5 kysymystä, joita ei saa kysyä tuttuun törmätessä

Header_Laura.jpg

Kuvittele tilanne: Vaeltelet supermarketin käytävillä, kun hevi-osastolla törmäät tuttuun. Kyseessä saattaa olla se kiva opiskeluaikainen kaveri, jonka kanssa käyt kerran vuodessa kahvilla, tai entinen työkaveri, johon törmäät silloin tällöin yhteisten ystävien juhlissa. Silloin vaihdatte kunnolla kuulumiset. Tyyppi on sellainen, jonka kanssa voi puhua muustakin kuin säästä, mutta jonka viimeaikaisista vaiheista olet perillä vain Facebook-päivitysten verran.

Hevi-osastolla iskee rupattelun tarve. Tässä lista kysymyksiä, jotka voit jättää kysymättä sekä paremman maailman edistämisen nimissä että siksi, ettet vaikuta epäkohteliaalta urpolta.

 

1. ”Oletko sä laihtunut?”
Elämme kulttuurissa, jossa laihuutta ihannoidaan ja painonpudotukseen suhtaudutaan automaattisesti hyvänä asiana. Siksi oletamme, että jos kaverin paino on silminnähden pudonnut, se on hyvä asia, ja hän ilahtuu, jos muut huomaavat sen. Ei. Laihtua voi esimerkiksi sairauden takia, eikä valtaosa meistä halua avautua omasta taudinkuvastaan jokaiselle vastaantulijalle. Sitä paitsi ilahtuneet laihtumiskommentit ovat signaali siitä, että laiha on parempi. Haluatko antaa sellaisen signaalin?
 

2. ”Mites gradu/talonrakennus/remontti edistyy?”
Jokainen tuntee ihmisiä, joilla on päällä jokin ikuisuusprojekti. Oli kyseessä sitten opiskelukaveri, joka on ollut gradua vaille valmis viimeisen vuosikymmenen, tai se tuttu, jonka omakotitaloa tai kylppäriremppaa on tehty kuin Iisakinkirkkoa, voit olla varma, hän on päässyt puhumaan aiheesta ihan tarpeeksi ilman, että sinäkin kysyt tilannekatsausta.
 

3. ”Kuinkas yt:t etenee?”
Yt-neuvotteluista on tullut viime vuosina monilla suomalaisilla työpaikoilla yhtä tuttu juttu kuin osavuosikatsauksista. Kokemuksesta voin kertoa, että irtisanomispäivää edeltävät viikot niistä puhutaan sekä töissä että vapaa-ajalla jatkuvalla syötöllä – ja silloin kun ei puhuta, ne kalvavat mieltä. On virkistävää, jos yt-tilanteesta ei tarvitse rupatella ruokaostoksilla.
 

4. ”Ootko perheenlisäystä miettinyt?”
Vaikka oma naperosi jokeltelisi söpösti kärryissä ja juttelisitte kaverin kanssa vauva-arjesta luontevasti ummet lammet, se ei tarkoita, että voisit kysyä toisen lisääntymissuunnitelmista. Vauvautelijat tarkoittavat useimmiten hyvää eivätkä ehkä siksi tajua, miksi kysymys on epäsopiva. Jos asiaa on hankalaa hahmottaa, ajattele tätä: Kaikki eivät pysty saamaan lapsia, ja heille kysymys tuntuu samalta kuin sata tikariniskua selkään. Plus siihen, että ihmisellä ei ole lapsia, on muitakin syitä, ja niistäkään ihmiset eivät välttämättä halua puhua. Koska et voi tietää, mikä on tuttusi tilanne, pidä suusi kiinni.
 

5. ”Miten elämä sairauden kanssa sujuu?”
Vaikka kaverisi kertoisi somessa MS-taudistaan tai olisi postaillut kuvia kemoterapiakäynneistään, voi olla, että sen hetken kaupan käytävällä hän haluaa olla muuta kuin potilas. Anna siis hänen päättää, puhutteko sairaudesta.
 

Ja lopuksi hyvä uutisia! Jokaisen yllä mainituista kysymyksistä voi korvata yksinkertaisella kysymyksellä: ”Mitä kuuluu?”

 

Lue myös nämä jutut:
 Rakel Liekki: ”Olen saanut tappouhkauksia ja ollut lööpeissä – siksi tuntemattomat kertovat minulle nyt salaisuuksiaan”
 Muotimaailma korvaa mallit ”oikeilla naisilla” – mutta muuttaako tämä mitään?

 

 

Kommentit (10)
  1. Oma inhokkini on ehdottomasti ”Joko olet saanut töitä?”, tai vielä syyllistävämpään sävyyn todettu ”No eikö niitä töitä ole muka vieläkään löytynyt, kyllä minäkin silloin 70-luvulla menin vain koputtamaan ovia ja heti sain vakituisen työpaikan”. On jotenkin todella musertavaa kuulla tällaisia kommentteja, kun päivittäin lähettää useita työhakemuksia, ja ravaa työhaastatteluissa ympäri Suomea, mutta lopputuloksena on aina se sähköpostiin tuleva ”Kiitos mielenkiinnosta yritystämme kohtaan, mutta…”. Nykyisen massatyöttömyyden aikana toivoisin hieman hienotunteisuutta tämän aiheen suhteen.

  2. Ei kai lyhyen keskustelun näin vaikeaa ole, että pitää etukäteen miettiä mitä sanoo ja jälkikäteen analysoida mitä tuli sanottua ja ymmärsikö keskustelukumppani oikein. 🙂
    Minusta on ihan ok, että kysyy jostakin tuoreesta asiasta, jos siitä tietää (esim. se vaihtarius tai vaikka ne yt:tkin) ja niihin voi vastata aivan hyvin, ettei se vaihtarina olo ollutkaan ihan niin kivaa kuin oletti ja yt:eistä voi sanoa, ettei niistä nyt jaksa puhua. Monilla vain ko. aiheesta on kokemusta, joten on outoa, jos sitä nyt pitäisi varta vasten vältellä, vaikka ei todellakaan mikään kiva puheenaihe olekaan. Minä olen käynyt yt:t kerran vuodessa jo viisi vuotta putkeen ja joillakin tutuilla on useita vuodessa, joten riippunee paljon alasta miten aiheeseen suhtautuu.

    Mitä kuuluu kysymys taas on myös sitä small talkia ja jokainen päättää itse miten siihen vastaa. Ei kai siihen ole vielä mitään sääntöjä saako vuodattaa enemmän vai pysyykö neutraalina. Jos joku sitten luulee, että vastaus ”ihan ok” tarkoittaa, että vastaajan elämä on äärimmäisen tylsää niin vika taitaa olla kuulijassa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *