kaikki ne päivät ja hetket, joina et ole käytettävissä lukemisen suhteen – eli siis työt, juhlat, menot ja niin edelleen. Tähän kuuluvat myös valitsemasi vapaapäivät ja lomat. Itse listaan ainoastaan sellaiset päivät, jolloin minulla ei ole aikaa lukea, eli lomat ja vapaat sekä sellaiset menot, jotka vaativat koko päivän. Muut päivät ovat lukupäiviä. Toiselle taas esimerkiksi työpäivät tarkoittavat sitä, ettei lueta. Itse kuitenkin käyn kokoaikatyössä, todennäköisesti myös ensi vuonna, jolloin alan tosissani valmistautua pääsykokeeseen, joten työpäivät ovat myös lukupäiviä. Olen itse tottunut vähäiseen vapaa-aikaan, ja usein minusta tuntuu, että itse lukeminen tai työnteko on sitä vapaa-aikaa. Olen kuitenkin pyrkinyt nyt siihen, että minulla olisi jokaisena päivänä vähintään se tunti sitä omaa aikaa, aikaa jolloin en mieti hirveästi koulujuttuja tai työntekoa. Tuolloin käyn usein treenaamassa tai rentoudun ennen nukkumaanmenoa syömällä hyvin, lukemalla tai katsomalla vaikkapa Greyn anatomiaa.

Seuraavaksi on mietittävä, kuinka paljon haluat saada aikaiseksi. Mitä sinun on kerittävä lukemaan päivässä, viikossa tai kuukaudessa, tai useamman kuukauden jaksoissa, jotta pääset tavoitteeseesi? Päätavoitteesi voi olla ylioppilaskokeen arvosana, pääsykokeen pistemäärä tai opiskelupaikka. Tässä kohtaa on hyvä pysähtyä, ja miettiä omat rajat ja jaksaminen. Ihan turha yrittää ahnehtia puoli kirjaa eteenpäin yhdessä päivässä. Sinulla on muutakin elämää kuin lukea 10h päivässä, tai ainakin pitäisi olla. Kannattaa aloittaa ajoissa suunnittelu ja myös lukeminen. Mikäli tavoitteesi on syksyn ylioppilaskoe, johon sinun tulisi alkaa lukemaan kesäkuussa, asettaisin viikkotavoitteet. Mikäli taas tavoitteesi on viimeisen kevään koeviikon (joka on muuten teillä lukiolaisilla ihan kohta) kokeisiin valmistautuminen, asettaisin päivätavoitteet. Jos taas tavoitteesi on ensi kevään pääsykokeessa, asettaisin joko kuukausi- tai usean kuukauden tavoitteet, mutta myös rinnalle viikko- ja päivätavoitteet, riippuen pääsykokeesta ja sen laadusta. Olen itse käyttänyt näistä jokaista ja nykyään käytän kaikkia.

Nykyisin minulla ei ole muita tavoitteita kuin syksyn ja kevään ylioppilaskokeiden uusinnat sekä pääsykoe, joten teen lukusuunnitelmat jaksomuodossa. Olen jakanut tulevan lukuvuoteni neljään jaksoon. Jokainen jakso sisältää 2-4kk ja jaksoa seurataan viikoittain. Teen käytännössä taulukolla aina jokaiselle jaksolle taulukon, jossa aina yhdelle aineelle ja viikolle on yksi ruutu. Taulukon yläpuolelle kirjoitan jaksotavoitteen kullekin aineelle, esimerkiksi kesäkuussa tavoitteenani on käydä läpi fysiikasta kurssit 1, 2 ja 3 ja taas heinäkuussa kurssit 4, 5 ja 6. Elokuussa kertaan fysiikan kertausmateriaalilla. Tällöin olen muodostanut sekä jaksolle, että kuukaudelle ja myös viikolle selkeät tavoitteet. Päivätavoitteet merkitsen kalenteriin. Päivätavoite voi olla tehtävämäärä, aihealue, aihe tai esimerkiksi sivumäärä. Itse käytän näistä yleensä aihetavoitetta, sillä se on minulle oppimisen kannalta mielekkäin.

