3 kysymystä kaikille, jotka miettivät rahaa

Toimitus

1. Onko merkkituotteen ostaminen sijoittamista?

"Mikä juttu naistenlehdillä on alennusmyyntejä vastaan? Miksi niistä varoitellaan kuin lahkoilmiöstä, joka voi aivopestä naisen ja viedä kaikki pennoset jättäen jälkeensä vain neonkeltaisia trikoopöksyjä?"

Budjetilla!-blogia pitävää Miltseriä ärsyttää, että naisia varoitellaan aleshoppailusta aivan kuin naisten järki kaikkoaisi sillä sekunnilla, kun hintalapussa lukee -50 %. Miltseri elää pienellä budjetilla, ja hänestä on paljon fiksumpaa shoppailla alessa kuin sijoittaa merkkituotteisiin.

"Kalliit vaatteet eivät ole järkisijoituksia, sijoittakaa ennemmin rahastoon 80 € ja ostakaa alesta vaatteita parilla kympillä. Se on sijoittamista."

 

2. Kuinka paljon asumisesta kannattaa maksaa?

"Minä teen edelleen osa-aikaista työtä, joka mahdollistaa korkeakouluopinnot ja kuitenkin vielä mukavan huolettoman taloustilanteen. Mutta kun ne lisäneliöt houkuttaisi niiiiiiiin paljon."

Ma-ma-material girl -blogia pitävä Mindeka pohtii, pitäisikö muuttaa isompaan asuntoon, vaikka se saattaa vaatia osa-aikatyön vaihtamista kokoaikaiseen. Ovatko lisäneliöt todella hintansa arvoisia? Kummasta lopulta nauttii enemmän: siitä, että kotona on 15 lisäneliötä, vai siitä, että rahaa jää esimerkiksi reissaamiseen ja harrastamiseen?

 

3. Voiko juhlista kieltäytyä rahan takia?

"Olen kuullut useamman tarinan siitä, miten ystävien on täytynyt jättäytyä pois polttareista, sillä kustannukset ovat karanneet liian korkeiksi. Tämän ymmärtää, jos suunnittelupuikkoa heiluttelee hyvätuloinen työssäkäyvä ja kaveriporukkaan kuuluu vielä nuudelia kuluttavia opiskelijaystäviä."

Mennään vaan! -hääblogia kirjoittava Morsio pohdiskelee, kuinka paljon polttarit ja häät saavat vieraille maksaa. Häät ovat tunnetusti niitä juhlista kalleimpia: usein pitää matkustaa johonkin savolaiseen pikkupitäjään, yöpyä paikan ainoassa (ja surkeassa) hotellissa, hankkia mekko ja ostaa tietysti vielä se lahjakin. Kannattaako puolison pikkuserkun häihin syytää monta sataa euroa vai voiko juhlat jättää väliin?

Kuva: A-lehtien kuvatoimitus

Kommentit

CougarWoman
CougarWoman

Tuosta asumisesta - me muutettiin muutama vuosi sitten isompaan taloon. Syy oli ehkä Euroopan paras: haluttiin ottaa toinen (iso) koira, se ei olisi kunnolla mahtunut ensimmäiseen taloon. :D 

No ehkä tuo nyt ei ihan ainut syy ollut, mutta yksi tärkeimmistä kuitenkin. Joo, me ollaan muka aikuisia. 

Vaihtokauppa oli tietysti se, että asumiskustannusten myötä ei ole varaa matkustella niin paljon kuin haluaisi, ja perheen kakkosauto ei todellakaan ole Ferrari. Mutta ihanan tilava koti ja piha kesällä, omenapuita, mansikoita, vihannesmaa, yrttitarha, vasta-ajellun nurmen tuoksu ja pihan perällä "mökkisaunan" piipussa savu  <3 

 

Toimitus
Toimitus

Olet asian ytimessä! Se, kannattaako lisäneliöihin sijoittaminen, riippuu siitä, miten ne lisäneliöt muuttavat elämää. Joskus ne tarkoittavat sitä, että saa kuopsuttaa onnellisena omaa puutarhaa ja nauttia ruuanlaittamisesta keittokomeron sijaan oikeassa keittiössä. Joskus ne tarkoittavat myös tiukkaa budjettia ja 45 minuutin bussimatkaa töihin.

tiia_

Samaa mieltä alennusmyynneistä - kunhan niihin suhtautuu suunnitelmallisesti ja kriittisesti. Tärkeintä on, ettei osta vain siksi, että on halpaa - jokainen meistä on varmaan joskus tehnyt niin. Ja on kuitenkin ihan hyödyllistä muistaa, että aleen jäävät tyypillisimmin sellaiset vaatteet, joissa on jotain vikaa - istuvuudessa, materiaalissa tai käytännöllisyydessä. Mutta joo, alet kannattaa ehdottomasti ratsata huolella, jos budjetti on tiukilla. :)

Sooloartisti

Joskus vaihtaminen 10 neliötä pienempäänkin asuntoon tuntuu elintasonousulta. Ainakin jos mukana tulee parkettilattia, astianpesukone, sauna, lattialämmitys, lasitettu iso parveke ja keskustasijainti. Kaapinovet ei enää tippuile, eikä randomremontteja tule parin viikon varoitusajalla. Kyllä tästä asumismukavuuden noususta viitsii opiskelijakin maksaa. Maksan mielelläni myös siitä, ettei tarvitse miettiä, saapuvatko opiskelija-asuntosäätiön luteet omaan asuntoon. Asumisen huolettomuus, se on kallista.

