Feministien hylkäämä mies

Toimitus

Halusin naisten piiriin, mutta minut hylättiin. Jätin kolme viikkoa sitten jäsenhakemuksen Naisasialiitto Unioniin, koska toivoin pääseväni feministisessa kansalaisjärjestössä keskustelemaan sukupuoliasioista älykkäiden ihmisten kanssa.

Tiistai-iltapäivänä sain sähköpostilla vastauksen:

”Valitettavasti sääntöjemme mukaan jäsenten tulee olla naisia. Etunimestäsi päätellen olet varmaankin mies?”

Kysymys on niin hieno, että se sai minut hämilleen. Tero on miehen nimi, ja olenhan minä virallisesti mies, mutta samalla vierastan lukuisia miehekkäitä piirteitä ja tapoja. Kutsun itseäni epsilonurokseksi. Jos naama loistaa, minua ei haittaa laittaa siihen punoitusta vähentävää meikkiä. Pahin painajaiseni olisi joutua miesseurueen kanssa polttariajelulle, jossa harrastettaisiin joukkuelajeja.

Näpyttelin järjestösihteerille innostuneesti.

”On määrittelykysymys, olenko mies.”

Perään kirjoitin vielä selityksen, että olen lukenut pitkään naistutkimusta, ettei hän erehtyisi luulemaan minua feministeille vitsailijaksi. Sain viimeisen vastauksen.

”Muiden yleisesti ymmärrettyjen määrittelytapojen puutteessa olemme yhdistyksessä käyttäneet jäsenyyden osalta virallista sukupuolta.”

Se oli siinä. Naisten tiukka piiri käänsi minulle selkänsä, enkä päässyt leikkiin mukaan. Olin aavistellut lopputulosta, mutta silti minua suututti. Mitä tekemistä surkealla mieskehollani on sen kanssa, voinko olla osa feministien porukkaa?

Tosin vuonna 1892 perustettuun järjestöön ei ole päässyt yksikään peniksellinen. Tiedän hyvin, että miesten sulkeminen suututtaa moniakin unionilaisia, jotka marssivat ulos kokouksesta vanhentuneen säännön takia.

Ei muistella pahalla, feministit. En aio kostoksi hakea jäseneksi miehille suunnattuihin äijäklubeihin Keskiviikkokerhoon tai Sikarikerhoon.

***

Itse asiassa tällainen ulosjäänti on hyvä kokemus kenelle vaan, sillä on herättelevää olla epätoivottu. Ulkopuolisena näkee selvemmin, miksi sukupuolisyrjinnän vastustaminen on niin tärkeää. Miksi miesvoittoisilla aloilla maksetaan paremmin palkkaa, miksi naisten kärsimä parisuhdeväkivalta ohitetaan kevyesti ja niin edelleen.

Minusta naisillekin tekee hyvää pohtia vähän tätä kerhoutumista: miten he edistävät vain oman sukupuolensa asiaa ja mitkä ovat muita naisten suljettuja piirejä.

Vähän provosoivasti tiedustelen. Kun naiset valtavaavat korkeakoulupaikat ja johtajapaikat, sortaako yhteiskunta silloin miehiä? Ovatko naiset silloin voittaneet? Onko se juhlien paikka?

***

Sukupuoliymmärryksen pitäisi kuulua kansalaistaitoihin. Olisi tärkeää, että jokainen tiedostaisi, miksi asumme isänmaassa ja puhumme äidinkieltä. Itsestäänselvistä asioista pitää tehdä ihanan monimutkaisia.

Saamassani hylkäämisviestissä minua ilahduttaa edelleen saamani tavanomaiselta vaikuttava kysymys:

”Olet varmaankin mies?”

Saman kysymyksen rastittaa usein kaavakkeissa ja lentolippuissa nopeiten. Jokaisen sukupuolen pitäisi selvitä nostamalla hametta, mutta ei se aina niin mene. Oikeasti kysymys on niin vaikea, että siihen ei voi vastata kuin vastakysymyksillä.

Varmaankin mies? Maskuliininen mies? Perinteinen suomalainen mies? Lapseton hoivamies? Bensaatankkaava mies? Kotona herkkä ja töissä kovisteleva mies? Yhtymistä harrastava heteromies? Ovia avaava mies? Kiroileva, ronskimies? Juorumies?

Mikä vitun mies? Minä mies? Mikä mies minä sinulle olen?

 

Lue Tero Kartastenpään aikaisempia kirjoituksia:

Viisi syytä kunnioittaa jonottajia

Kun dyykkari kinkun löysi

9 kohdan treeniohjelma - Näin pumppaat itsesi kulttuuriguruksi 

Kaikki muu on suomalaista paitsi koalat

 

Seuraahttps://twitter.com/kartastenpaa

 

Kommentit

Mahdoton Nainen

Älä välitä Tero, eivät kaikki feministit ole sinulle kääntäneet selkäänsä. Eivät kaikki feministit kuulu Unioniin, eivätkä haluakaan kuulua (allekirjoittanut mukaanlukien) ennen kuin jäsenyys on avoin kaikille feministeille biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen katsomatta.

