”En ole feministi, mutta...” Vai olisitko sittenkin?

Toimitus


Tässä maassa moni keskustelu tasa-arvosta lähtee liikkeelle lauseeseella ”En ole feministi, mutta...”. Feminismillä on sanana kaiku, joka saa monet kaihtamaan sitä syyttä suotta: välillä sen kuvitellaan tarkoittavan miesvihaa, välillä ajatellaan, että maailma on jo niin tasa-arvoinen, ettei mitään korjattavaa enää ole ja feminismi pitäisi siksi kuopata.

Ehei, sanomme me. Feminismi on yksinkertaisesti kaikkien ihmisten tasa-arvon puolustamista ja kaikenlaisen syrjinnän ja lokeroinnin vastustamista. Tähän määritelmään päätyy lopulta myös enemmistö ”En ole feministi, mutta...” -lauseen sanojista.

Siksi haluamme toimituksessa osaltamme auttaa feminismi-sanaa parantamaan mainettaan. Olemme seuranneet Lilyssä käytyä Vaalikenkä-haastattelusarjamme herättämää feminismikeskustelua siellä ja täällä ja siksikin olemme entistä onnellisempia siitä, että tänään ilmestyvässä huhtikuun Trendissä on mukana juttu otsikolla Sinä olet hyvä feministi.

Siinä toimittaja Virpi Salmi kertoo selkeästi ja omalla osuvalla äänellään, mitkä asiat eivät tee ihmisestä huonoa feministiä. Virpi kertoo muun muassa, ettei huonoksi feministiksi tee se...

1) ...jos pitää kotitöistä (”Epätasa-arvoisia kotitöistä tulee silloin, jos toinen tekee sukupuolensa perusteella hommia, joista ei yhtään pidä, ja sillä aikaa toinen makaa sukupuolensa perusteella sohvalla.”)...

2) ...jos tykkää vaaleanpunaisesta (”Yksi feminismin ideoista on juuri vähentää naisten makuun ja mieltymyksiin kohdistuvaa väheksyntää.”)...

3) ...tai jos ajattelee, että tytöt ja pojat ovat erilaisia (”Vanha, virheellinen ja valitettavan yleinen luulo on, että feminismi haluaa pakottaa miehet ja naiset samanlaisiksi. Päinvastoin! Feminismin mukaan kaikki ovat erilaisia mutta silti tasa-arvoisia, ja mitä erilaisempia, sitä parempi.”).

Virpi päätyy lopputulokseen, että huono feministi on vain, jos kieltää olevansa sellainen lainkaan.

Jutun innoittamana kysymme:

Millaisissa tilanteissa olet itse tuntenut olevasi huono feministi? Ja miten olet päässyt tunteesta yli?


Kysyy Laura, joka on potenut omaa feminismiään ostaessaan sukulaistytölle vaaleanpunaisia leluja  kunnes olen tajunnut, että se on ihan ok, koska pinkki on violetin ohella sukulaistytön ehdoton suosikkiväri.

 

Kommentit

Laura T.
M O L

Jes jes jes! Tämä näin alkuun. Nyt menen pohtimaan feminismini aallonpohjia.

Feministi sanalla on kyllä todella vahva kaiku. Valitettavasti. Itsessäni olen löytänyt feministisiä piirteitä paljonkin, vaikka en sitä sanaa niin paljon käytä. On tärkeää, että kaikki ovat tasa-arvoisia! 

empuska

Mua kun just tää ihmetyttää, että porukka haluaa tituleerata feminismin jonain tasa-arvon synonyyminä ja sitten pusertelee toisista feministiä tai sovinistia irti tyyliin "JAA MIKSET SÄÄ MUKA OLE FEMINISTI?!" tän perusteella? Just mietitytti jossain, että miksi feminismiä markkinoidaan tasa-arvolla, kun se tasa-arvon käsitys ei ole mikään sama ees kaikilla viisaimmillakaan feministeillä.

