5 + 1 kysymystä puolison puhuttelusta

Toimitus

Pitääkö suhteen arkistua, ennen kuin voi puhua puolisosta?

Pohdimme toimituksen lounaspöydässä taannoin, millä nimillä puolisoa puhutellaan ja pitäisikö kolmekymppisenä puhua jo miesystävistä. Ilmaan nousi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia:

  1. Mistä tietää, milloin poikaystävästä tulee miesystävä tai tyttöystävästä naisystävä?

  2. Miksi mies- ja naisystävästä tulee välittömästi keski-ikäinen "terveisiä toiselta kierrokselta"-fiilis?

  3. Miksi kumppani-sanassa on niin kliininen ja platoninen kaiku? Avomies ja avovaimo taas tihkuvat vain yhdessä asumisen ylpeyttä ja auvoa – avokista nyt puhumattakaan.

  4. Kuinka kauan pitää seurustella, että voi puhua puolisosta?

  5. Miksi vaimo kuulostaa ei-aviopuolisosta puhuttaessa todella 50-lukulaiselta titteliltä, mutta on ihan ok puhua miehestä, vaikka ei oltaisi naimisissa?

  6. Vaikuttaako suhteen kesto siihen, mitä nimitystä käytetään? Onko luontevinta puhua poika- ja tyttöystävistä nelikymppisenäkin, jos yhdessä on oltu alle vuosi?

 

Kuva: Splash News / All Over Press

Kommentit

tints

Hyviä kysymyksiä! Itsehän olen 34-vuotias ja seurustelen  neljä vuotta nuoremman miehen kanssa. Kutsun tuota poikaystäväkseni, vaikka ollaan seurusteltu jo yli vuosi eikä tuo todellakaan mikään poikanen ole. Miesystävä on vaan aivan liian iso sana mulle - varsinkin kun olen nk. toisella kierroksella ja lähestyn keski-ikää! Nimitykset puoliso, mies, avokki ym ei toimi, kun tosiaan vaan seurustellaan, eikä asuta yhdessä.

Emmi Laukkanen

Emme taida olla ainoita, joista miesystävä muistuttaa keski-iästä! Ja totta, puolisonkin ikä vaikuttaa varmasti siihen, mikä nimitys tuntuu luontevalta. (33-vuotias poikaystäväni tosin kieltäytyi jyrkästi miesystävä-tittelistä.)

Mulle on vakiintunut avokki ja/tai avopuoliso. Musta se on kiva, että se avopuolison sukupuoli ei selviä (miettikööt) mutta rakkaus ja yhteinen talous kuuluu ja näkyy. :)

Tulin tässä miettineeksi, että eikös mies voisi toimia kutakuinkin joka tilanteessa? Eihän se (välttämättä) viittaa AVIOmieheen. Itse kyllä usein käytän poikaystävää tai jopa poikakaveria, silläkin uhalla (ja ehkä juuri sen takia) että jälkimmäisessä on sellainen söpöilevä teiniaikoihin viittaava kaiku. Vaan kai sitä näissä asioissa hitusen söpöilevä saakin olla? Yhdessä ollaan oltu 3,5v ja asuttu yhdessä suurin osa, ikä 26 ja miehellä 31.

Käytän lähes aina sanaa mies, tai jos on tiedossa, että mulla on avomies, käytän nimeä alusta saakka. Poikaystävää en juuri käytä (ollaan yli 30), miesystävää en koskaan (ollaan alle 50.. ;) Avomies alkoi tuntumaan sille että hehkutin, että asun jonkun kanssa (ok, ehkä hölmöä..).

Mies taas kutsuu mua melkein aina vaimoksi, myös vieraille, mikä tuntuu kivalle vaikka emme ole edes kihloissa. Mutta 3 vuoden jälkeen se lienee aika sama asia :)

Mutta on tätä tullut monesti pohdittua!

(Kumppani on hyvä neutraali sana, jos ei ole ihan varma onko toisella (esim. opiskelutoveri) samaa sukupuolta oleva mies/naisystävä, se on toiminut mukavasti ja toinen voi sitten kertoa tarkemmin, jos sille tuntuu).

Toimitus
Toimitus

Totta! Kumppani on hyvä ja juuri sopivan neutraali tuollaisissa tilanteissa tai kun ei muuten vain halua korostaa toisen sukupuolta.

annakarin
Anna Karin

Mä oon niiin pähkäillyt tätä! Että miksi mä kutsun poikaystävää, miestä, avomiesta, kumppania. Jotenkin poikaystävästä tulee sellaset teinifibat - me kuitenkin asutaan yhdessä ja yhteinen lapsikin on. Miesystävä on ehdoton ei, mullekin tulee mieleen viiskymppinen varttuneempi mies. Avomies tai avokki taas kuulostaa juuri siltä, että jee me asutaan yhdessä. Oon kääntynyt sitten lopulta siihen poikaystävään, vaikka se ehkä antaakin vähän väärän kuvan. 

Amma
Why you little!!

Nimellä tulee puhuteltua yleensä, näin virtuaalisesti se on mies tai isi, riippuen yhteydestä ja tarkentaviin kysymyksiin vastaan, että se on se mies, joka asuu meillä. Ei olla kihloissa tai naimisissa, mutta kersnaakkeli on ja yhteistä historiaa yli 10 vuodelta yhdessä.

Jemina
No Sex and the City

Minä sanon yleensä (paremman sanan puutteessa), että poikaystävä. Tapaan myös mainita kyseisen poikaystävän nimen samantien samassa yhteydessä niin että myöhemmin voin mainita tämän vain nimeltä, vailla sen kummempia titteleitä.

