Donna Karan kertoi abortistaan - miksi sillä on väliä?

Toimitus

Muotisuunnittelija Donna Karan teki abortin vuonna 1973 ensimmäisellä viikolla, kun siitä tuli laillista Yhdysvalloissa.

Abortin aikoihin suunnittelija oli naimissa Mark Karanin kanssa ja suhteessa taiteilija Stephan Weissin kanssa, eikä ollut varma, kumpi miehistä oli lapsen isä. Karanin mukaan päätös oli vaikea, mutta sekä hänen aviomiehensä että äitinsä tukivat häntä.

Karan kertoo abortista elämäkerrassaan ja avasi asiaa Huffington Postin haastattelussa tukeakseen muita naisia, jotka ovat tehneet abortin tai pohtivat sen tekemistä.

Asia on Yhdysvalloissa erityisen ajankohtainen, sillä maan korkein oikeus tekee kesällä 2016 tärkeän päätöksen aborttioikeudesta. Päätös linjaa, pannaanko Texasin osavaltion aborttilaki käytäntöön vai onko se kohtuuton. Lain mukaan aborttiklinikoilla olisi esimerkiksi oltava tiukat määräykset täyttävät leikkaussalit. Tämä tarkoittaisi sitä, että kolme neljäsosaa tämänhetkisistä klinikoista pitäisi sulkea ja abortin voisi tehdä vain osavaltion suurissa kaupungeissa.

Sekä aborttia vastustavat että naisten oikeutta päättää tukevat ryhmät ovat nyt kiihdyttäneet kampanjointiaan.

Karan on yksi harvoista julkkiksista, jotka ovat kertoneet julkisesti tehneensä abortin. Aiheesta ei ole tapana avautua Suomessakaan.

 
Mitä mieltä olette, auttavatko julkkisten ulostulot tekemään abortista pienemmän tabun – tai mikä auttaisi?

 

Kommentit

CougarWoman
CougarWoman

Mitä enemmän asioista puhutaan, sitä vähemmän tabuja niistä tulee. Julkkiksen mukaantulo edesauttanee asiaa entisestään (mikäli julkkis on ns. hyvä esikuva)?

Emilia M

Riippuu tietysti ihan siitä, mitä julkkikset aborteistaan kertovat. Ei julkisuus tee ihmisestä automaattisesti viisasta - joku voi olla vaikkapa sitä mieltä, ettei olisi kannattanut tehdä aborttia, loppuikäni olen katunut, ja tästä päätellen kaikki maailman muutkin ihmiset varmasti katuvat... Noin ylipäätään aborttikokemuksista olisi hyvä puhua enemmän. Tässä linkki Salome Tuomaalan kiinnostavaan väikkäriin, jos joku jaksaa kahlata: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/25856/keskeyty.pdf?sequence=1

Mua hämmentää aborttikeskusteluissa eniten pragmatiikan puute. Miten niin monelle päättäjälle voi olla hämärää se, että jos abortit kielletään tai niiden hankkimista vaikeutetaan, ne vain siirtyvät maan alle, jolloin terveysriskit ovat paljon suuremmat?

qrwoiufljka (Ei varmistettu)

Ei niitä kieltää tarvitse. Sen sijaan sen verran suvaitsevaisuutta kansalta kaipaisi, ettei abortin murhaksi kokevia terveydenhuollon ammattilaisia pakotettaisi toimeen osallistumaan.

Suvaitsevaisuudestakin on valitettavasti tullut aate, joka suvaitsee vain täsmälleen sen minkä se suvaitsee. Erilaisia maailmankatsomuksia tai moraalikäsityksiä se ei suvaitse.

Emilia M

Kyllä terveydenhoitoalan ammattilaiset saavat tietää viimeistään opiskelujen aikana, että tällaisia toimenpiteitä työhön nyt vain sisältyy. Tuskin kukaan nauttii aborttien tekemisestä - jonkun ne kuitenkin täytyy tehdä. Kieltäytymismahdollisuus vaikeuttaisi suuresti käytännön työnjakoa, jos tekijöiden löytäminen kävisi kovin vaikeaksi.