Sinänsä olisin tyytyväinen, että feminismiliike pidättäytyisi siinä, että se on liike tavoittelemassa tasa-arvoa kuin että pakottaisi feminismiä tasa-arvon synonyymiksi. Sillä itsekin kun huomaan itseni tai muiden feministien ajavan ja kyseenalaistavan tasa-arvoa kyseenalaisin osin, meillä on siihen enemmän varaa juuri liikkeen edustajina tehdä virhearviointeja. Menee pikkasen liian norsunluutorneiluksi, kun halutaan väkipakolla väittää sitä, että tasa-arvo on feminismiä ja vice versa ihan siksi, että joku juntti nyt luulee feministien olevan jotain miesvihaisia pirttihirmuja.

aannukka

Kun työpaikalla en saanut juomapulloa auki, tyrkkäsin sen miespuoleisen kollegan käteen sanoilla "sä varmaan miehenä saat tän paremmin auki". URPO minä! En oikeasti todellakaan ajattele, että miehet olisivat lähtökohtaisesti parempia juomapullon avaajia, mutta jostain tällainen paatunut feministikin keksii joskus näitä typeriä lausahduksia. :-D

Ihanaa, että Trendissä on ollut viime aikoina paljon feminismiin liittyviä juttuja. Kiitos siitä! 

Toimitus
Toimitus

Kiitos kiitoksista, ne lämmittävät mieltä. :)

PSK
Insert Cool Phrase

"Ihan saleen nainen ratissa." tulee suustani ajoittain.

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen miettinyt, olenko huono feministi jos otan mieheni sukunimen kun menemme naimisiin. Puolisollani on niin eeppinen sukunimi, että hän haluaa ehdottomasti pitää sen, minkä kyllä ymmärrän, ja haluaisin että koko perheellä olisi sama sukunimi. Toisaalta alkaa yököttää kun mietin että perinteisesti avioliitossa nainen on siirretty isänsä vastuulta miehen vastuulle, minkä vuoksi myös naisen sukunimi on siinä vaihtunut. Minä kuulun vain itselleni, joten luultavasti joudun vain kestämään sen että minulla on eri sukunimi kuin osalla perheestämme.

Vierailija (Ei varmistettu)

Vaikka perinne onkin alunperin patriarkaattinen, nykypäivänä on _oikeus valita_, mitä tekee puolisonsa ja sukunimien kanssa avioituessaan. Mä rohkaisisin tekemään niin kuin itsestä hyvältä tuntuu! Jos haluat miehesi sukunimen (ja mieskin on samaa mieltä), valitkaa niin! Minä vaihdoin avioituessamme sukunimeni mieheni sukunimeen, koska halusimme muodostaa perheen, yksikön, ja me halusimme osoittaa sitä yhteenliittymää ja sitoutumista myös yhteisellä sukunimellä. Olisi ollut hassua, jos vaihtoehtona EI olisi voinut olla myös se miehen sukunimen valinta vain siksi, että ennen perinteellä on ollut toisenlaiset perusteet. Me valitsimme miehen sukunimen, koska se on harvinaisempi, kauniimpi ja sopivampi molempien etunimiin kuin oma alkuperäinen sukunimeni. Ja musta feminismiin kuuluu se, että yksilöt (ja pariskunnat/perheet) saavat toimia niinkuin itse parhaaksi näkevät - eivät ylhäältä sanellun mukaisesti tai automaattisesti toisen sukupuolen dominoimana. Kunhan valinta tehdään yhdessä ja tasa-arvoisesti molempien toiveita kuunnellen, voi musta valita miten haluaa. :) joten go for it!

Ylipäätään haluan uskoa, että feminismissä ei ole kyse aatteesta, joka määrittelisi, miten naisten (tai ylipäätään ihmisten) pitäisi tai ei pitäisi toimia tehdäkseen "oikein".