Mitä tulee tuohon naisten johtopaikkojen ja korkeakoulujen valloitukseen tulee se ei liene kenelläkään (tai ehkä jollain) feministillä agendana. Luonnollista vaihtelua tulee aina ilmenemään ja se on ihan okei, välillä johtopaikat ja muut asemat ovat miesvaltaisia ja välillä naisvaltaisia. Totaalinen 50-50-tilanne tuskin on koskaan täysin mahdollista, mutta niin kauan kuin kulttuurimme tukee sukupuolen perusteella tehtäviä valintoja (tiedostettuja tai tiedostamattomia) niistä pitää puhua ja niitä pitää voida kritisoida. Koskee niin miesvaltaisia pörssiyhtiöiden johtopaikkoja kuin naisvaltaisia korkeakouluja.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllä yhteiskuntamme kaipaisi lisää feministi-miehiä. Typerä periaate Naisasialiitolta.

Terveisin feministi, varmaankin nainen.

marillaaa (Ei varmistettu)

Naisasialiitto Unionin "mieskiellon" taustalla lienee mun käsittääkseni se ajatus, että miehellä (erityisesti valkoisella keskiluokkaisella miehellä) on meidän yhteiskunnassamme muutenkin tarpeeksi paljon puhevaltaa, minkä takia Unioni haluaa rajata jäsensensä vain naisiin. Sitten erikseen on Profeministimiehet-niminen liitto, jonka tarkoituksena on tukea feminismiä ja feministisiä pyrkimyksiä, mutta pysytellä Naisasialiitosta tietoisesti vähän irrallaan. Mun mielestä kuulostaa kyllä ihan fiksulta.

Tero Kartastenpää
Punakynä

Minusta profeministit ovat kuin feministien cheerleadereita. He seisovat innostuneina kaukalon reunalla kannustamassa, kun oikeat pelurit pelaavat. Tulee fiilis, että tässä toisinnetaan sukupuolten valtarakennelmaa, jota piti häivyttää.

Näin on. Naisille oma tila naisten ehdoilla!

MarsuMarsu (Ei varmistettu)

"Ovatko naiset silloin voittaneet?" Eniten itseäni häiritsee tasa-arvokeskustelussa tämä kilpailutilanne. Kumpi voittaa? Pitäisikö enemmän miettiä, että että kaksi sukupuolta ennemminkin täydentää toisiaan kuin kilpailee toisiaan vastaan. Omasta mielestäni tasa-arvo on nyt vain voittotilanne molemmille sukupuolille.

Ja tiedän, että on ärsyttävää puuttua yhteen lauseeseen koko blogikirjoituksessa. Anteeksi siitä, Tero!

J1 (Ei varmistettu)

Tahtoisin vain: täydentää vastakkaista sukupuolta :-(

P.S. Olen lähes varmasti mies.

Pirta (Ei varmistettu)

Miehet voisi ottaa aluksi koejäseniksi erityisehdoin. Kannatan varovaista etenemistä asiassa. Itseäni huolestuttaa eniten se, että miehet valtaavat paikan, mukaan lukien omaisuuden ja muuttavat toiminnan, aatteet ja arvot itseään palveleviksi.

Emiliaemilia (Ei varmistettu)

Toki Naisasialiittounionilla on paikkansa feministisenä järjestönä, mutta oletko ajatellut, että sillä on muitakin tehtäviä? Toimia turvasatamana miesten kaltoin kohtelemille naisille? Tarjota naisille paikan tehdä asioita, puhua aroista aiheista, joista halutaan puhua vain naisten kesken? Haluaisitko kenties mukaan eläkeläisnaisten kanssa teatteriin tai ehkä bi-naisten tansseihin? Tai olisiko sinulla kenties jotain annettavaa naisten vulvodynia-ryhmässä? Voisiko sinun paikalle saapumisesi mahdollisesti rajoittaa jonkun muun halukkuutta osallistua? Jonkun, joka oikeasti tällaista tukea tai yhteisöä tarvitsee?

Sinulla on täysi oikeus olla feministi ja mielestäni se on upeaa! Lähde ihmeessä perustamaan Suomen feministit -järjestöä, joka on vapaa sukupuolista ja muista ikävistä rajoitteista. Ei sen tarvitse olla mikään pro-järjestö. Ihan pokerina vaan nappaamaan unionilta paikkaa Suomen ykkösfeministisenä järjestönä. Tietysti kivampihan se olisi tulla vanhaan, arvovaltansa jo ansainneeseen, varakkaaseen unioniin touhuamaan...

käännän selkäni mielelläni (Ei varmistettu)

"Mikä mies minä sinulle olen?"

Minulle sinä olet tyypillinen mies joka ei millään suostu hyväksymään sitä, että joskus naiset saattaisivat halua toimia ilman miehiä, sellainen joka ei millään millään millään pysty hyväksymään sitä että miesten ei nyt tarvitse tunkea jokaikiseen paikkaan.

Minulle sinä olet mies jolle tärkeintä feminismissä on ilmeisesti osoittaa muille olevasi feministi, eikä välittää sellaisista naisista jotka saattaisivat mielenrauhansa ja turvallisuutensa takia kaivata miesvapaita tiloja.

Kommentoi