Lopulta alat varsinaisesti täyttämään suunnitelmaasi. Ota kirjat tai materiaalit esiin, joita käytät lukiessasi. Jos käyt kurssikirjoja läpi, merkkaa aina viikolle tai kuukaudelle kurssitavoite ja sitten viikolle lisäksi aihealueet, jotka käyt läpi. Itse merkkaan usein kappaleet. Koska käytän myös Mafynettiä, jossa ei ole numeroituja kappaleita vaan ainoastaan aiheita, kirjoitan aiheet/aihealueet ylös. Voit tehdä suunnitelman jokaiselle aineelle ja vaikka päivällekin etukäteen erikseen, ihan miten sinulle on parhain. Itse kokeilin myös syksyn kirjoituksiin erillistä lukusuunnitelmaa kullekin aineelle, muttei se oikein toiminut. Myöskin päiviä on hankala kuukauden kahden päähän suunnitella täysin, sillä en näe sinne asti vielä työvuoroja. Lisäksi päiväsuunnittelussa on se ongelma, että tulee päiviä, jolloin et vain jaksa tai kykene: olet väsynyt tai kipeä, sattuu jotain ikävää, mieli on maassa milloin mistäkin. Siksi viikkotavoite on parempi. Minä jätän myös näiden päivien varalle lukusuunnitelmaan usein tietyn välein niin sanotun siirtymäviikon, joka tarkoittaa sitä, että silloin koitetaan saada kaikki vähänkään jäljessä oleva hoidettua kuntoon. Mikäli rästihommia ei ole, saan vapaan viikon! Lukion ensimmäisellä tällainen päiväsuunnittelu olisikin toiminut erittäin hyvin, kun en vielä käynyt kokoaikaisesti töissä saatika koko lukiovuotta. Minulla oli lähinnä vain treenit, jotka nekin päätin itse, sekä lukeminen ja vapaa-aika.

Viimeiseksi jää suunnitelman toteutus. Itse parhaiten toteutan suunnitelmaani kalenterin tai bujon avulla. Katson suunnitelmasta viikon aiheet ja suunnittelen seuraavan viikon päivät, koska tällöin tiedän seuraavan viikon menot. Usein viimeistään sunnuntaina teen tämän. Mikäli hommia on jäänyt edellisviikolta rästiin, varaan niille tarvittavan määrän aikaa seuraavalta viikolta tai siirrän hommia niin, että rästiviikolla hoidetaan pois loput. Näistä tietenkin pyrin ensimmäiseen, mutta usein aika on niin kortilla, että rästiviikko tulee tarpeeseen. Erityisesti bullet journal antaa vapautta valita ja suunnitella, joten suosin sitä suurimmilta osin, kun valmistaudun kokeisiin. Usein kalentereissa ei nimittäin ole kellonaikoja kuudesta iltamyöhään, ja minä tarvitsen kellonajat 6-24 ja jokaiselle tunnille pari riviä tilaa kirjoittaa. Sitten ei kuin lukemaan!