Vierailija (Ei varmistettu)

Ja totean vielä varmuuden vuoksi, että tosiaankin se, että itse valitsimme miehen sukunimen, ei tarkoita, että kaikkien tarvitsisi valita samoin! :)

vsvsvs (Ei varmistettu)

Yksi ratkaisu tähän sama nimi koko perheellä -ongelmaan olisi se, että Suomen nimilainsäädäntö taipuisi lasten kaksoisnimiin. Siis niin, että jos vanhemmat ovat Järvinen ja Virtanen, niin lapset voisivat olla Järvinen-Virtasia. Tai Virtanen-Järvisiä.

Etenkin naiset tuntuvat pitävän tärkeänä sitä, että perheellä on sama nimi, ja käytännössä tämä näyttää ainakin omassa lähipiirissä lähes poikkeuksetta johtavan siihen, että tämä perheelle valittava yhteinen sukunimi on miehen nimi. Nimilainsäädäntöä päivittämällä kumpikin puoliso voisi pitää oman nimensä, ja lapset silti jo nimensä perusteella linkkautuisivat kumpaankin vanhempaan.

Mahdoton Nainen

Anita Sarkeesian puhuu mielestäni hienosti tässä Australiassa pidetyssä paneelissa feminismistä (n. kohdasta 17:45), jonka mukaan naisten valinnat (tai oikeastaan kenen tahansa valinnat, mutta erityisesti naisten ja vähemmistöjen edustajien) ovat hyvin rajattuja, ja on kyseenalaista miten vapaata se valitseminen lopulta on. Ja kuinka kaikki voimauttaviksi koetut teot ja valinnat eivät lopulta ole feministisiä tekoja.

With that said, ei miehen sukunimen ottaminen tee kenestäkään huonoa feministiä, kuten ei tee vaaleanpunaisesta väristä tykkääminen tai kotitöiden tekeminen. Feminismi on laaja konsepti ja pyrkii taistelemaan epäoikeutta vastaan niin monilla rintamilla, että on turha vaikeuttaa omaa elämäänsä pyrkimällä johonkin "täydelliseen feminismiin". Kuitenkin on ihan hyvä tiedostaa omiin valintoihin johtaneet rakenteet, ja että ehkä se valinta ottaa miehen sukunimi/ajella säärikarvat/jäädä kotiin hoitamaan lapsia miehen sijaan ei olekaan ihan niin vapaa yhteiskunnan vaikutteista kuin me monesti luulemme. Ei niistä silti tarvitse huonoa omaatuntoa kantaa, pick your battles ja pidä mielessä, että toisilla niitä valintoja on vielä vähemmän kuin meillä.

Se sama anonyymi edelleenkin (Ei varmistettu)

Joo, ymmärrän sun pointin siitä, että monesti yksilön valintoihin vaikuttaa moni muukin kuin vain yksilö itse, ja toki haitallisia rakenteita on syytä purkaa. _Silti_ musta on tärkeää, että feminismistä puhuttaessa ei lähdetä turhan syyllistävälle tai ahdistavalle linjalle. Kunhan tavoittelemme yhdessä yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa ja maailmaa, ei ole _niin_ merkittävää se, kuinka suuria harppauksia yksilöt ottavat. Tärkeämpää on, että tavoite on yhteinen.

Vertaan vaikkapa ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen: Musta on tärkeintä, että ihmiset askel askeleelta valitsee ympäristöystävällisemmän elämäntavan. Ei tulisi mieleenkään alkaa paasata täysin vegaanisesta ruokavaliosta ja eläinperäisten materiaalien hylkäämisestä vaatetuksessa tyypille, joka vasta totuttelee lihattomaan ruokavalioon. Ilmastonmuutoksen kanssa toki tarvitaan merkittäviäkin toimia, mutta on turha karkottaa ihmisiä pois hyvästä suunnasta vain sen takia, etteivät he tee "tarpeeksi". Monta pientä askelta voi olla enemmän kuin yhden iso askel.