Jo nyt monet abortin kokeneet kertovat saaneensa sairaalassa osakseen lukuisia tarpeettomia moraalisaarnoja.

fadsjlköurqo (Ei varmistettu)

En huomannut katsoa edellistä nimimerkkiäni, nyt tulee tällä.

Ei ihminen opiskeluaikanaan välttämättä tiedä, kuinka hänen mielipiteensä elämän aikana muokkautuvat. Minäkin olin nuorena erittäin aborttimyönteinen, suorastaan julistin aiheesta. Kerroin jokaisen sopivan tilaisuuden tullen, ettei alkio tai sikiö ole ihminen vaan pelkkä klöntti.

Vanhenemisen myötä aihe on saanut uudenlaisia sävyjä. Sen pelkistäminen pelkästään naisten oikeuksiin liittyväksi kysymykseksi on turhaa yksinkertaistamista.

Tulevaisuudessa ratkaistavaksi tulee myös eutanasia. Siinäkin minusta lääkäreille tulee sallia omantunnonvapaus. Koska niin eutanasiaan kuin aborttiinkin voidaan löytää ratkaisuja, joissa lääkäri voi katsomuksensa perusteella halutessaan kieltäytyä toimesta potilaiden silti kärsimättä, niin minusta asiasta ei tule tehdä kynnyskysymystä lääkärin tai sairaanhoitajan työhön.

terveydenhuollon ammattilainen itsekin (Ei varmistettu)

Naisen oikeus omaan kehoonsa on suurempi oikeus kuin ihmisen oikeus ammatinvalintaansa, eikä tällä ole mitään tekemistä suvaitsevaisuuden kanssa.

Jos ei halua tehdä abortteja, ei pidä ryhtyä gynekologiksi. Ja mitä näihin muihin ammattiryhmiin tulee, kyse on vähän saivartelusta mielestäni - eivät kätilöt abortteja tee. Mihin raja vedetään? Sairaalahuoltajaan joka siivoaa ennen kaavintaan salin ja mahdollistaa keskeytyksen teon, osastosihteeri joka lähettää kutsun saapua toimenpiteeseen?

Ammatinvalintakysymys (Ei varmistettu)

Rajanvetokysymys on erittäin tärkeä. Olen ammatiltani leipuri, mutta olen myös vegaani. Mitä jos kieltäytyisin vakaamukseeni vedoten käsittelemästä työssäni esimerkiksi kananmunia, voita ja maitoa? Kieltäytyisin myymästä tuotteita, joissa on käytetty eläinperäisiä raaka-aineta? Rajusti kärjistäen: jos sallimme hoitohenkilökunnalle oikeuden kieltäytyä tietyistä toimenpiteistä, voimme yhtä hyvin muuttaa koko työelämän toimimaan niin, ettei työntekijän tarvitse tehdä mitään, mikä ei satu miellyttämään.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään omaan etiikkaansa vedoten, hän on väärällä alalla. On naurettavaa vaatia työelämää muuttumaan, sen sijaan että itse myöntäisi tehneensä virheen ammatinvalinnassa.

afdlpoiuqwreafds (Ei varmistettu)

Vetää rajan sitten mihin tahansa, niin on hyvä katsoa tilannetta aina myös toisesta näkökulmasta. Kun lääkäri tekee abortin vastoin vakaumustaan (sikiö on ihminen), potilaan on muistettava, että hän velvoittaa tarpeellaan lääkärin tappamaan ihmisen.

Siinä tilanteessa potilaankaan ei tule menettää empaattisuuttaan, vaan hänen täytyy tunnustaa itselleen, että hän velvoittaa lääkärin murhaan.