 

Katie
Aika kypsä äidiksi

Totta kai juhlista voi kieltäytyä rahan takia. Joinain vuosina mulle on sadellut Suomesta viisikin hääkutsua vuodessa eikä sinkkuvuosina varsinkaan ollut pahemmin varoja lennähtää Suomeen viikonlopuksi vain jonkun häitä varten, ei vaikka olisi ollut rakaskin ystävä. Lahjan olen silti yleensä ostanut ja lähettänyt.

Tietysti on ihanaa, että kutsutaan, mutta kyllä kutsusta on saatava kieltäytyä, jos budjetti ei salli matkustamista sinne Perä-Hikiälle.

AnLottanen

Joku on joskus sanonut, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Mä allekirjoitan tuon sikäli, että mielummin maksan laadusta ja kestävyydestä, kuin ostan koko ajan halpatuotteita hajonneiden tilalle. Opiskeluaikana jotkut katsoi vinoon, kun pukeuduin Marimekkoon ja Nansoon (niin kuin edelleenkin) tai ostin goretex-vaatteet ja -kengät Partioaitasta, enkä Tarjoustalosta. No, kenkien ikä on jo 10+ ja edelleen ovat täysin käyttökelpoiset kalvoineen. Samoin vaatteet. Ei ole irtilähteneitä liimauksia, ei reikiä, ei kalvon haperoitumista. Ja ne Maripaidat - ne ovat edelleen värikkäitä. :)

Asunnosta maksan mielelläni hieman "mukavuuslisää", asutaan kahdestaan isoa taloa. Mutta meillä on ihan oma leikkihuone, jossa saavat vierailijat (pienet siis) ihan rauhassa touhuta. Ja tilaa on majoittaa väkeä, se tuntuu mukavalle. Asutaan sen verran periferiassa, että autolla kuljen töissä (ja marketeissa, kun en jaksa bussilla roudata kauppakasseja..). Mutta se on valintakysymys.

Ja kyllä juhlista välillä kieltäydytään rahan takia. Yhden kaverin 30-vuotispippaloista olisi omakustannehinta ollut 250€ (hemmottelureissu Tallinnaan, hotellit, ruoat ja juomat ja hoidot). En kyennyt lähtemään. Juhlittiin sitten muuten. Häissä on joskus ollut överilahjalistoja, siis sellaista kodintekniikkaa ja astiastoja, joihin ei oma raha riitä - silloin ollaan hankittu useamman kaverin kanssa kimpassa jotain toivottua tai sitten askarreltu ihan omat lahjat (hemmottelupaketit, villasukat, selviytymispakkaukset) morsiusparille. 

Luovuudella pärjää aika pitkälle. Ja oman(kin) järjen käytöllä.

PIENI KOTI

Itse olen joutunut jättämään ystäväni polttarit väliin rahan vuoksi. Polttareissa oli vain muutama ystäväni ystävä ja ilmeisen hyvätuloisia kaikki. Olisi pitänyt osallistua hotelliyöhön, useamman ruokalajin illalliseen, kylpylän hemmotteluhoitoihin, jne. Minulla ei vain ollut laittaa sellaista summaa jonka tämä kaikki olisi vaatinut ja lisäksi maksaa menoihin mukaan itseäni. En myöskään saanut sanottua polttareiden suunnitteluvaiheessa joka käytiin sähköpostitse, ettei minulla ole varaa tällaiseen, kun kaikilla muilla näytti olevan. Ajattelin sitten, että on parempi, etten syystä tai toisesta pääse paikalle.

Asumisasia sen sijaan on kinkkinen. Itse mielummin käytän rahaa muuhunkin kuin asumiseen. Ehkä itselläni muutolle perusteena olisi joku asunnossa ilmenevä ongelma tai sisustusratkaisu joka ei miellytä ja jota ei riittävän pienellä budjetilla saisi korjattua mieleiseksi. En usko, että itse olisin valmis maksamaan esimerkiksi yhdestä lisähuoneesta niin, että joutuisin sitten tinkimään jostakin muusta. Luulen, että jos tarvitsisin ne neliöt kuitenkin, muuttaisin esimerkiksi kauemmas, josta saisin lisäneliöt samaan hintaan.

Alemyyntejä puolestaan en katsasta juurikaan. Monet sellaiset asiat joita tahtoisin alesta löytää eivät koskaan tule alennukseen tai niin isoihin aleprosentteihin, että niitä voisi sanoa alemyynneissä olleiksi. Sen sijaan katson aina jotain isompaa hankkiessani läpi kaikki verkkokaupat ja kivijalkamyymälät ja vertaan hintoja. Ostan tai tilaan edullisimmasta. Enemmän kuin alemyynneistä hullaannun aina uudesta kaudesta sisustusliikkeissä ja vaateliikkeissä. Nyt odotan kovasti kevään ilmestymistä myymälöihin :)!

Kommentoi