Kumppani-sana kuulostaa jotenkin oudon viralliselta omaan korvaani, mutta eiköhän siihenkin tottuisi. Englanniksi nimittäin käytän aina vastaavaa sanaa, siis partner. Boyfriend kun kuulostaa jotenkin aivan erityisen teiniltä.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Aina naurattaa, kun paikalliset 40+ -vuotiaat puhuu "tyttöystävästä" tai "poikaystävästä". Näin siis jos ei olla kihlauduttu. Se nyt vaan on niin, että tässä maassa "aikuiselle" tyttö- tai poikaystävälle ei ole luontevaa omaa termiä, kuten meillä on mies- tai naisystävä suomenkielessä :)

Maiz (Ei varmistettu)

Tämä on hyvä kysymys. Minusta nimitys riippuu ihan henkilöistä ja suhteesta, joita on yhtä monenlaisia kuin on suhteitakin. Minulla nimitykseen on vaikuttanut oma ikä. Joskus kun oli ensimmäisessä vakavassa suhteessa ja muutettiin yhteen niin avokki oli oikeasti hellin nimitys mitä saatoin kuvitella. No sittemmin kihlattu kuulosti minusta niin kauniilta. Nyt minulla on ongelma, koska oltuani melkein 3 vuotta kihloissa en enää oikein jaksa sitä hehkuttaa, koska en tiedä mitä hehkuttamista siinä on kun melkein odottaisi, että se nimitys vaihtuisi vaimoksi. No, mies puhuttelee minua puolisona. Se on minusta ihan mukavaa, itse puhun miehestä, ihan yleisesti. Itse en oleta sen automaattisesti olevan aviomies, mutta jotkut tuntuvat olettavan ja se on hieman ärsyttävää. Koska tämä mies, minun puoliso, on jo yli 40 ja molemmilla suhteita takana niin olisi todella typerää puhua poikaystävästä. Miesystäväkin on minun mielestäni teennäinen tai sitten avokki, ei sitä yhdessä asumista jaksa enää kolmekymppisenä hehkuttaa. Avopuoliso on lähinnä virallinen termi kaavakkeessa ihmiselle, jonka kanssa elää kun ei olla naimisissa. Paistaako tästä läpi, että tämä tyttö haluaisi naimisiin... ehkä... ;) Mutta siis ehkä kysymykset tai pohdinnat puolison puhuttelusta heijastavat sitä mitä pohtii suhteesta muutenkin.

Lisssu (Ei varmistettu)

Toi on tosi vaikee juttu! Puhun AINA poikaystävästä, vaikka oon ite 30 ja se poikaystävä 33. En tiedä mitä pitää kohta keksiä kun tullaan vielä vanhemmiks. Mennä naimisiin vai!? :D En haluu.

Mun korvaan avomies kuulostaa vakavalta ja kliiniseltä, avokki on niin ruma sana etten ees pysty sanoon sitä ääneen (eevokki?), miesystävä kuulostaa todella kuuskymppiseltä ja pelkkä mieskään ei toimi jos ja kun ei oo naimisissa, koska kun olin teini, jotkut muut teinit kutsui poikaystäviään miehiksi. Yyh.
Kumppani/partner on musta muuten hyvä, mutta jotenkin se korostaa liikaa sitä kenen kaa harrastaa seksiä.

phocahispida

Minusta on mukavaa sanoa "mies" nyt kun sukulaistädit ja mummot eivät hyökkää heti kommentoimaan, että ettehän te ole naimisissa. Ja olen oikein mielelläni "vaimo". ;)

Kadonneet Tytöt

Hihih.

Luettuani otsikon luulin, että puolisoa puhutellaan (eli sätitään, haukutaan, moititaan...)

Mut onneksi ei sentään! 

Noooora (Ei varmistettu)

Tämä asia on minulla aina pohdinnassa. Toisinaan puhun poikaystävästä, joskus miehestä mutta mieluiten puhuisin hänestä nimellä. On vaikea määrittää mitään kun kaikki tuntuu niin kummalliselta sanoa.

Mikä siinä muuttuu?

"Se mies, joka asuu meillä" - yleensä puhuttelen häntä nimellä ja alkuun saatan sönköttää jotain "meidän Antti eli siis se mies, joka asuu meillä, siis mun poikaystävä, tai siis mies"...

TeemuBling

Mun mielestä on ihan ok olla jonkun poika-/tyttöystävä, vaikka ikää ja kilometrejä olisikin mittarissa jo vaikka kuinka ja paljon.

TeemuBling

On maailman söpöintä, kun jollain 70v mummolla on poikaystävä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Ja miks on ok sanoa "mun mies" mutta "mun nainen" kuulostaa jotenkin... omistushaluiselta? Tai oudolta kuitenkin. Meille on luontevinta puhua toisistamme etunimillä, ja jos joku kysyy että niin kuka niin sitten vastataan että no mies/vaimo.

Niin ja omaan suuhun ei istu ollenkaan isäntä, emäntä, ukko eikä akka :D Kamalimpana oon ehkä kuullut sanan "hallitus" vaimosta puhuttaessa...

Miksu vain (Ei varmistettu)

Mulle on aika pitkälti yks hailee miten nainen minuun viittaa muiden seurassa. Ainoa poikkeus tähän on sana "hoito", joka näyttää yleistyneen nuorten naisten keskuudessa. Tällä nimellä jos minuun viitataan, suhde päättyy siihen.

Kommentoi