Emilia M

Elämässä tehdään aina tietoisia ja tiedostamattomia tekoja, joissa muiden elämät asetetaan epätasa-arvoiselle viivalle. Käytännössä kaikki eläinkunnan tuotteita käyttävät ovat välillisesti osallisia eläinten tappamiseen. Jokainen on joskus huitaissut hyttysen kuoliaaksi tai tallannut vahingossa muurahaisen päälle. Miksi vielä kohdussa olevan sikiön elämä olisi arvokkaampi kuin tulevan äidin, joka ei haluaisi lasta synnyttää, joka ei _yleensä hyvin punnituista syistä_ koe olevansa valmis tarjoamaan hyvää kotia lapselle? Abortti voidaan tehdä myös siksi, että raskaus tai synnytys olisi liian vaarallinen tulevalle äidille. Saisiko lääkäri tässäkin tilanteessa kieltäytyä siitä?

Lääkärit joutuvat tappamaan ihmisiä muissakin tilanteissa. Suomen laki sallii jo nyt avustetun itsemurhan. Toiset tekevät hoitotestamentteja, joissa kieltäytyvät kaikesta mahdollisesta hoidosta. Tietyt uskonnot kieltävät esim. verensiirron. Lääkärit joutuvat kohtaamaan tämän kaiken. Se kuuluu työnkuvaan.

chaura
Misplaced

Itse asiassa kätilöt tekevät nykyään enemmän abortteja kuin lääkärit. Suurin osa aborteista kun on nykyään leikkaussalissa tehtyjä kaavintoja turvallisemmaksi katsottuja lääkkeellisiä keskeytyksiä. Käytännössä lääkäri hoitaa lupa-asiat (=paperit) abortin suhteen, mutta kätilö on se joka käy omin pikku kätösinsä antamassa ne raskauden keskeyttävät tabletit naisen suuhun tai emättimeen, tutkii ulostulleen materiaalin läpikotaisin nähdäkseen onko sikiö/alkio sekä kaikki raskausmateriaali tullut jo pois ja tarvittaessa uusii annoksen niin monta kertaa, että saadaan kohtu tyhjäksi. Lääkäri sitten tarvittaessa ultraa varmistaakseen, että kaikki on tullut pois. Vain jos lääkkeet eivät auta, esim. jos raskausviikkoja on jo paljon, tai lääkkeelliselle keskeytykselle on jotain vasta-aiheita, niin mennään leikkaussaliin jossa lääkärikin joutuu sitten likaamaan käsiään. 

Jos on vankka vakaumus raskaudenkeskeytyksiä vastaan, on aika raastavaa olla se ihminen, joka konkreettisesti antaa sen raskauden keskeyttävän lääkkeen (jos ajattelee alkiota/sikiötä ihan ihmisenä, niin ikäänkuin antaisit jollekulle sen kuolettavan myrkyn), ja varsinkin olla se ihminen, joka joitain tunteja myöhemmin hanskat kädessä tonkii metalliastiaa läpi löytääkseen "raskausmateriaalin", joka on useinkin täydellisen näköinen minikokoinen "vauva" napanuorineen ja istukoineen, jotta varmistutaan siitä, että homma on nyt ohi. 
 

En väitä, että olisi yhtään vähemmän raastavaa olla se lääkäri, joka ottaa vastuun itse toimenpiteestä ja päätöksestä. Mutta lääkärit eivät todellakaan ole ainut ammattiryhmä, jota asia koskettaa. 

Terveisin yksi kätilö ja aika monta raskaudenkeskeytystä jo uran ensimmäisten vuosien aikana

 

Afrodite

Julkkisten avautumiset omista kokemuksistaan varmasti auttavat poistamaan häpeää abortin ympäriltä. Tää on myös ihan mahtava uusi sivusto, jonne on kerätty abortin tehneiden naisten kertomuksia! Aika monessa tulee esille se, miten asiattomasti terveydenhuollon henkilökuntakin heihin on suhtautunut.

Kommentoi