Ja yhdenvertaisuuden, tasa-arvoisen yhteiskunnan edistämisessä olennaisinta on mun mielestä se, että me yhdessä voidaan tehdä maailmasta kaikille parempi ja tasa-arvoisempi askel kerrallaan. Yksilöiden on turha kokea huonoa omatuntoa valitsemistaan ratkaisuista, jos ne eivät aidosti heikennä kenenkään asemaa. Esimerkiksi sen miehen sukunimen voi valita ja opettaa samalla mahdolliselle jälkipolvelleen, että avioituessa pari voi valita _kumman tahansa_ sukunimen (tai pari muutakin vaihtoehtoa), me valitsimme näin koska x. Omaa ajatteluaan ja arvomaailmaansa on hyvä tarkastella välillä kriittisestikin, mutta ei niin, että se johtaa ahdistukseen ja valintoihin, joilla "voisi olla parempi feministi". :)

Mahdoton Nainen

Niin, tämähän se  mun pointti vähän niinku oli :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin ajattelinkin, halusin vaan korostaa vähän eri kulmasta :)

tell me (Ei varmistettu)

Mitä feminismi on? Siinäpä pähkinä purtavaksi. Uskallan väittää että asia ei ole niin yksioikoinen kuin postaus väittää.

cady
tuulta päin

Päätin että hyvälle feminismille on kaksi kriteeriä, ja ne löytyy täältä: http://www.lily.fi/blogit/tuulta-pain/hyvia-ja-huonoja-feministeja

Huono feministi on vaan jos noita kriteerejä ei täytä. Kaikki mu on fair game.

annn (Ei varmistettu)

Tämä keskustelu siitä, mikä on yksilön oma valinta ja mihin valintoihin yhteiskunta ohjaa on mielenkiintoinen. Luulen, että ihmiset korostavat mielellään tekevänsä omia valintojaan ja vähättelevät yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutusta. Ihmiset luulevat tekevänsä rationaalisia/omia päätöksiä, mutta usein siellä on kuitenkin jokin sosiaalinen/kulttuurinen/yhteiskunnallinen rakenne takana, joka ohjaa valintoja.

Kyllähän me kaikki mukaudumme aika vahvasti normeihin.

Harva nainen meikkaisi tai sheivaisi, jos kukaan muukaan ei tekisi niin. Harva mies ottaa naimisiin mennessään naisen sukunimen. Ovatko naisten sukunimet vain niin paljon rumempia?

Tiikeritär (Ei varmistettu)

Olen huono feministi silloin, kun suustani livahtaa sopimattomia asioita suutuspäissäni. Yritän kiinnittää näihin enemmän huomiota, mutta silti toisinaan kuulen itseni sanovan jollekin että "grow some balls" ja muuta vastaavaa. Pitäisi opetella rageamaan vähemmän seksistisesti niin elämä olis ihanaa ;D

Minä olen nainen, joka kannattaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, mutten ole feministi. Minusta se on sanana kirjaimellisesti nykyaikaan liian yksipuolinen, se on feminiininen. Se on naisnäkökulma. Pelkästään. Tätä se tarkottaa minulle, ja kun tällaisista arvokysymyksistä on puhe, henkilökohtainen kokemus on kaikki millä on (tai pitäisi olla) väliä.

Minua on häirinnyt tämä asia siitä saakka kun tämä intohimoja herättänyt keskustelu Lilyssä alkoi. Häirinnyt sen vuoksi, että jotkut ihmiset täällä kokevat, että saavat laittaa leimoja toisten ihmisten otsiin. "Kylläpä sinä olet feministi, koska täytät ne kriteerit, jotka minulle merkkaavat feminismiä" "Teet hallaa muille naisille, kun et suostu myöntämään olevasi feministi, vaikka minun mittapuullani sinun arvosi ovat kyllä selvästi feministin arvoja" jne.

Minun otsaani ei kukaan ulkopuolinen laita mitään leimaa, minä määritän itse itseni ja se on minulle todellista tasa-arvoa.

Toimitus
Toimitus

Täällä Laura toimituksesta, hejssan. Ymmärrän eaornb sun fiiliksen ja mietin, että miten itse perustelisin sitä, miksi haluan käyttää itsestäni nimenomaan sanaa feministi, vaikka se puhtaasti sanana liittyykin naisiin siinä missä feminismi laajemmin liittyy kaiken tasa-arvon puolustamiseen. Päädyin ajatukseen, jonka koomikko Ali Jahangiri hiljattain kiteytti Facbookissa:

”Naisten tasa-arvon tärkeyttä on vaikeaa hahmottaa globaalissa mittakaavassa kun meillä liike on jo niin kehittynyttä, että sillä on valtaa kyseenalaistaa pörssiyritysten johdon sukupuolijakaumaa, kun taas muissa maissa vieläkin taistellaan tyttöjen koulunkäyntioikeudesta tai sukupuolielinten silpomista vastaan.”

Eli vaikka Suomessakin on sukupuolten välisessä tasa-arvossa yhä kaiken muun tasa-arvon ohessa paljon tekemistä, siinä vielä paljon enemmän korjattavaa monissa muissa maissa ja feministi-sanaa käyttämällä se pysyy mullakin muistissa ja mielessä. :)

pilkahduksia

Feminismin tärkeydestä ja vaikeudesta identifioitua feministiksi:

http://everydayfeminism.com/2015/03/what-im-not-a-feminist-means/

Tuo vika esimerkki on se, johon niin usein törmää. Itse en ole feministi siksi, että ajaisin omia etujani, vaan nimenomaan sen vuoksi, jotta kaikki saisivat elää sellaisessa maailmassa, jossa sukupuoli, ihonväri, seksuaalisuus, vammaisuus, yhteiskuntaluokka ja muut intersektionaaliset erot eivät asettaisi meitä niin eriarvoiseen asemaan. Ja jos ajatellaan vaan sukupuolta, niin mun feminismi huomioi nais-mies-jaottelun sijaan myös cis-trans-jaon ja siihen liittyvät epätasa-arvoisuudet.

Kiitti Trendi munkin puolesta siitä, että feminismistä on kirjoitettu!

Mutta minullekin on tärkeää, että tässä yhteiskunnassa ja lopulta toivottavasti myös koko maailmassa päästäisiin tilanteeseen, jossa ketään ei asetettaisi eriarvoiseen asemaan heidän seksuaalisuutensa, ihonvärinsä yms. mainitsemiesi asioiden vuoksi. Tämä arvomaailma ohjaa minua mm. kun valitsen tulevissa vaaleissa ehdokkaan, jota äänestän. Se ei silti minun mielestäni tee minusta feministiä.

Minusta tuossa linkkaamassasi stripissä juuri nuo muut kohdat olivat huomionarvoisia. Perinteinen länsimaalainen valkoihoisen keskivertoihmisen feminismi jättää tosi monen ihmisen ulkopuolelle, ilman juuri mitään samaistuttavaa kosketuspintaa. Ratkaisu tähän ei minusta ole se, että feminismistä yritetään väkisin tehdä "sateenvarjotermi" kaikille hyville ja humaaneille mielipiteille/arvoille maailmassa.

Nica
Klassikko viikossa

mä tykkään toisinaan nauraa aika kyseenalaiselle huumorille. mä myös valitsen taisteluni, joten en jaksa suivaantua ihan kaikista asioista, joista kanssafeministit käyvät taistoa. välillä tulee pohdittua, että onko feminismini nyt vähän puutteellista. kyllä sitä on ihan tervettä pohtia aina aika ajoin, että missä kaikessa voisi olla vielä parempi ihminen. :) 

Kommentoi