Suunnitelmalla oman osaamisen seuraaminen

Joskus myös suunnitelmaan voi sisällyttää apuvälineitä oman kehityksen seuraamiseksi. Itse en ole kokenut näitä tarpeellisiksi, varsinkaan, kun olen ahtanut yhden sarakkeen vielä esimerkiksi omille viikkomerkinnöille. Psykologian ylioppilaskokeeseen valmistautuessani minulla oli lisäksi yksi sarake omille merkinnöille/kehityksen seuraamiselle. Siihen ei kuitenkaan ollut järkeä mitään rustata, koska laatikko oli jo muutenkin pieni. Nykyään seuraan omaa kehitystä ennemmin harjoituskokeiden avulla. Olen tehnyt bujoon erilliset sivut jokaiselle aineelle ja ne sisältävät jonkinlaisen mittarin, jolla seurata omaa kehitystä. Esimerkiksi fysiikassa aion kurssin päätteeksi tehdä 3 tehtävää vanhoja ylioppilaskoetehtäviä liittyen kyseiseen kurssiin, ja pisteyttää ne. Mafyn lääkiskurssilla pidettävät harjoituskokeet taas mittaavat valintakokeessa menestymistä. Aiemmin mittasin esimerkiksi englannin kehitystä yo-kuuntelun tekemisellä ja pisteytyksellä. Yleisesti seuraan lähinnä prosentuaalisia osuuksia. Tärkeintä on, että kaikki mitattavat suoritukset olisivat mahdollisimman samantasoisia: esimerkiksi fysiikan tehtävät valitsen niin, että on yksi helppo tehtävä, toinen keskivaikea ja kolmas vaikea. Pisteet tulee olla yhtenevät kaikissa tehtävissä, eli siis ykköskurssin tehtävien yhteispistemäärä voisi olla esimerkiksi 18p, jolloin myös kaikkien muidenkin harjoitustehtävien yhteispistemäärä tulee olla 18p, jotta niitä voi vertailla toisiinsa. Tämä ei varsinaisesti sisälly lukusuunnitelmaan, mutta se on tärkeä osa sen toteutusta.

Muistetaan kuitenkin, että elämä kuljettaa ja aina voi suunnitella, mutta joskus joku vain suunnittelee paremmin. Ei pidä lannistua siitä, jos jollakin viikolla lukutunnit olisivatkin vain puolet tavoitelluista, tai siitä, että et tekisi yhtään mitään sillä viikolla. Lannistua ei saisi ikinä, mutta pettyä voi, jos viikko toisensa jälkeen epäonnistut tavoitteessasi. Silloin on hyvä laskea tavoitetta ja tehdä uusi suunnitelma, sillä olet tällöin ottanut liian suuren palasen purettavaksesi. Itse opin viime kevään ylioppilaskoerundin jälkeen, että tämä ei sovi minulle: viisi koetta, kuutena päivänä ja työnteko samanaikaisesti. Aikaa lukemiseen oli, mutta jaksamista ei, sillä keskityin liian moneen asiaan kerralla. Mikäli olisin vähentänyt kokeiden määrän kolmeen, mutta keskittynyt näihin kolmeen samalla tuntimäärällä, olisi lopputulos varmasti ollut huomattavasti parempi. Lopulta teinkin kokeissa typeriä virheitä, jotka rokottivat jokaisessa kokeessa pistemäärässä rajusti. Ensi syksynä ja keväänä minulla on siis maksimissaan kolme koetta. Joku olisi voinut heittää kirveen kaivoon, kun on itse tunaroinut kaikki ylioppilaskokeensa liian suurella harppauksella, mutta minä opin vain, ettei se kannata, ja muutin taktiikkaa ensi vuodelle. Seuraavassa postauksessa palataankin mun ensi vuoden lukusuunnitelmiin, tsemppiä siis jokaiselle suunnitelman tekoon, ja etenkin sen toteutuksen aloittamiseen!

Kommentit (1)
  1. Lukusuunnitelma Pohja | Pieksämäki Uutiset
    5.8.2020, 08:40

    […] KUINKA TEEN LUKUSUUNNITELMAN – Tiia Studies | Lily – Lukusuunnitelma on opiskelun apuväline, joka kertoo sinulle tasan sen, mitä sinun pitää lukea ja milloin. Toisin sanoen, mitä sinun täytyy saada aikaiseksi. Parhaimmillaan hyvin tehty lukusuunnitelma siivittää sinut huipputuloksiin, sillä myös toteutat sen mitä olet suunnitellut – mikäli olet tarpeeksi pitkäjänteinen ja omistautunut asialle. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *